Akillesjänne

Kantapään takaosaan kiinnittyy ihmisen vahvin jänne – akillesjänne. Toistuvan rasituksen seurauksena akillesjänteen kiinnitysalueen kohdalle voi kehittyä kroonistuva limapussin ärsytys.

Akillesjännevaivojen oireet

Vaivan kanssa pärjää usein ilman erityisiä hoitoja ja tauottamalla juoksua.  Ajan myötä oire kuitenkin muuttuu usein itsepintaisemmaksi ja mukaan tulee kantaluun takaosan reagointi krooniselle kudosärsytykselle. Kantaluun takaosaan kehittyy uudisluukasvua, jännekudos korvautuu osin arpikudoksella ja jänteessä voidaan todeta myös osarepeämiä.

Akillesjänteen rappeuma

Kokonaisuutta kuvataan Haglundin deformiteetiksi tai insertionaaliseksi (jänteen kiinnityspisteen) akillesjänteen rappeumaksi. Kyseessä ei ole tulehdussairaus, vaikka usein puhutaankin akillesjännetulehduksesta. Mikäli jänteeseen on kehittynyt jo merkittävää rappeumaa tai kantaluussa on kookas luunkyhmyn kasvu, ei konservatiivinen hoito toimi enää kovin hyvin. Leikkaushoito mahdollistaa jälleen täysipainoisen harjoittelun. Kirurgia ei kuitenkaan korvaa oikeaa lihashuoltoa ja nivelten liikealaa lisäävää venyttelyä.

Akillesvaivojen leikkaushoito

Leikkauksessa poistetaan ärtynyt limapussi ja kantaluusta poistetaan myös ylimääräinen luuaines sekä tarkistetaan akillesjänteen tilanne. Ajoittain akillesjänne voi vaatia uudelleen kiinnityksen luuankkureilla, jos rappeuma on vaurioittanut jänteen kiinnitystä kantaluuhun.

Ennen leikkausta vaaditaan kliinisen tutkimuksen lisäksi seisten otettu röntgenkuva sekä useimmiten magneettitutkimus. Näillä tutkimusmenetelmillä saadaan selvitettyä hyvin luun muoto ja akillesjänteen tilanne. Akillesjänteessä voi löytyä jänteen sisäistä kalkkia, jonka poistaminen on välttämätöntä kivuttoman lopputuloksen aikaan saamiseksi.

Akillesjänneleikkauksesta toipuminen

Juoksuharjoitukset voi aloittaa 2-3 kuukautta leikkauksen jälkeen. Nilkan liikeharjoitukset voidaan aloittaa jo haavan parannuttua eli kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Varhain aloitetuilla nilkan liikeharjoituksilla on suuri merkitys kokonaisparanemiselle. Merkittävässä roolissa on myös leikkauksen jälkeen ohjattu jalkatiimin fysioterapia.

Leikkauksesta toipumisen hidasteena tai jopa esteenä voi olla haavan paranemisongelmat. Tämän riskin pienentämiseksi Mehiläisessä kaikki jalkapotilaat käyvät haavahoitajan vastaanotolla leikkauksen jälkeen. Näin voidaan varmistua haavan mahdollisimman hyvästä paikallishoidosta komplikaatioiden välttämiseksi.

Milloin akillesjännevaivojen takia lääkäriin?

Valtaosa juoksijoista on kanta-askeltajia eli juoksun aikana kantapää on ensimmäisenä ottamassa iskun vastaan. Tämä törmäysenergia absorboidaan pääosin joustamalla polvesta. Juoksutyylin ollessa päkiävoittoinen vastuu joustosta painottuu akillesjänteelle. Pitkittyneen kantapään tai akillesjänteen alaosan kiputilan vaivatessa on suositeltavaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Mikäli tilanne ei rauhoitu, jatkoselvittely urheilulääkärin tai jalkakirurgin vastaanotolla on tarpeellinen.

Pääkaupunkiseudulla Lääkärikeskus Mehiläinen Töölön toimipiste tarjoaa jalkakirurgian keskitetyt palvelut niin leikkaushoidon kuin fysioterapian osalta. Tiimissä toimii kaksi jalkakirurgia, nimetyt fysioterapeutit ja leikkaussalihoitajat, vastuuhoitajat kuvantamistutkimuksissa ja poliklinikan toiminnassa, haavahoitajat sekä kipsimestari.

Tietoa jalkakirurgian tiimistä!

Teksti: Marko Mykkänen, jalkakirurgi, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö, Sairaala Mehiläinen Helsinki

 

Mehiläinen on Suomen suurimman puolimaratontapahtuman Helsinki City Runin virallinen yhteistyökumppani.

Jaa