Kriisi ja kriisin vaiheet
Lue lisää
Perheterapia
Perheterapia auttaa perheitä parantamaan vuorovaikutusta ja ratkaisemaan perheen sisäisiä ongelmia. Hakeudu perheterapiaan, kun perheessä on vuorovaikutusongelmia, kriisejä tai yksittäisen perheenjäsenen tilanne kuormittaa koko perhettä.
Perheterapia tiiviisti
- Perheterapia parantaa perheen vuorovaikutusta ja auttaa ratkaisemaan perheen sisäisiä ongelmia.
- Terapian kesto vaihtelee muutamasta käynnistä pidempään jatkuviin tapaamisiin.
- Perheterapiaan voi valmistautua miettimällä perheen haasteita ja tavoitteita, joista haluaa keskustella.
Yleistietoa perheterapiasta
Perheterapia tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa. Se auttaa ymmärtämään, miten vanhempien kasvuperheistä perityt vuorovaikutusmallit vaikuttavat nykyisiin suhteisiin, ja antaa vapautta luoda uusia tapoja olla suhteessa. Perheterapiassa jokaisen perheenjäsenen kokemus tulee kuulluksi.
Terapiaistunnoissa voidaan tavata koko perhe yhdessä tai perheen jäseniä erikseen erilaisissa kokoonpanoissa. Joissakin tapauksissa tilanne voi ratketa muutamalla käynnillä, kun taas toisinaan tarvitaan pidempiaikaista terapiaa. Tarvittaessa perheterapian rinnalle voidaan liittää jonkun perheenjäsenen oma yksilöpsykoterapia.
Milloin perheterapiaan?
Perhe-elämässä tai perheen ulkopuolella voi kohdata haasteita, jotka vaikuttavat koko perheeseen tai sen yksittäisiin jäseniin. Perheterapia voi olla hyödyllinen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Vanhemmuuteen liittyvät haasteet
- Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset
- Perheen kriisitilanteet
- Perheen vuorovaikutusongelmat
- Yksittäisen perheenjäsenen tilanne, joka kuormittaa koko perhettä
Vanhempien ohjaus- ja tukikäynnit ovat myös tärkeä osa perheiden tukemista. Näillä käynneillä voidaan käsitellä laajasti vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten vanhemman omaa jaksamista, kasvatuksellisia haasteita tai lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita.
Vanhemmuuden tukikäynti kestää yleensä 45 minuuttia, ja sen tavoitteena on tarjota selkeyttä ja tukea vanhemmuuden haasteisiin. Jos vanhempien ohjaus liittyy lapsen tai nuoren kuntoutuspsykoterapiaan, on mahdollista hakea tukea Kelalta.
Terapeuttinen keskustelu
Matalan kynnyksen terapeuttinen keskustelu on perheterapeutin ja asiakkaan välinen keskustelutilanne, joka tapahtuu asiakkaan aloitteesta, hänen ehdoillaan ja hänen esille ottamastaan aiheesta. Tämä keskustelu on tarkoitettu tueksi haasteellisessa tilanteessa, ja se voi helpottaa asiakkaan oloa ja tilannetta. Tukikeskustelu voidaan järjestää yksilö-, pari- tai perhetapaamisina ja se kestää yleensä 45 minuuttia.
Tukikeskusteluun hakeutumisen syitä voivat olla esimerkiksi:
- Vaikeudet jaksamisessa ja arjessa pärjäämisessä
- Haasteet ihmissuhteissa
- Huoli omasta voinnista
- Suru
- Halu tulla kuulluksi ja kertoa omasta tilanteesta.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus
Tunteiden hallitsematon purkautuminen voi johtaa ongelmiin.
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Bulimia
Oireet johtuvat syömisen ja kehonkuvan hallinnan tarpeesta.
Epävakaa persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
Huono itsetunto
Kielteiset elämänkokemukset voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi olla pitkäkestoista ja traumatisoivaa.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Ortoreksia
Pakonomainen terveellisen ruokavalion noudattaminen voi hallita elämää.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka häiritsevät normaalia elämää.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Toistuvia ja vaikeita ahdistuskohtauksia, jotka voivat johtua mm. elämänmuutoksista.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Riippuvuudet
Pakonomainen toiminta tai aineen käyttö, joka voi heikentää elämänlaatua.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Syrjäytyminen
Syrjäytymisen taustalla ovat usein päihteet ja sosiaalinen eristäytyminen.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Traumat
Oireet syntyvät yleensä stressaavien tai traumaattisten kokemusten seurauksena.
Trypofobia eli reikäpelko
Reikäkuvioiden pelko perustuu alitajuntaiseen vaaran tunteeseen.
Yksinäisyys
Sosiaalisen verkoston puute voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen.
Katso myös nämä palvelut
Huoli-chat
Keskusteluapua stressiin ja jaksamiseen ympäri vuorokauden.
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus psykoterapiassa
Psykoterapiaa henkilöille, joiden sairaus tai vamma haittaa huomattavasti arkea ja joille arjen toiminnoista selviäminen on vaikeaa.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Paripsykoterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus neuropsykologiassa
Henkilöille, joiden aivojen toimintaan liittyvä sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi arjesta selviämistä ja toimintakykyä.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Seksuaaliterapia
Hoitomuoto, joka auttaa parantamaan seksuaalista hyvinvointia.
EMDR eli silmänliiketerapia
Hoito voi auttaa neutralisoimaan traumaattisia kokemuksia.
Hypnoosihoito
Hoitomuoto, joka voi tukea mielialan ja ahdistuksen hallintaa.
IPT-ryhmäterapia
Tavoitteena on auttaa toipumaan masennuksesta ryhmän ja ohjaajan avulla.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Musiikkiterapia
Kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikin eri elementtejä.
Psykologi lapsille ja nuorille
Tarjoamme monipuolista tukea lapsille, nuorille ja perheille erilaisissa elämäntilanteissa.
Psykoterapia lapsille ja nuorille
Tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä ja tukea psyykkistä kasvua sekä kehitystä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Terapiamuoto, jossa keskitytään tulevaisuuden rakentamiseen.
Ryhmäterapia
Psykoterapiaa, jossa terapiaa toteutetaan ryhmässä muiden samankaltaisissa tilanteissa olevien henkilöiden kanssa.
Usein kysyttyä perheterapiasta
Mehiläisellä voit varata ajan perheterapiaan helposti ilman lähetettä verkkoajanvarauksestamme. Jos olet epävarma, miten toimia, suosittelemme olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme soittamalla numeroon 010 414 00 (pvm/mpm) saadaksesi lisätietoja ja ohjeita.
Perheterapeutti on ammattilainen, jolla on Valviran suojaama nimike. Tämä tarkoittaa, että perheterapeutilla on vähintään erityistason psykoterapiakoulutus, joka kestää kolme vuotta. Perheterapeutit voivat myös olla Kelan kuntoutusoikeuden omaavia, mikä mahdollistaa perheterapian osana kuntoutuspalveluita.
