

Lasten Mehiläisessä ymmärrämme, että lapsen allergiaoireet voivat kuormittaa koko perhettä. Siksi tarjoamme kokonaisvaltaista ja lapsiystävällistä siedätyshoitoa, joka tähtää oireettomaan elämään. Kokeneet lasten allergioihin erikoistuneet lääkärimme ja hoitajamme varmistavat, että lapsesi saa parasta mahdollista hoitoa turvallisessa ympäristössä.


Tarkistettu 1.9.2026
Julkaistu 3.9.2026
Siedätyshoito on tehokas ratkaisu IgE-välitteisiin allergioihin, kuten siitepölyn aiheuttamiin nuha-, hengitys- ja silmäoireisiin. Hoidossa lapsen elimistö opetetaan sietämään allergeenia vähitellen, joko suun kautta otettavalla tablettisiedätyksellä tai pistoksina. Tablettisiedätyshoito voidaan aloittaa koivulle, heinille ja huonepölypunkille viiden vuoden iästä lähtien.
Siedätyshoidolla on tutkitusti monia hyötyjä. Hoito voi vähentää myös muiden allergeenien aiheuttamia oireita, ehkäistä uusien allergioiden kehittymistä ja jopa pienentää astman puhkeamisen riskiä.
Siedätyshoitoa voidaan suositella yleensä yli 5-vuotiaalle lapselle, jolla on lääkärin toteama IgE-välitteinen allergia ja jonka allergiaoireet ovat merkittäviä tai eivät lievity riittävästi tavanomaisilla allergialääkkeillä. Hoitoa voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun siitepölyallergia aiheuttaa toistuvaa allergista nuhaa, silmäoireita tai hengitystieoireita, jotka haittaavat lapsen arkea tai harrastuksia.
Siedätyshoito aloitetaan aina allergologian erikoislääkärin arvion perusteella, joka selvittää lapsen allergiat ja arvioi hoidon sopivuuden. Siedätyshoito voidaan toteuttaa kahdella tavalla, tablettisiedätyshoidolla, tai pistoshoidolla.
Tablettisiedätyshoidossa allergeenia sisältävä tabletti otetaan päivittäin noin 7–8 kuukauden ajan kolmena peräkkäisenä vuonna kotioloissa. Ensimmäinen tabletti otetaan aina lääkärin valvonnassa vastaanotolla, minkä jälkeen lapsen vointia seurataan noin 30 minuutin ajan. Tablettisiedätyshoidossa tabletti asetetaan lapsen kielen alle, minne se liukenee nopeasti.
Pistosmuotoisessa hoidossa annetaan pitkävaikutteisia allergeeniuutteita olkavarren ihon alle. Alkuvaiheessa pistoksia annetaan viikoittain noin seitsemän viikon ajan, kunnes ylläpitoannos saavutetaan. Tämän jälkeen pistoksia annetaan 1,5–2 kuukauden välein kolmen vuoden ajan. Jokaisen pistoksen jälkeen lapsen tulee olla tarkkailussa vähintään 30 minuutin ajan mahdollisten reaktioiden vuoksi. Pistospäivänä on hyvä välttää rasittavaa liikuntaa ja saunomista.
Ennen siedätyshoidon aloittamista lääkäri käy vanhempien kanssa läpi lapsen allergian, oireet ja terveydentilan sekä arvioi, sopiiko siedätyshoito lapselle. Vastaanotolla saat myös tarkemmat ohjeet hoitoon valmistautumisesta ja siitä, mitä hoidon aikana on hyvä ottaa huomioon.
Lapselle kannattaa kertoa etukäteen ikätasoon sopivalla tavalla, mitä siedätyshoidossa tapahtuu. Kun lapsi tietää, mitä vastaanotolla odottaa, hoidon aloittaminen voi tuntua turvallisemmalta ja helpommalta.
Siedätyshoito on sitoutumista vaativa, mutta palkitseva matka kohti oireettomampaa arkea. Hoidon kesto on yleensä kolme vuotta, pistiäissiedätyksessä viisi vuotta. Suosittelemme aloittamaan hoidon 3–4 kuukautta ennen siitepölykauden alkua parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Ennen siedätyshoidon aloittamista varmistetaan, ettei lapsella ole hoitamatonta astmaa tai että mahdollinen astma on hyvässä hoitotasapainossa. Tämä selvitetään keuhkojen toimintakokeella. Samalla poissuljetaan muut mahdolliset esteet siedätyshoidolle.
