Lihavuuden työkykyä alentavat vaikutukset heikentävät yritysten kannattavuutta sekä kansantaloutta

Suomessa lähes joka kolmannen työikäisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Tämän lisäksi joka toisella työikäisellä vyötärönympärys ylittää vyötärölihavuuden rajan. Lihavuus paitsi altistaa monille terveyshaitoille, heikentää työkykyä sekä aiheuttaa merkittävästi kustannuksia. Suomalaiselle yhteiskunnalle väestön ylipainosta ja lihavuudesta aiheutuu vuosittain ainakin viiden miljardin euron lisäkustannukset, terveydenhuollolle väestön lihavuudesta aiheutuvat lisäksi runsaan miljardin euron lisämenot. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin 370 euroa. Kun huomioidaan lihavuuden lisäävän riskiä pitkiin sairauspoissaoloihin, voidaan todeta, että lihavuuden aiheuttamat kustannukset ovat merkittävät myös työnantajille.

Lihavuus itsessään on pitkäaikaissairaus, mutta altistaa myös moniin metabolisiin, mekaanisiin sekä mielenterveydellisiin ongelmiin, joista monet, kuten alaraajojen nivelrikko, uniapnea, mielenterveysoireet ja masennus, kohonnut verenpaine, aikuistyypin diabetes sekä muut vakavat sydän- ja verisuonisairaudet, muistisairaudet sekä jotkin syöpäsairaudet alentavat
työkykyä. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin tutkimukset osoittavat lihavuuden ja alentuneen työkyvyn välisen yhteyden. Erityisesti yhdistettynä fyysisesti kuormittavaan työhön, lihavuuden on todettu heikentävän työkykyä. Lihavuus lisää erityisesti pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lisäksi viisikymmentä kansainvälistä tutkimusta kattavassa katsauksessa todetaan ylipainon ja lihavuuden alentavan tuottavuutta paitsi poissaolojen, myös presenteismin, sairaana työskentelyn, kautta.

Lihavuus ei suinkaan ole vähenemässä, vaan sen arvioidaan entisestään lisääntyvän niin, että vuonna 2040 jopa 40 prosentilla aikuista on lihavuutta. OECD:n ennusteen mukaan lihavuuden aiheuttama vaikutus Suomen bruttokansantuotteen alenemiseen tulevina vuosina on 2.8%, mikä vastaa noin 6,5 miljardia euroa.

Työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyöllä tavoitellaan terveellisempiä työpaikkoja sekä työkykyisempiä työntekijöitä

Painon nousulle altistavia työolosuhteita esiintyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, ravintola- ja matkailualan, ammattiliikenteen, turvallisuus- ja vartiointialan, palvelualan sekä rakennusalan työpaikoilla. Työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyönä toteuttamassa työpaikkaselvityksessä on tavoitteena tunnistaa mahdolliset painon nousulle altistavat työolosuhteet, minkä jälkeen työpaikkaselvityksen pohjalta laadittavaan toimintasuunnitelmaan voidaan kirjata toimet työntekijöiden terveyden edistämiseksi.

Asiakasyritysten työntekijöiden työkyvyn seuranta ja ylläpitäminen on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa, ja keinot tukea työntekijää ovat työterveyshuollossa monipuoliset. Työkyvyn perusta koostuu terveydestä ja toimintakyvystä, ja on tärkeä ymmärtää, että työntekijä vastaa päätöksistä ja toimenpiteistä oman työkykynsä suhteen. Työnantajan vastuulla taas on luoda työhön terveelliset ja turvalliset olosuhteet, huolehtia työn sujuvuudesta sekä organisoinnista, ja lisäksi huolehtia työntekijän työssä selviytymisestä työkykyjohtamisen keinoin. Liikuntatempaukset ja vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksien edistäminen eivät yksin riitä vähentämään työkyvyttömyyden riskiä.

Normaalipainoa ja työkykyä edistävät säännöllinen ateriarytmi, päivittäinen liikkuminen sekä riittävä palautuminen ja lepo.

Työpäivän aikaisilla tauoilla, terveellisillä lounas- ja välipalavalinnoilla sekä työmatkaliikunnalla voidaan tukea osaltaan omaa työkykyä. Vaihtamalla palaveripullat hedelmiin työnantaja voi osaltaan olla tukemassa työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Työterveyshuollon toteuttamassa painonhallintaohjauksessa moniammatillisen näkökulman, yksilöllisen hoitosuunnitelman ja pitkän seurannan on todettu takaavan parhaan onnistumisen. Moniammatillinen ohjaus on myös Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen (2024) mukaista hoitoa. Terveellisiä elintapoja ja työolosuhteita edistämällä voidaan toteuttaa sekä työterveyshuollossa että työpaikoilla tärkeää terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Lihavuuden ennaltaehkäisy ja tarvittaessa hoito ovat entistä ajankohtaisempia työkyvyn edistämisen keinoja, sillä lähivuosikymmenien väestörakenteen muutos tulee haastamaan voimakkaasti työikäisen väestön työkykyä.

Kirjoittaja Pilvi Hiltula on työterveyshoitaja, ja Sosiaali- ja terveysalan YAMK terveyden edistäminen - opiskelija Turun Ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus on kypsyysnäyte liittyen “Työkykyriskinä lihavuus: työkaluja moniammatilliseen ohjaukseen” opinnäytetyöhönUlkoinen linkki.

Pilvi Hiltula
Työterveyshoitaja
Mehiläinen Turku Neo