HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Stressin hallinta

Jotta ihminen voisi hyvin, hän ei saisi olla liian stressaantunut. Pieni määrä stressiä on ok, jos siitä tulee potkua, mutta joskus käy niin, että huomaamattaan ylistressaantuu. Millaista on ns. hyvä stressi ja mitä tehdä, kun stressi rasittaa hyvinvointia? Lue Mehiläisen työpsykologi Maria Kenolan haastettelu stressistä ja hyvinvoinnista.

Stressaako ammattilaistakin joskus?

Kyllä ammattilaistakin stressaa aina silloin tällöin. Pieni stressi kuuluu normaaliin arkeen kenellä tahansa. Ei ole välttämättä pahasta, jos joskus vähän stressaa. Stressissä on siis hyviäkin puolia ja sitä on lähes jokaisella. Se kuinka sen kokee ja miten stressin kanssa osaa elää, ratkaisee paljon, kun puhutaan yksilön hyvinvoinnista.

Työpsykologi Maria Kenola, milloin stressi on positiivinen asia ja milloin se on negatiivinen asia?

- Varmaan kaikilla on kokemusta siitä, kun on pientä stressiä saa paljon paremmin aikaiseksi. Kun edessä on haasteellinen tehtävä tai uusi juttu, ja hieman stressaa, pystyy paremmin keskittymään ja on tehokkaampi. Stressi ja virittäytyneisyys laittaa meidät toimimaan.

Jos on kauheasti luppoaikaa, voiko tuntua, ettei saa vähääkään aikaiseksi?

Kyllä. Siitäkin voi tulla stressi, jos ei ole tekemistä tai on kauhean tylsiä hommia. Silloin voi tulla niin sanottu alikuormitusstressi.

Minkälaista on täysin negatiivinen stressi?

Stressi muuttuu haitalliseksi silloin, kun se jatkuu pitkään. Hallinnan tunne on tärkeä. Jos tulee sellainen tunne, että en selviä, en pysty, en hallitse, silloin se alkaa olla negatiivista. Monesti negatiivinen stressi on mahdollista pysäyttää, kun on tunne, että tämä on vaikeaa, jännittävää ja stressaavaa, mutta tiedän että selviän. Kun menettää hallinnan tunteen, stressi voi olla haitallista.

Mitä tehdä, kun on liikaa töitä?

Kun asiat menevät sekaisin ja kaaokseen, kaikki häviää päästä. Stressi vaikuttaa tiedonkäsittelykykyymme, keskittymiseen ja priorisointitaitoon. Kaaoksessa on hyvä ottaa aikalisä. Lähteä vaikka kävelemään talon ympäri tai tehdä pieni rentoutusharjoitus. Usein on niin, että jos yrittää väkisin puskea, hommasta ei tulekaan mitään. Etäisyydenotto voi auttaa.

Voiko jokainen oppia kääntämään stressin edukseen vai onko usein parasta pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia?

Toki on hyvä pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia ja turhia stressitekijöitä, jos se on mahdollista. Aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi monissa töissä on joitakin tekijöitä, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Jonkun työ voi olla esimerkiksi hirveän hektistä ja se vain on niin. Silloin on hyvä keskittyä siihen, mitkä ovat omat henkilökohtaiset voimavaratekijät. Työpaikalla voi yhdessä miettiä, mitä meillä on sellaista, jolla torjumme ja kompensoimme stressaantumista. Kun on paljon voimavaratekijöitä, stressi tuntuu vähemmän. Jokainen voi oppia oman mielensä rauhoittamista, stressin tunnistamista ja vauhdin pysäyttämistä, eli keinoja hallita stressiä.

Yritänkö olla tyytyväinen , kun on paljon tekemistä, vaaditaan ja saan ylittää omia rajoja? Voiko tilanteen ottaa haasteena ja kehitysmahdollisuutena?

On hyvä antaa uusia merkityksiä asioille. Iso osa stressaantumisesta liittyy siihen, kuinka suhtautuu asioihin. Mistä tahansa voi stressaantua, jos mieltää että kaikki asiat ovat uhkaavia tai kaikki on hankalaa. Tällöin voi yrittää kääntää tilanteen myönteiseksi. Kannattaa myös tarkastella, kuinka paljon itseltään vaatii, jottei vaadi itseltään ylettömiä.

