Siedätyshoito allergian hoitona

Siedätyshoito yleisesti

Allergian siedätyshoito tarkoittaa sietokyvyn lisäämistä allergian aiheuttajaa kohtaan. Siedätyshoito vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän kautta ja se on ainoa IgE-välitteisen eli välittömän allergian paranemiseen tähtäävä hoitomuoto. Allergian siedätyshoitoa voidaan antaa pistos- tai tablettihoitona.

Siedätyshoidon tarkoitus ei ole vain helpottaa allergiaoireita, kuten perinteiset allergialääkkeet tekevät, vaan sen avulla voidaan vähentää allergista reagointia, allergiaan liittyviä oireita ja lääkkeiden tarvetta sekä sitä kautta parantaa elämänlaatua.

Mihin siedätyshoito sopii?

Siedätyshoito sopii IgE-välitteisen allergian eli allergisen nuhan, silmän allergisen sidekalvotulehduksen, allergisen astman sekä ampiaisen- ja mehiläisenpistoallergian syynmukaiseksi hoidoksi. Tällöin siedätyshoidolla pyritään vaikuttamaan allergisen reaktion kehittymiseen jo ennen oireita.

Siedätyshoito sopii hoidoksi seuraaviin allergioihin:

• Siitepölyallergiat: koivu ja timotei
• Pölypunkkiallergia
• Pistiäismyrkkyallergiat: ampiainen ja mehiläinen
• Eläinallergiat: kissa ja koira, mutta vain erityistapauksissa

Kaikkia yllä mainittuja allergioita voidaan hoitaa pistossiedätyksellä, koivu-, timotei- ja pölypunkkiallergiaa myös kielenalustableteilla. Eläinallergioissa siedätyksen teho ei ole yhtä hyvä kuin muissa ja aloitus harkitaan tapauskohtaisesti.

Ruoka-aineallergioiden siedätyshoitoa ei ole mahdollista toteuttaa pistos- tai tablettisiedätyksin. Mikäli epäilet lapsellasi ruoka-aineallergiaa, kannattaa keskustella lastenlääkärin kanssa hoitosuunnitelmasta.

Kenelle siedätyshoito sopii?

Siedätyshoito sopii henkilölle, joka kärsii IgE-välitteisen allergian aiheuttamista oireista. IgE-välitteinen allergia voidaan todeta joko verikokeella tai ihopistokokeilla.

Siedätyshoitoja tehdään sekä aikuisille että lapsille, koivutablettisiedätystä toistaiseksi vain täysi-ikäisille. Siedätyshoito kestää yleensä kolme vuotta, joten hoidettavan tulee olla motivoitunut allergian hoitamiseen. Siedätyshoitoa on hyvä harkita myös allergisilla astmaatikoilla, joiden astmaoireet pahenevat allergiakaudella. Lääkärin tulee varmistaa astmatasapaino ennen siedätyshoidon aloitusta.

Siedätyshoito ei sovi henkilöille, joiden astma on huonossa hoitotasapainossa tai joilla on jokin muu vaikea sairaus. Raskaus ja imetys ovat myös esteitä siedätyshoidolle.

Pistoksina annettava siedätyshoito

Siedätyshoito annetaan perinteisesti pistoshoitona. Pistoshoidossa pitkävaikutteisia hoitouutteita pistetään olkavarren ihon alle. Toistuvat pistokset lisäävät vähitellen sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Hoidon aloitusvaihe kestää yleensä seitsemän viikkoa, jolloin pistos käydään ottamassa kerran viikossa. Aloitusvaiheessa annosta nostetaan kunnes saavutetaan ylläpitoannos. Tämän jälkeen pistos annetaan 1,5–2 kuukauden välein siihen saakka, kunnes hoitoa on jatkunut kolme vuotta.

Jokaisen pistoksen jälkeen hoidettavan tulee jäädä tarkkailuun vähintään 30 minuutiksi mahdollisten paikallis- ja yleisreaktioiden takia. Pistospäivänä tulee välttää rasittavaa liikuntaa ja saunomista, sillä verenkierron vilkastuminen voi lisätä allergisten sivuvaikutusten mahdollisuutta. Rokotuksen ja siedätyshoitopistoksen välillä tulee pitää viikon mittainen väli.

Siedätyshoito tableteilla

Tablettisiedätyshoidossa tabletteja laitetaan kielen alle joka päivä kolmen vuoden ajan. Ensimmäinen tabletti laitetaan vastaanotolla valvotusti ja hoidettava on seurannassa 30 minuutin ajan.

Siedätyshoidon hyödyt

Kontrolloitujen tutkimusten perusteella siedätyshoidolla pystytään selvästi vähentämään allergisia oireita, ja osa allergiaoireista kärsineistä pääsee oireista kokonaan eroon. Lisäksi lääkehoidon tarve vähenee merkittävästi, ja osa pärjää ilman allergialääkkeitä. Parhaan tehon saavuttamiseksi hoidon tulisi kestää vähintään kolme vuotta.

Siedätyshoidon on osoitettu vähentävän uusien allergioiden kehittymistä sekä mahdollisesti vähentävän astman puhkeamista henkilöillä, jotka sairastavat allergista nuhaa.