Kun hoitosuunnitelma on valmis, siedätyshoito aloitetaan hoitajan vastaanotolla. Siedätyshoito voidaan toteuttaa joko kielenalustableteilla tai pistoksina. Kielenalustablettihoito on yleisimmin käytössä ja helppo toteuttaa kotona, kun taas pistossiedätyshoito edellyttää säännöllisiä käyntejä hoitajan vastaanotolla.
Siedätyshoitoa jatketaan säännöllisesti useiden vuosien ajan. Hoidon tehoa ja lapsen vointia seurataan vuosittaisilla lääkärin kontrollikäynneillä.
Siedätyshoidon aikana ja sen jälkeen on tärkeää seurata lapsen vointia ja mahdollisia haittavaikutuksia. Tablettisiedätyshoidon yleisimpiä haittavaikutuksia ovat suun ja nielun kutina tai kirvely sekä lievä huulten tai suun alueen turvotus. Pistossiedätyshoidossa tavallisimpia haittavaikutuksia ovat pistoskohdan punoitus, turvotus ja kutina. Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, ja vakavat yleisreaktiot ovat harvinaisia.
Jos lapselle ilmenee hoidon aikana epätavallisia tai voimakkaita oireita, on tärkeää ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön. Hoitaja tai lääkäri arvioi tilanteen ja antaa tarvittavat toimintaohjeet.
Siedätyshoidolla voidaan hoitaa yleisimmin siitepölyallergiaa, kuten heinä- tai koivuallergiaa, eläinallergiaa, kuten kissa- tai koira-allergiaa, sekä pölypunkkiallergiaa. Ruoka-allergioiden siedätyshoito on harvinaisempaa, ja sitä harkitaan tapauskohtaisesti. Pistiäisallergian siedätyshoito kuuluu erikoissairaanhoitoon, eikä sitä toteuteta Mehiläisessä.
Siedätyshoidon kustannukset koostuvat lääkärin vastaanottokäynneistä, allergeenivalmisteista ja mahdollisista pistoskäynneistä. Hinnat vaihtelevat hoitomuodon ja keston mukaan.
Kela-korvaus on mahdollinen tietyin edellytyksin. Yksityinen sairauskuluvakuutus voi kattaa osan siedätyshoidon kustannuksista. Suosittelemme tarkistamaan vakuutuksen ehdot omasta vakuutusyhtiöstä. Tarkemmat hintatiedot saat Lasten Mehiläisen asiakaspalvelusta.
Siedätyshoitoa voidaan yleensä harkita myös lapselle, jolla on astma, kun astma on hyvässä hoitotasapainossa. Ennen siedätyshoidon aloittamista lääkäri arvioi astman tilanteen ja varmistaa tarvittaessa keuhkojen toimintakokeella, että hoito voidaan aloittaa turvallisesti.
Siedätyshoito voi vähentää allergiaoireita pitkäkestoisesti ja pienentää allergialääkkeiden tarvetta, mutta hoidon vaikutus vaihtelee yksilöllisesti. Tavoitteena on, että lapsen allergiaoireet lievittyvät ja arki helpottuu merkittävästi.
Siedätyshoidon tavoitteena on vähentää allergiaoireita ja siten myös allergialääkkeiden tarvetta. Lääkitystä ei kuitenkaan pidä lopettaa omin päin, vaan sen tarpeesta ja mahdollisista muutoksista sovitaan hoitavan lääkärin kanssa.
Siedätyshoidon vaikutus kehittyy vähitellen. Oireiden lievittymisen ajankohta vaihtelee lapsen, allergian ja hoidon mukaan. Hoitoa jatketaan suunnitelmallisesti useiden vuosien ajan, jotta saavutettu hyöty olisi mahdollisimman pitkäkestoinen.
Kyllä, allergialääkkeitä voidaan yleensä käyttää siedätyshoidon aikana tarvittaessa. Siedätyshoito ei korvaa muuta oireiden hoitoa heti, vaan sen vaikutus kehittyy vähitellen. Lapsen lääkityksestä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.










