Kriisi ja kriisin vaiheet
Lue lisää
Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus
Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus voivat ilmetä hallitsemattomina tunteina, jotka vaativat ammattilaisen apua. Hakeudu psykoterapeutin vastaanotolle, jos koet väkivaltaista käytöstä tai hallitsematonta aggressiota.
Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus tiiviisti
- Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus ovat tunteita, jotka voivat ilmetä passiivis-aggressiivisena, tuhoavana tai rakentavana käytöksenä.
- Hoitomuotoja ovat psykoterapia, lääkitys ja vihanhallintakurssit, jotka auttavat löytämään uusia tapoja kanavoida aggressiota.
- Väkivaltaisuus voi lisääntyä ajan myötä, ellei henkilö itse halua muutosta ja hakeudu avun piiriin.
Aggressiivisuuden eri muodot
Aggressiiviset tunteet kuuluvat välillä jokaisen ihmisen elämään. Aggressio on lähtökohtaisesti energisoivaa tunnetta, jota voi kanavoida monin eri tavoin. Ongelmaksi aggressio muodostuu, jos tunteet purkautuvat hallitsemattomasti väkivaltana. Aggressio voi myös kanavoitua itsetuhoisuutena.
Aggression perustunteita ovat esimerkiksi suuttumus, viha, kauhu, kateus, raivo ja mustasukkaisuus. Karkeasti aggression ilmeneminen voidaan jaotella kolmeen eri muotoon:
- passiivis-aggressiivisuus
- tuhoava aggressiivisuus, esim. toistuvat raivokohtaukset
- rakentava aggressiivisuus.
Passiivis-aggressiivinen käytös
Passiivis-aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö tuntee tätä energisoivaa tunnetta, muttei osaa tai halua ilmaista sitä suoraan. Hän mököttää, pitää mykkäkoulua, piikittelee verbaalisesti tai syyllistää muita omasta kurjuudestaan.
Henkilö tuntee kiukkuista, pahaa oloa ja ikään kuin huokuu negatiivista energiaa ympäristöönsä, minkä ympärillä olevat ihmiset aistivat ja joihin se vaikuttaa eri tavoin. Passiivis-aggressiivinen käytös voi olla tehokas vallankäytön väline ihmissuhteissa.
Tuhoava aggressiivisuus ja aggressiivinen käytös
Tuhoisa aggressio liitetään väkivallan eri muotoihin, joista yleisimpiä ovat fyysinen, henkinen, verbaalinen, seksuaalinen ja materiaalinen väkivalta. Jos tuhoava aggressio kohdistuu voimakkaasti läheisiin, puhutaan lähisuhde- ja perheväkivallasta. Sitä on esimerkiksi nykyiseen tai entiseen lähipiiriin kohdistuva:
- hallitsematon raivostuminen
- fyysinen satuttaminen
- jatkuva kontrollointi
- suutuspäissä esineiden rikkominen
- uhkailu.
Väkivaltaisuuden yleisyydestä on vaikea saada tarkkaa tietoa, mutta tutkimusten mukaan joka viides parisuhteessa oleva suomalaisnainen on jossakin vaiheessa elämäänsä kokenut perheväkivaltaa, ja henkirikoksia Suomessa tehdään noin kaksinkertainen määrä EU-maiden keskiarvoon verrattuna.
Rakentava aggressio
Aikuismaisena aggression ilmaisumuotona pidetään rakentavaa aggressiota. Se on eteenpäin vievä voimavara, joka antaa pystyvyyden, voiman ja rohkeuden tunteen sekä auttaa puolustautumaan koettua vääryyttä vastaan.
Ääntä saatetaan korottaa, mutta henkilö ei suuttumustaan purkaessaan verbalisoi sitä toista alistamalla, mitätöimällä, vähättelemällä tai haukkumalla.
Aggression tunnetta voi hyödyntää rakentavasti kanavoituna mm. harrastuksiin, työelämässä eteenpäin pyrkimiseen, talon rakentamiseen, itsestä huolenpitoon tai puolustautumiseen epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
Mikä aiheuttaa väkivaltaisuutta?
Aggressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen vaikuttavat niin henkilön persoonallisuus ja perintötekijät kuin ympäristötekijät ja kulttuuri. Jotkin mielenterveyden häiriöt sekä erityisesti samanaikainen alkoholiriippuvuus lisäävät väkivaltaisuutta. Monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä on jokin persoonallisuushäiriö.
Myös stressi voi altistaa väkivaltaiselle käytökselle. Väkivalta on tällöin opittu toimintamalli stressitilanteessa, josta on vaikea päästä pois.
Apua väkivaltaisuuteen
Väkivalta yleensä lisääntyy tai muuttuu raaemmaksi ajan kuluessa, jollei henkilö hanki itselleen apua. Muutoksen täytyy kuitenkin lähteä henkilöstä itsestään, eli väkivallan tekijän tulee itse haluta muutosta ja pistää se alulle.
Vahingollista aggressiota ja väkivaltaisuutta voidaan yrittää hoitaa psykoterapialla, lääkkeillä sekä vihanhallintaryhmissä tai -kursseilla. Hoidon tavoitteena on löytää uusia, vaihtoehtoisia aggression kanavointikeinoja.
Aiheeseen liittyvät oireet
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Bulimia
Oireet johtuvat syömisen ja kehonkuvan hallinnan tarpeesta.
Epävakaa persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
Huono itsetunto
Kielteiset elämänkokemukset voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi olla pitkäkestoista ja traumatisoivaa.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Ortoreksia
Pakonomainen terveellisen ruokavalion noudattaminen voi hallita elämää.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka häiritsevät normaalia elämää.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Toistuvia ja vaikeita ahdistuskohtauksia, jotka voivat johtua mm. elämänmuutoksista.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Riippuvuudet
Pakonomainen toiminta tai aineen käyttö, joka voi heikentää elämänlaatua.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Syrjäytyminen
Syrjäytymisen taustalla ovat usein päihteet ja sosiaalinen eristäytyminen.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Traumat
Oireet syntyvät yleensä stressaavien tai traumaattisten kokemusten seurauksena.
Trypofobia eli reikäpelko
Reikäkuvioiden pelko perustuu alitajuntaiseen vaaran tunteeseen.
Yksinäisyys
Sosiaalisen verkoston puute voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen.
Katso myös nämä palvelut
Huoli-chat
Keskusteluapua stressiin ja jaksamiseen ympäri vuorokauden.
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus psykoterapiassa
Psykoterapiaa henkilöille, joiden sairaus tai vamma haittaa huomattavasti arkea ja joille arjen toiminnoista selviäminen on vaikeaa.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Paripsykoterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Perheterapia
Tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus neuropsykologiassa
Henkilöille, joiden aivojen toimintaan liittyvä sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi arjesta selviämistä ja toimintakykyä.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Seksuaaliterapia
Hoitomuoto, joka auttaa parantamaan seksuaalista hyvinvointia.
EMDR eli silmänliiketerapia
Hoito voi auttaa neutralisoimaan traumaattisia kokemuksia.
Hypnoosihoito
Hoitomuoto, joka voi tukea mielialan ja ahdistuksen hallintaa.
IPT-ryhmäterapia
Tavoitteena on auttaa toipumaan masennuksesta ryhmän ja ohjaajan avulla.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Musiikkiterapia
Kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikin eri elementtejä.
Psykologi lapsille ja nuorille
Tarjoamme monipuolista tukea lapsille, nuorille ja perheille erilaisissa elämäntilanteissa.
Psykoterapia lapsille ja nuorille
Tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä ja tukea psyykkistä kasvua sekä kehitystä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Terapiamuoto, jossa keskitytään tulevaisuuden rakentamiseen.
Ryhmäterapia
Psykoterapiaa, jossa terapiaa toteutetaan ryhmässä muiden samankaltaisissa tilanteissa olevien henkilöiden kanssa.
