Mielenterveys

Aggressiiviset tunteet kuuluvat välillä jokaisen ihmisen elämään. Aggressio on lähtökohtaisesti energisoivaa tunnetta, jota voi kanavoida monin eri tavoin. Ongelmaksi aggressio muodostuu, jos tunteet purkautuvat hallitsemattomasti väkivaltana. Aggressio voi myös kanavoitua itsetuhoisuutena.

Aggressiivisuuden eri muodot

Aggression perustunteita ovat esimerkiksi suuttumus, viha, kauhu, kateus, raivo ja mustasukkaisuus. Karkeasti aggression ilmeneminen voidaan jaotella kolmeen eri muotoon:

  • passiivis-aggressiivisuus
  • tuhoava aggressiivisuus (esim. toistuvat raivokohtaukset)
  • rakentava aggressiivisuus

Passiivis-aggressiivinen käytös

Passiivis-aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö tuntee tätä energisoivaa tunnetta, muttei osaa tai halua ilmaista sitä suoraan. Hän mököttää, pitää mykkäkoulua, piikittelee verbaalisesti tai syyllistää muita omasta kurjuudestaan.

- Henkilö tuntee kiukkuista, pahaa oloa ja ikään kuin huokuu negatiivista energiaa ympäristöönsä, minkä ympärillä olevat ihmiset aistivat ja joihin se vaikuttaa eri tavoin. Passiivis-aggressiivinen käytös voi olla tehokas vallankäytön väline ihmissuhteissa, kuvailee psykoterapeutti Antti Ryynänen Mehiläisestä.

Tuhoava aggressiivisuus ja aggressiivinen käytös

Tuhoisa aggressio liitetään väkivallan eri muotoihin, joista yleisimpiä ovat fyysinen, henkinen, verbaalinen, seksuaalinen ja materiaalinen väkivalta. Jos tuhoava aggressio kohdistuu voimakkaasti läheisiin, puhutaan lähisuhde- ja perheväkivallasta. Sitä on esimerkiksi nykyiseen tai entiseen lähipiiriin kohdistuva:

  • hallitsematon raivostuminen
  • fyysinen satuttaminen
  • jatkuva kontrollointi
  • suutuspäissä esineiden rikkominen
  • uhkailu

Väkivaltaisuuden yleisyydestä on vaikea saada tarkkaa tietoa, mutta tutkimusten mukaan joka viides parisuhteessa oleva suomalaisnainen on jossakin vaiheessa elämäänsä kokenut perheväkivaltaa, ja henkirikoksia Suomessa tehdään noin kaksinkertainen määrä EU-maiden keskiarvoon verrattuna.

Rakentava aggressio

Aikuismaisena aggression ilmaisumuotona pidetään rakentavaa aggressiota. Se on eteenpäin vievä voimavara, joka antaa pystyvyyden, voiman ja rohkeuden tunteen sekä auttaa puolustautumaan koettua vääryyttä vastaan. 

- Ääntä saatetaan korottaa, mutta henkilö ei suuttumustaan purkaessaan verbalisoi sitä toista alistamalla, mitätöimällä, vähättelemällä tai haukkumalla, psykoterapeutti Antti Ryynänen toteaa.

Aggression tunnetta voi Ryynäsen mukaan hyödyntää rakentavasti kanavoituna mm. harrastuksiin, työelämässä eteenpäin pyrkimiseen, talon rakentamiseen, itsestä huolenpitoon tai puolustautumiseen epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Mikä aiheuttaa väkivaltaisuutta?

Aggressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen vaikuttavat niin henkilön persoonallisuus ja perintötekijät kuin ympäristötekijät ja kulttuuri. Jotkin mielenterveyden häiriöt sekä erityisesti samanaikainen alkoholiriippuvuus lisäävät väkivaltaisuutta. Monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä on jokin persoonallisuushäiriö.

Myös stressi voi altistaa väkivaltaiselle käytökselle. Väkivalta on tällöin opittu toimintamalli stressitilanteessa, josta on vaikea päästä pois.

Apua väkivaltaisuuteen

Väkivalta yleensä lisääntyy tai muuttuu raaemmaksi ajan kuluessa, jollei henkilö hanki itselleen apua. Muutoksen täytyy kuitenkin lähteä henkilöstä itsestään, eli väkivallan tekijän tulee itse haluta muutosta ja pistää se alulle.

Vahingollista aggressiota ja väkivaltaisuutta voidaan yrittää hoitaa psykoterapialla, lääkkeillä sekä vihanhallintaryhmissä tai -kursseilla. Hoidon tavoitteena on löytää uusia, vaihtoehtoisia aggression kanavointikeinoja.

Tutustu Mehiläisen psykoterapeutteihin ja varaa aika sinulle sopivaan hetkeen. >>

Artikkeliin on haastateltu Antti Ryynästä, jonka sivulle pääset tästä >>