Onko olemassa todella vaarallista stressiä ja miten sen tunnistaisi? Jos on paha olla, eikä tiedä, mistä on kysymys, onko lähdettävä lääkäriin juttelemaan?

On hyvä jutella jonkun kanssa, jos on oikein paha olo. Pitkittyessään stressi voi olla vaarallista. Stressi on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja sydänkohtauksiin. Elimistö on stressaantuneena voimakkaan kuormituksen alla, eli stressi vaikuttaa siinäkin mielessä terveyteen. Se, kun on paha olla, ei ole tietenkään kenellekään mukavaa ja se voi olla haitallista muun muassa ihmissuhteille. On hyvä tunnistaa omat tapansa reagoida stressaantuneena, tunnistaa, milloin stressi jatkuu liian pitkään ja milloin pitäisi pysähtyä ja hiljentää.

Mitkä ovat tyypilliset oireet vaarallisessa stressissä?

Tyypillistä on levoton olo, se, ettei pysty keskittymään mihinkään, on kireä ja tunteet ovat hyvin pinnassa. Stressaantunut saattaa räjähtää kohtuuttomasti tai purskahtaa itkuun. Univaikeudet on myöskin tyypillisiä. Sitten voi olla fyysisiä oireita. Jotkut tunnistavat, että heillä on stressivatsa, heille tulee hilsettä tai kolotuksia tai outoja vaivoja. Unettomuus on tietysti myös hankalaa. Kun on stressaantunut, eikä nuku, alkaa voida tosi huonosti.

Miten ikä vaikuttaa stressinsietokykyyn?

Välttämättä ikä sinänsä ei aiheuta stressiä. Iän myötä ihminen on jo ehkä oppinut hallitsemaan stressiä ja ottamaan paremmin etäisyyttä asioihin. Eteen voi kuitenkin tulla uudenlaisia asioita, jotka alkavat stressaamaan.

Esimerkiksi oma terveys voi stressata, jos siinä alkaa olla vikaa. Iän myötä voi tulla kaikenlaista kolotusta eikä suorituskyky ole ihan samanlainen kuin aikaisemmin. Ikääntyessä näkyy myös henkilölle tyypillinen tapa reagoida stressiin. Tapa reagoida liittyy temperamenttiin ja kaikkeen siihen, mitä on oppinut elämän varrella.

Mikä sitten olisi avuksi mahdollisiin stressitilanteisiin, jos ajatellaan aikuisen ihmisen stressiä?

Varmasti totutut hyvät stressinhallintakeinot, joita on aikaisemminkin käyttänyt ja joiden on todennut olevan hyviä, toimivat. Niitä kannattaa siis edelleen käyttää.
Voi olla myös hyvä tarkastella ja jäsennellä omaa elämäntilannetta ja omaa henkilökohtaista muutosta. Se voi olla juuri sitä, että ahdistaa, kun vanhenee ja lapset muuttavat ja pelottaa, että jää yksin. On hyvä tutkailla, mitä elämässä on ja hakea sitä, mikä elämässä on hienoa. Monesti tiettyyn vaiheeseen elämää kuuluu luopumisen tuskaa.
Voi olla, että kun lapsetkin ovat lähteneet, on enemmän aikaa ja enemmän aikaa panostaa omaan hyvinvointiin. Kannattaa tietoisesti käyttää aikaa siihen, että tekee kaikkea sellaista, mikä on itselle hyväksi.

Työssäkäyvillä ihmisillä työterveyshuolto on sellainen, johon kannattaa ihan matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä. Aina, kun on huono olo ja stressaa, siitä kannattaa puhua ja tarvittaessa lähteä puhumaan jollekin ammattilaiselle. Monesti voi olla helpompaa puhua jollekin tuntemattomalle ihmiselle, josta tietää, että hän ottaa asian asiantuntijamaisesti kuin tutulle. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan näitä asioita.

