Uuden ajan työkykyjohtamisella vaikuttavuutta
Mehiläisellä on pitkä kokemus sairauspoissaolojen tuloksekkaasta hallinnasta ja työkykyjohtamisen tuesta yhdessä asiakasyritysten kanssa. Viime vuosina digitaalinen kehitys on ollut vahvaa ja olemme kehittäneet yhdessä asiakkaidemme kanssa sähköisiä työkaluja työkykyjohtamisen avuksi.
TyökykyKompassi ja EsihenkilöKompassi tarjoavat nyt ainutlaatuisen työkykyjohtamisen kokonaisuuden, joka auttaa varmistamaan sujuvan ja oikea-aikaisen työkyvyn tuen sekä luomaan reaaliaikaisen tilannekuvan yrityksen työkykytilanteesta.
Tutkimustietoa TyökykyKompassin vaikuttavuudesta
Mehiläisen keväällä 2017 yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa toteuttama TyökykyKompassin vaikuttavuusanalyysi todensi uuden ajan työkykyjohtamisen hyötyjä. Tutkimus koostui laajasta data-analyysistä* sekä seitsemälle Mehiläisen asiakasyritykselle ja Mehiläisen heille nimetyille työterveystiimeille tehdystä haastattelututkimuksesta.
Tutkimuksessa vertailtiin Työkykykompassia vähintään vuoden käyttäneiden asiakkaiden sairauspoissaoloja ja työterveyskustannuksia vertailuryhmään, jossa työkalut eivät vielä olleet käytössä. Muutama tutkimusryhmän yritys otti käyttöön myös EsihenkilöKompassin käyttöön seurantajakson aikana.
Sairauspoissaolot laskuun
Kolmen vuoden seuranta-aikana (2013-2016) alkaneet sairauspoissaolot laskivat sekä tutkimusryhmässä että vertailuryhmässä. Tutkimusryhmässä lasku oli 18 % ja vertailuryhmässä 13 %. Suurin ero ryhmien välillä syntyi 8-90 päivän mittaisissa sairauspoissaoloissa, jotka laskivat Kompassia käyttäneillä asiakkailla 15 prosenttia. Vertailuryhmässä lasku oli vähäisempää (-8 %). Lyhyissä, alle viikon mittaisissa sairauspoissaoloissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia.
Hyvin pitkät, yli 90 päivän mittaiset alkaneet poissaolot laskivat noin 30 prosenttia molemmissa ryhmissä. Hyvän kehityksen taustalla ovat sekä Mehiläinen panostukset työkykyjohtamisen tukeen ja sairauspoissaolojen hallintaan yhdessä asiakasyritysten kanssa että yhteiskunnalliset uudistukset. Erityisesti kesällä 2012 voimaan tulleet lakimuutokset (ns. 30-60-90 päivän sääntö) ovat lisänneet varhaista työkyvyn tuen käynnistymistä ja yhteistyötä työkykyasioissa.
Parempia tuloksia pienemmin kustannuksin
Työkyvyn tukeen ja yhteistyöhön panostaminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen näkyi tutkimuksessa myös työterveyshuollon kustannusten laskuna. Alkuvaiheessa kustannukset hiukan nousivat työkyvyn tuen lisääntymisen myötä. Kolmen vuoden seuranta-aikana Mehiläisen kompassiasiakkaiden työterveyshuollon kokonaiskustannukset kuitenkin laskivat 10 prosenttia.
Kustannusten lasku johtui sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (-10 %), että työterveyshuollon sairaanhoidon (-12 %) kustannusten laskusta. Vertailuryhmällä kustannukset säilyivät ennallaan.
Kaikki työntekijät varhaisen tuen piiriin
Haastattelututkimuksesta kävi ilmi, että työkalut auttavat luomaan yrityksiin varhaisen tuen kulttuuria ja varmistamaan tasalaatuisen ja tasa-arvoisen tuen kaikkia työntekijöitä kohtaan niin, ettei kukaan unohdu vahingossa tuen piiristä. Ne myös auttavat tunnistamaan ajoissa riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja kohdentamaan toimenpiteet oikeaan aikaan sekä lisäävät esihenkilöliden varhaista reagointia työkykyriskeihin. Tämä ehkäisee tilanteiden pitkittymistä ja hankaloitumista.
Kompassityökalut tukevat yrityksen työkykyjohtamisen prosessia
Haastatteluissa tuli esille että Kompassi-työkalut tukevat yrityksen työkykyjohtamisen prosessia ohjaamalla yrityksen ja työterveyshuollon panostukset oikein. Ne tekevät työterveyshuollon toiminnasta läpinäkyvää, parantavat tiedonkulkua ja auttavat varmistamaan yhteiset toimintatavat.
Haastattelututkimuksen mukaan paras hyöty työkaluista saadaan, kun koko yritys, myös johto, sitoutuu työkykyjohtamiseen. Yritysten omat panostukset olivatkin ne, joilla saatiin muutokset ja tulokset aikaiseksi – Mehiläisen TyökykyKompassi ja työterveysammattilaisten työ auttoi näiden tulosten saavuttamisessa.
Lisätietoja:
Annika Jalli, Johtava työterveyslääkäri, Mehiläinen Työelämäpalvelut
*Data-analyysissä oli mukana noin 76 000 henkilön työterveyden laskutusdata ja sairauspoissaolodataa vuosilta 2013-2016 Mehiläisen yli 100 työntekijän asiakasyrityksistä.
- Kompassiryhmän muodosti noin 28 000 henkilön joukko 27 yrityksestä, jotka ovat ottaneet TyökykyKompassin käyttöön viimeistään 2015. Muutama yritys otti käyttöön myös EsihenkilöKompassin 2015 tai 2016.
- Vertailuryhmän muodosti noin 48 000 henkilön joukko 138 yrityksestä, joilla ei ole TyökykyKompassia käytössä tai joilla TyökykyKompassi on otettu käyttöön vuoden 2015 jälkeen. Joukossa ei ole mukana yrityksiä, joiden sairauspoissaolotietojen tiedetään olevan vajaat. Ryhmien vertailukelpoisuus varmistettiin myös jättämällä ryhmän ulkopuolelle yritykset, joissa oli 8-90 päivän sairauspoissaoloja alle 1.5 päivää/työntekijä vuonna 2013.
- Tutkimuksessa seurattiin kunakin vuonna alkaneita sairauspoissaolojaksoja, koska toimintatapojen muutoksella voidaan vaikuttaa erityisesti uusien sairauspoissaolojaksojen tarpeeseen.
- Päälöydökset tarkistettiin myös kullekin vuodelle kohdentuneista sairauspoissaolosta. Näiden osalta data ei ole yhtä luotettavaa kuin alkaneiden poissaolojaksojen data. Päähavainnot olivat kuitenkin samat.
