HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Uniapnea

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Hengityskatkot aiheuttavat uniapneasta kärsivälle nukkumisen aikana toistuvia havahtumisia, joita voi olla jopa satoja yhden yön aikana. Tällöin nukuttu uni ei ole palauttavaa. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle.

Miksi uniapnea on haitallista terveydelle?

Kun uni häiriintyy hengityskatkojen aikana, unen rakenne muuttuu rikkonaiseksi ja siten uniapnea huonontaa merkittävästi unen laatua. Unenaikaisen hengityskatkon aikana tapahtuva havahtuminen tarkoittaa sitä, että univaihe keskeytyy ja muuttuu. Jos katkoja ja havahtumisia on yössä useita kertoja, uni ei ole palauttavaa eikä siten myöskään riittävän virkistävää.

Uniapnean aiheuttama päiväväsymys alentaa vireystilaa ja keskittymiskykyä, jolloin erityistä valppautta vaativat tehtävät päivän aikana hankaloituvat.

Lisäksi, uniapnea aiheuttaa veren happisaturaation laskua ja aktivoi autonomisen hermoston. Verenkiertoelimistö kuormittuu ja hapettumisen häiriö voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, verenpaineen nousua ja matala-asteista tulehdusta. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa.

Uniapnean oireet

Katkonainen kuorsaus, hengityskatkot ja päiväväsymys ovat kaikista yleisimmät oireet. Kuorsaus on hyvin tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa. Myös suun kuivuminen ja karhea kurkku aamulla herätessä voivat olla mahdollisia uniapnean oireita.

Uniapnean tutkimus – yöpolygrafia

Yöpolygrafia on tutkimus, jossa yhden yön ajan nukutaan rekisteröintilaitteen kanssa. Laite mittaa hengitystä, kuorsausta, hengitysliikkeitä, sydämen sykettä ja veren happipitoisutta. Laite rekisteröi myös tutkittavan nukkumisasennon. Samalla tutkimuksesta voi saada ylähengitystieahtaumaan liittyvää tietoa. Jos epäillään periodista liikehäiriötä, eli ts. levottomien jalkojen oireilua, voidaan tutkimukseen lisätä myös jalka-anturi.

Pääsääntöisesti tutkimus tehdään aina kotioloissa siten, että tutkittavan henkilön vuorokausirytmi olisi mahdollisimman normaali. Yöpolygrafiaa ei tulisi tehdä silloin, jos on aikaerorasitusta, sairastelua tai muuta normaalista poikkeavaa, mikä voi vaikuttaa uneen. Mehiläisessä yöpolygrafiatutkimuksesta lausunnon antaa laboratoriodiagnostiikkaan erikoistunut lääkäri.

Uniapnean hoito ja paraneminen

Ennaltaehkäisy on uniapneassakin tehokkain hoito. Ylipainon välttäminen, laihduttaminen, tupakoimattomuus, alkoholinkäytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentää uniapnean riskiä ja usein lievittää jo todetun uniapnean vaikeusastetta. Nukkumisasentoa vaihtamalla voi pystyä vähentämään hengityskatkoksia silloin, jos uniapneaa esiintyy erityisesti selällään nukkuessa.

Jos pelkkä elämäntapahoito ei riitä, uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengityshoitolaitteella tai hammaskiskolla. Uniapneaan perehtynyt lääkäri arvioi aina jokaisen potilaan tilanteen yksilöllisesti.

CPAP-hoito ja uniapnea

Vaikeassa uniapneassa CPAP-hoito, eli ylipainehoito, on tehokkain hoitomuoto. Tällöin nukkuessa käytetään maskia, jonka kautta ylipaineella johdetaan paineistettua ilmaa ylähengitysteihin, jolloin ne pysyvät avoinna ja hengityskatkokset vähenevät keskimäärin yli 90 %.

Uniapneakisko

Lievemmissä sairausmuodoissa tai jos CPAP-hoito ei tule kysymykseen, voidaan harkita hoitomuotona myös uniapneakiskoa. Kyseinen kisko on erityyppinen kuin hampaiden narskuttelun hoidossa käytettävä hammaskisko. Apneakisko on yksilöllinen kisko, joka muokataan potilaan purentaan sopivaksi hammaslääkärin kanssa. Jos uniapnean lisäksi on huomattavaa ylipainoa, kiskohoito harvoin toimii.

Onko uniapnea perinnöllistä?

Perinnölliset tekijät, kuten ylähengitysteiden rakenteet, kasvojen luiden tai pehmytkudoksen rakenne ja jopa hengityksen neuraalinen säätely, voivat altistaa uniapnealle.

Uniapnean riskitekijät

Miehillä uniapnea on yleisempi kuin naisilla. Lisäksi ikä ja ylipaino lisäävät alttiutta sairastua uniapneaan. Naisilla vaihdevuosi-iässä riski kasvaa. Lihominen on merkittävin yksittäinen riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa.

Jos epäilet itselläsi uniapneaa, varaa aika Mehiläisen yleislääkärille, sinua hoitavalle erikoislääkärille, omalle työterveyslääkärille tai -hoitajalle. Uniapneaa ei voi diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, mutta oireiden perusteella sinut voidaan ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Lue myös:

Tietoa unettomuudesta

Unettomuuden lääkkeetön hoito

Lähde: Juttua varten on haastateltu Oulun Mehiläisessä vastaanottoa pitävää sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäriä, LL Marja Palomäkeä.