Jos käy juttelemassa asiantuntijan kanssa, onko hänellä vaitiolovelvollisuus?

Kyllä, keskustelut ovat luottamuksellisia. Monet kokevat hyötyä myös siitä, että ulkopuolisena asiantuntija on neutraali. Ystävillä on aina oma näkökulma, sillä karkeasti sanottuna ystävän tehtävä on pitää toisen puolia. Ulkopuolinen voi haastaa ja avata uusia näkökulmia, joita läheiset eivät pysty avaamaan.

Oletko kokenut stressiä, siitä miten jaksaa eläkeikään asti, kun eläkeikää nostetaan?

Kun ikää on kohtalaisen paljon ja työelämä on epävarmaa tai yt-neuvottelut ovat käynnissä ja irtisanomisia tulee ihmiset pohtivat, pystyvätkö he olemaan töissä. On ihmisiä, jotka haluaisivat olla töissä siihen asti, kun pääsevät eläkkeelle. Työssä jatkaminen voi tuntua hyvin epävarmalta. Ihmisiä voi myös mietityttää, milloin ja millä eduilla he pääsevät eläkkeelle etenkin, jos ovat sairastelleet ja työkyky ei ole 100 prosenttinen. Silloin voi pelottaa ja jännittää, miten itse pärjää, kun tulosvaatimukset töissä ovat kovat.

Voiko eläkkeelle jääminen itsessään ja eläkevuosien lähestyminen aiheuttaa stressiä? Entä vanheneminen?

Eläkkeelle jääminenn tarkoittaa , että on vanhentunut. Se on monelle kova paikka. Voi tulla ikäkriisejä, jotka liittyvät juuri esimerkiksi luopumiseen. Eläkkeelle jääminen voi aiheuttaa stressiä, jos työ on ollut koko elämä. Tällöin voi olla sitoutunut hyvin paljon työhön liittyviin onnistumisen ja tyytyväisyyden tunteisiin. Jos näitä tunteita ei löydy elämästä muuten, eläkkeelle jääminen voi olla kova paikka. Onkin huolehdittava hyvissä ajoin koko elämän ajan, että työ ei ole ainoa elämän sisältö. Elämässä pitäisi olla monenlaisia hyviä asioita. Jos töissä on vaikka huonot ajat, hyvinvointia voi ammentaa muilta elämänalueilta.

Joskus kuulee sanottavan, että moni käy töissä rahan takia, eikä pidä työstään. Kun ikää tulee, ei jaksa muuta kuin odottaa eläkkeelle pääsyä. Miten työterveyshuolto tai psykologi voisi tällaisessa tilanteessa auttaa?

Hyvissä ajoin voi tehdä asioita sen eteen, ettei joudu pitkään olemaan töissä, jotka ovat tylsiä ja ikäviä, ja joissa ei viihdy. Kannattaa miettiä, mitkä ovat omat vaihtoehdot. Voiko vaihtaa työpaikkaa tai voiko tehdä muutoksia omassa työssä. Ei kannata vain alistua olemaan kauhean tylsässä työssä.

Mikäli on huolissaan omasta hyvinvoinnistaan töissä, työ stressaa, ei viihdy töissä tai ikääntyminen ja muutokset pelottavat, voi puhua omalle työterveyshoitajalle tai työterveyslääkärille. Tällöin voi päätyä keskustelemaan myös työterveyspsykologin kanssa näistä asioista.

Psykologille meneminen ei tarkoita sitä, että täytyy olla hirveän isoja ongelmia, vaan työterveyshuollolla ja työpsykologeilla on myös ennaltaehkäisevä tehtävä. Haluamme olla hyvin varhaisessa vaiheessa tukemassa ihmisten hyvinvointia, jotta pulmat eivät pääsisi pahenemaan.

Mistä apua stressiin?

Jos haluat jutella ammattilaisen kanssa, älä epäröi ottaa yhteyttä. Työterveysasiakkaana näet verkkoajanvarauksesta, oman työterveystiimisi ja voit tarvittaessa varata ajan työpsykologille. Myös Mehiläisen psykologit ja psykoterapeutit auttavat stressin ja hyvinvoinnin asioissa.