Organisaatiopsykologi kertoo: Miksi älylaitteen pois laittaminen on niin vaikeaa?

Työelämäpalveluiden johtavan organisaatiopsykologin Pekka Töllin avaa syitä älylaitteiden koukuttavuuden takana.

Vierähtikö älylaitteen ääressä taas aiottua pidempään? Moni kokee huonoa omatuntoa ruutuajastaan, mutta laitteiden ja niiden sisältöjen koukuttavuutta on vaikea vastustaa. Kun ymmärtää, miksi sovellukset ovat niin kiehtovia, on helpompi ottaa askelia kohti tietoisempaa laitteiden käyttöä.

Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli selventää, että älylaitteiden ja sovellusten taustalla on vahva taloudellinen kannustin: ne on suunniteltu nappaamaan huomiomme ja pitämään meidät niiden parissa mahdollisimman pitkään.

Aivomme on viritetty reagoimaan ärsykkeisiin

Laitteet tarjoavat jatkuvasti sisältöä, joka yllättää, houkuttelee ja herättää tunteita. Erityisesti ilmoitukset, eli notifikaatiot, ovat tehokkaita ärsykkeitä, jotka saavat meidät välittömästi tarkistamaan, mitä on tapahtunut.

”Tämä on evoluutiossa hyödylliseksi havaittu mekanismi. Yllättävään ärsykkeeseen on kannattanut reagoida, sillä se on voinut merkitä vaaraa. Siksi ilmoitusten äänet ja merkit saavat huomiomme niin tehokkaasti”, Tölli kuvailee.

Esimerkiksi sosiaalisen median lyhytvideot ovat täydellinen esimerkki koukuttavuudesta. Ne ovat lyhyitä, yllätyksellisiä ja algoritmien ansiosta juuri meidän mielenkiinnon kohteitamme vastaavia.

Dopamiini ja nopean mielihyvän kierre

Yksi selitys piilee aivokemiassamme. Älylaitteiden käytöstä puhuttaessa mainitaan usein dopamiini, joka on kuitenkin monimutkainen välittäjäaine.

”Dopamiini ei niinkään tuota tyydytyksen tunnetta, vaan pikemminkin ’haluan lisää’ -tunteen. Sovellukset pyrkivät jatkuvasti buustaamaan dopamiinitasoamme, jotta haluamisemme jatkuisi”, Tölli selventää.

Normaalisti mielihyvää tuottavat asiat, kuten hyvä ateria, vaativat ponnistelua. Älylaitteet sen sijaan opettavat aivomme saamaan mielihyvää vaivattomasti ja nopeasti.

"Tämä voi johtaa siihen, että emme koe samalla tavalla mielihyvää muista asioista. Arkiset, hitaasti etenevät asiat voivat alkaa tuntua tuskastuttavilta", Tölli sanoo.

Sosiaalinen media on yksiulotteista vuorovaikutusta

Meillä kaikilla on perustarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Sosiaalinen media hyödyntää tätä tarvetta, mutta tarjoaa sille vain yksiulotteisen vastineen.

”Somen vuorovaikutus typistyy tykkäyksiin, kommentteihin ja reaktioihin. Se ei korvaa aitoa kohtaamista, jossa voimme nähdä, kuulla ja tuntea toisen ihmisen läsnäolon”, Tölli kuvailee.

Pohdi omaa käyttöäsi armollisesti

Kaikki ruutuaika ei ole samanarvoista. Laskujen maksaminen on eri asia kuin jatkuvassa dopamiinikylvyssä oleminen lyhytvideoita selatessa. Tölli kehottaakin pohtimaan, millainen olo laitteiden käytöstä tulee. Tuntuuko somessa vietetty aika rentouttavalta vai seuraako siitä henkinen krapula?

On kuitenkin tärkeää olla itselleen armollinen. Myös älylaitteiden parissa viihtyminen on täysin sallittua, kunhan se pysyy tasapainossa muun elämän kanssa.

Pekka Töllin vinkit laitteista irtautumiseen

Tunnista iso kuva

Ole raa’an rehellinen puhelimella vietetystä ajasta. Tarkista puhelimen ruutuaikasovelluksesta, mihin aika menee. Pohdi onko, tämä se mihin haluat aikasi käyttää ja tuottaako se niin paljon mielihyvää, että se kannattaa.

Mikrotason pohdinta

Tunnista millaisissa tilanteissa otat puhelimen käteen. Mikä saa sinut ottamaan älylaitteen käteesi: onko se tietty olotila, tilanne tai mieliala vai onko se automaatio? Listaa asiat ylös.

Aivojen uudelleen ohjelmointi

Lopettamisen sijasta mieti, mitä älylaitteen tilalla voisi olla. Vanhan rutiinin murtamisessa ja aivojen uudelleen ohjelmoinnissa on hyvä valita sen tilalle joku mukava tai neutraali asia.

Muokkaa ympäristöä

Jos haluat keskittyä johonkin asiaan, vie puhelin kauemmas tai pois silmistä. Kun laitteen käteen nappaamisessa on muutaman sekunnin viive, auttaa se jo herättämään tietoisuuden omasta toiminnasta.