Hampaiden narskuttelu eli bruksismi

Bruksismin oireet

Hampaiden narskuttelu ja yhteen puristaminen eli bruksismi on hyvin tavallinen, mutta salakavala purentavaiva.

Hampaiden narskuttelun oireita ovat tyypillisesti:

• kipu purentalihaksissa tai leukanivelissä
• naksunta ja muut äänet leukanivelissä
• suu ei aukea kunnolla
• suun limakalvon haavaumat ja kipu
• päänsärky
• kipeät kasvot
• korvakipu ja tinnitus
• jäykät lihakset ja kaula- tai hartiakipu
• huimaus
• hampaiden vauriot, hammaspaikkojen lohkeamat, tulehtunut hammasydin

Monet havahtuvat vasta, kun hammaslääkäri epäilee hammastarkastuksessa bruksismia tai jos vieressä nukkuva huomauttaa yöllisestä narskuttelusta – siitä nimittäin lähtee ikävä ääni.

Kivusta on kurja kärsiä, mutta lisäksi narskuttelu kuluttaa hampaitasi ja rasittaa purentaelintä. Jos sinulla on yllä mainittuja oireita, tule käymään vastaanotolla ja ota asia puheeksi.

Voit varata ajan hammaslääkärille, joka tarvittaessa ohjaa sinut hoitoon purentafysiologian tai protetiikan erikoishammaslääkärille.

Kasvojen alueen kipua hoidettaessa voidaan myös tehdä yhteistyötä korvalääkärin ja neurologin kanssa, jotta saat nopeaa ja laadukasta hoitoa.

Mitä bruksismi on?

Hampaiden narskuttelu on yleistä – lähes kaikki narskuttelevat joskus. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos oireet haittaavat elämääsi, joudut käyttämään särkylääkkeitä, hampaasi kuluvat tai sinulla on kipuja kasvojen tai pään alueella.

Bruksismia on kahdenlaista:

Bruksismi voi myös aiheuttaa TMD-oireita eli kipuja ja toimintahäiriöitä leukanivelissä, puremalihaksissa ja hampaistossa. Voit kärsiä esimerkiksi leukojen väsymisestä, jäykkyydestä ja kivuista.

Bruksismin hoito hammaslääkärillä

Aluksi hammaslääkäri juttelee kanssasi ja haluaa tietää taustojasi. Hän tutkii purentaelimesi huolellisesti: ovatko hampaasi kuluneet, miten lihaksesi voivat, onko suusi limakalvoilla ja kielessä bruksismin merkkejä – esimerkiksi poskissa voi olla purentavalleja, jotka kertovat, että jännität lihaksiasi.

Hammaslääkäri myös kyselee sinulta bruksismille altistavista tekijöistä, kuten lääkityksistä, sairauksista ja mahdollisesta psyykkisestä kuormituksesta.

Jos jännität puremalihaksiasi valveilla ollessasi, ensimmäinen ja tärkein hoitokeino on se, että tiedostat tapasi ja opettelet rentouttamaan puremalihaksiasi. Hammaslääkärisi osaa neuvoa sinua tässä.

Jos ongelmasi on öinen narskuttelu, purentakiskosta voi olla apua.

• Purentakisko voi auttaa purentalihaksiasi rentoutumaan ja suojaa hampaita enemmältä kulumiselta.
• Purentakiskoa käytetään öisin ylähampaissa. Totut siihen nopeasti, eikä se haittaa unia.
• Hevosenkengän muotoinen suojakisko valmistetaan yksilöllisesti sinulle akryylimuovista.

Jos kärsit bruksismin aiheuttamista TMD-oireista, niitä voi lievittää muun muassa:

• omatoiminen hieronta
• fysioterapeutin antama purentalihasterapia tai muu fysioterapeuttinen hoito

Bruksismin kotihoito

Stressinhallinta ja rentoutusmenetelmät ovat bruksismin kotihoitoa. Muista myös terveet elintavat – vältä siis alkoholia ja tupakkaa sekä harrasta liikuntaa, josta pidät.

Vähennä myös purukumin syömistä.

Bruksismi – botox apuun?

Jos muut keinot eivät auta, kysy hammaslääkäriltäsi mahdollisuutta botuliinihoitoon. Kansankielellä puhutaan botoxista, sillä se on botuliinin tunnetuin tuotemerkki.

• Botuliini helpottaa oloa ja pienentää purentalihaksia.
• Botuliini laitetaan purentalihaksiin lyhyellä neulalla.
• Botuliinihoidon vaikutus kestää 2–6 kuukautta.
• Jotkut tarvitsevat botuliinia säännöllisesti, toisilla jo yksi kerta laukaisee tilanteen niin, ettei uusia pistoksia tarvita.

Lue lisäksi:
Blogi: Purentalihasten kireys - joka kolmas synnyttänyt tunnistaa vaivanUlkoinen linkki (NordicFitMama.fi)