Keuhkokuume

Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdustauti ja vakava yleisinfektio. Keuhkokuumeen aiheuttaa tavallisesti samat virukset tai bakteerit, jotka aiheuttavat myös ylähengitystietulehduksia. Tavallisin keuhkokuumeen aiheuttaja on pneumokokkibakteeri.

Keuhkokuumetta edeltää usein ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkentulehdus. Keuhkokuumeeseen liittyy yleensä yskää, kuumetta ja heikentynyttä yleiskuntoa, kuten myös ylähengitystieinfektioihin ja keuhkoputkentulehdukseen, mutta keuhkokuumeeseessa oireet ovat yleensä voimakkaammat ja saattavat alkaa äkillisesti.

Miten keuhkokuume tarttuu?

Keuhkokuume tarttuu yleensä pisara- ja kosketustartuntana. Yskiessä virusta tai bakteereja päätyy ilmaan ja sitä kautta hengitysteihin tai hengitystie-eritteinä pinnoille, mistä tartunnan voi saada kosketuksen kautta.

Hyvä käsihygienia auttaa suojautumaan tartunnalta. Kädet on tärkeää pestä huolellisesti saippualla ja kuivata hyvin sekä käyttää tarvittaessa käsihuuhdetta. Myös yskimishygienia on tärkeä muistaa. Pisaroiden leviämisen ilmaan voi estää yskimällä “kainaloon” tai nenäliinaan, jonka heittää roskiin. Myös yskimisen jälkeen on tärkeä muistaa huolellinen käsienpesu.

Myös rokotuksista on hyötyä keuhkokuumetartuntojen ehkäisyssä. Influenssa on yksi merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä, joten etenkin riskiryhmien on hyvä ottaa vuosittain influenssarokote. Harkinnan mukaan voi ottaa myös pneumokokkirokotteen, joka estää vakavaa pneumokokkitautia ja keuhkokuumetta.

Tupakointi on keuhkokuumelle altistava tekijä. Näin ollen tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumeen itämisaika

Keuhkokuumetta aiheuttavat sekä bakteerit että virukset, joten taudin itämisaika riippuu aiheuttajasta. Läheskään aina aiheuttajaa ei pystytä tunnistamaan. Aikuisilla keuhkokuumeen aiheuttaa ensisijaisesti bakteeri tai bakteerin ja viruksen yhdistelmä. Yleisin taudin aiheuttaja on pneumokokkibakteeri, jonka aiheuttaman keuhkokuumeen alku voi olla nopea ja rajuoireinen ja oireet voivat kehittyä muutamissa tunneissa. Mykoplasmainfektion itämisaika on 1-4 viikkoa.

Usein keuhkokuumeen taustalla olevan influenssan itämisaika taas vaihtelee 1–7 vuorokauden välillä. Influenssaviruksen eritys voi alkaa jo 1–2 päivää ennen merkittäviä oireita.

Keuhkokuumeen oireet

Keuhkokuumeen oireita ovat yleensä:

  • yskä ja märkäiset yskökset
  • kuume (usein yli 38 °C)
  • vinkuva hengitys
  • kipu rintakehässä

Keuhkokuumetta on syytä epäillä, jos edellä mainittujen lisäksi oireet ovat kehittyneet nopeasti, sairaus vaikuttaa yleiskuntoon, hengitystieinfektion oireet ovat pahentuneet uudestaan ja potilas kuuluu riskiryhmään eli on iäkäs tai sairastaa muita perussairauksia.

Erityisesti iäkkäillä ihmisillä sekavuus, vatsaoireet tai yleinen huonokuntoisuus voivat olla myös bakteerikeuhkokuumeen ainoat oireet. Vanhuksilla keuhkokuume voi olla myös kuumeeton.

Keuhkokuumeen jälkitaudit

Jos keuhkokuume ei ala parantua, kyseessä voi olla komplikaatio, kuten keuhkopaise tai märkäinen keuhkopussin tulehdus. Joskus huonosti paranevalta vaikuttavan keuhkokuumeen taustalla on muu sairaus.

Miten keuhkokuume todetaan?

Keuhkokuume voidaan usein todeta keuhkoja kuuntelemalla, mutta se varmistetaan yleensä keuhkojen röntgenkuvauksella. Keuhkokuumeen eri aiheuttajia ei voida päätellä luotettavasti oireiden, laboratoriotutkimusten eikä edes keuhkoröntgenkuvan perusteella. Suuri C-reaktiivisen proteiinin (CRP:n) pitoisuus veressä ja tyypilliset muutokset verenkuvassa viittaavat bakteeritautiin, mutta eivät ole täysin luotettavia erottelijoita. Siitä syystä keuhkokuume hoidetaan aina antibiootilla.

Milloin lääkäriin?

Jos epäilee sairastavansa keuhkokuumetta, kannattaa aina hakeutua lääkärin hoitoon. Lääkäri tekee diagnoosin taudinkuvan, tulehdusarvojen ja keuhkoröntgenkuvan perusteella.

Keuhkokuumeen hoito

Keuhkokuume hoidetaan aina antibiootilla. Antibiootti alkaa tehota yleensä 2–3 vuorokauden kuluessa. Jos hoitovastetta ei tule, hoitoa tehostetaan ja lisätutkimuksilla suljetaan pois komplikaatioiden kuten keuhkopaiseen ja keuhkopussintulehduksen mahdollisuus.

Kotihoidossa antibioottikuurin kesto on tapauskohtaisesti 5–10 päivää. Lääkäriin on syytä mennä uudelleen aina, jos vointi huononee tai jos tauti ei antibioottihoidosta huolimatta lievity kolmen päivän kuluessa.

Keuhkokuumeesta toipuminen ottaa aikaa ja voi kestää viikkoja. Mikäli oireet jatkuvat, röntgenkuvauskontrolli on tarpeen kahden viikon jälkeen. Yli 50-vuotiailla, tupakoivilla potilailla paranemista seurataan vielä kahdeksan viikon kuluttua kliinisellä kontrollilla ja uudella röntgenkuvalla. Jos paraneminen ei tapahdu odotetusti, kannattaa hakeutua uudelleen tutkimuksiin ja hoitoon.

Milloin takaisin töihin, kouluun tai päiväkotiin?

Sairausloman pituus määräytyy tapauskohtaisesti ja sairauden vaikeusasteen mukaisesti. Usein 1–2 viikon sairausloma on tarpeen ja sitä jatketaan tarvittaessa.

Artikkelia varten on haastateltu dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harjua.

Lue lisää:

Keuhkoputkentulehdus