Mehiläinen Terveyssopimus
Lue lisää
Muistisairaudet
Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, jotka vaikuttavat muistiin, oppimiskykyyn, keskittymiseen ja päättelykykyyn. Hakeudu lääkärimme vastaanotolle, jos huomaat itselläsi tai läheiselläsi toistuvia muistioireita.
Artikkelissa asiantuntijana
Geriatria el, yleis-ja työterveyden sairaanhoitol.
Tarkistettu 13.5.2025
Muistisairauksien hoidossa varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää
Muistisairauksien esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä ja muistiongelmat ovat yleistymässä myös työikäisillä, mikä tekee niiden varhaisesta diagnosoinnista ja kokonaisvaltaisesta kuntouttavasta hoidosta entistä tärkeämpää. Muistisairaudet vievät merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista, joten niiden varhainen hoito on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 23 000 uutta muistisairaustapausta.
Muistisairaudet ilmenevät usein vähitellen, ja niiden kehittyminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Oireet vaihtelevat eri tautien ja henkilöiden välillä. On tärkeää hakeutua hoitoon, jos havaitsee muutoksia omissa älyllisissä toiminnoissaan. Muutokset voivat ilmetä muistin, tarkkaavaisuuden, toiminnan ohjauksen ja kielellisten toimintojen alueella sekä persoonallisuuden muutoksina.
Jos epäily muistisairaudesta herää, on suositeltavaa hakeutua geriatrin, neurologin tai muistisairauksiin perehtyneen yleislääkärin vastaanotolle.
Geriatri
Erikoislääkäri, joka on erikoistunut ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Lue lisää
Yleislääkäri
Ammattitaitoista apua terveysongelmiin nopeasti ja helposti.
Lue lisää
Neurologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa erilaisia ääreis- ja keskushermoston sekä lihaskudoksen sairauksia.
Lue lisää
Milloin lääkäriin muistisairauden takia?
Lähimuistin heikkeneminen ja käytösoireet voivat olla merkkejä alkavasta muistisairaudesta. Lääkäriin tulee hakeutua, jos muistisairaus aiheuttaa käytösoireita tai toimintakyvyn heikkenemistä. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä muistisairauksiin perehtyneelle lääkärille ja työikäisillä työterveyshuoltoon.
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos huomaat itsellä tai läheiselläsi seuraavia oireita:
- Muistioireet lisääntyvät aiemmasta
- Esiintyy toistelua
- Viimeaikaisten tapahtumien muistaminen vaikeutuu
- Tuttujen asioiden hoitaminen vaikeutuu:
- Sovitut tapaamiset unohtuvat toistuvasti
- Esineitä katoaa ja niitä löytyy oudoista paikoista
- Sanojen löytäminen vaikeutuu merkittävästi
- Mieliala muuttuu tai käytös muuttuu aiemmasta poikkeavaksi.
Muistisairauksiin liittyvät oireyhtymä ja sairaudet
Muistisairauksia esiintyy etenkin iäkkäillä ihmisillä, mutta muistiongelmat ovat yleistymässä myös työikäisillä. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 23 000 uutta muistisairaustapausta.
Muistisairaudet ovat aivoja rappeuttavia neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat muistiin, ajatteluun ja käyttäytymiseen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertohäiriöön liittyvä eli vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, Lewyn kappale -tauti sekä verisuoniperäinen muistisairaus ja otsaohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.
Varhainen toteaminen ennen dementian kehittymistä mahdollistaa hidastavan ja kuntouttavan hoidon suunnittelun, mikä voi merkittävästi parantaa elämänlaatua ja pidentää itsenäistä elämää. Esimerkiksi Alzheimerin tautia voidaan parhaimmillaan hidastaa merkittävästi, mikä lisää elämänlaatua ja mahdollistaa ikääntyvän itsenäisen ja aktiivisen elämän jatkumisen pidempään.
Joustavat maksutavat
Meillä voit hyödyntää joustavasti erilaisia maksutapoja. Tutustu käytössä oleviin maksu- ja rahoituspalveluihimme ja valitse sinulle sopivin vaihtoehto.
Tarvitsetko apua asioinnissa?
Tutustu sivustomme Asiakaspalvelu-osioon, josta löydät kattavat ohjeet ja vinkit sujuvaan palveluidemme käyttöön. Olipa kyseessä sitten ajanvaraus, laskutus tai palautteen antaminen, olemme täällä auttaaksemme sinua.
Usein kysyttyä muistisairauksista
Muistisairaus on aivorappeuma sairaus ja eri sairaudet vaikuttavat aivojen eri osa-alueisiin ja tämän vuoksi myös älyllisten toimintojen eri kohtiin. Osassa sairauksia muisti heikkenee ensimmäisenä, kun taas toisissa toiminnan ohjaus tai eristäytyminen sekä käytöksen muutos ovat ensioireita.
Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertohäiriöön liittyvä eli vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, Lewyn kappale -tauti sekä otsaohimolohkorappeumat.
Muistisairauksia voi ehkäistä tai niiden puhkeamista voi siirtää terveellisillä elämäntavoilla. Tärkeimpiä keinoja ovat säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, aivojen aktivointi, riittävä uni ja päihteettömyys.
Muistisairaudet heikentävät muistia, oppimiskykyä, keskittymistä, toiminnanohjausta ja päättelykykyä. Muistisairaudet vaikuttavat myös tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin.
Muistisairaudet johtuvat aivojen hermosolujen vaurioitumisesta ja tuhoutumisesta. Riskitekijöitä ovat korkea ikä, perimä, korkea verenpaine, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta, päihteiden käyttö ja mm. tietyt unilääkkeet.
Hermosolujen vaurion mekanismina voivat olla erilaiset kertymämateriaalit, verisuonivauriot keho ulkopuolelta tulevat haitalliset aineet kuten päihteet ja tietyt muut kemikaalit.
Muistisairauksien hoito koostuu lääkehoidosta ja lääkkeettömistä hoitomuodoista. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja sitä seurataan säännöllisesti. Muistisairauksia hoitavat neurologit, geriatrit ja muistisairauksiin perehtyneet yleislääkärit.
Lääkehoito. Lääkehoito aloitetaan yleensä AKE-estäjillä eli asetyylikoliiniesteraasin estäjillä, jotka lisäävät aivoissa kognitiivisille kyvyille tärkeän välittäjäaineen asetyylikoliinin pitoisuutta. Lääkitys parantaa toimintakykyä.
Lääkkeetön hoito. Lääkkeetön hoito on tärkeä osa kokonaishoitoa, ja se koostuu säännöllisestä liikunnasta, aivojen aktivoinnista ja virikkeellisestä toiminnasta, sosiaalisten suhteiden ylläpidosta, terveellisestä ravitsemuksesta, riittävästä unesta ja levosta, sekä välttämällä päihteitä. Alzheimerin taudin varhaisen vaiheen hoitoon on kehitetty ravintolisä (Souvenaid), joka voi hidastaa taudin etenemistä.
Muistisairaan hoitokotiin siirtyminen tulee ajankohtaiseksi, kun itsenäinen kotona asuminen ei ole enää turvallista edes kotihoidon tuella. Päätös tehdään yksilöllisesti huomioiden toimintakyky ja läheisten jaksaminen.
