Hyvinvoinnin tuki muutoksessa ja hybridityön arki
Työelämä ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet vauhdilla viimeisten vuosien aikana, jota koronapandemia vauhditti entisestään. Työn muutostrendit vaikuttavat moneen sekä työntekijöiden, esihenkilöiden kuin työyhteisön tavoissa tehdä työtä. Koronapandemian lisäksi Ukrainan sota ja nyt käsillä oleva energiakriisi ovat vaikuttaneet hyvinvointiimme ja tuovat arkeemme kuormitusta. Esihenkilönä on tärkeää huomioida nämä työn ulkopuoliset, jaksamiseen vaikuttavat asiat.
Työelämän muutostrendit
Työ ja sen tekemisen muodot muuttuvat ja monipuolistuvat. Johtaminen ja organisaatiorakenteet uudistuvat ja osaaminen ja kyvykkyydet ovat uuden haasteen edessä, kun tulemme jatkossa tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja otetta, kun vanhoja ammatteja poistuu ja uusia syntyy. Teknologia ja tiedonkulku muuttavat ajattelua ja mahdollisuuksia, sopeutuminen uudenlaisessa, nopeutuvassa maailmassa haastaa meitä kaikkia.
Nämä monet erilaiset muutokset vaativat yksilöltä sekä organisaatiolta resilienssiä eli muutoskyvykkyyttä. Yksilötasolla tämä tarkoittaa sitä, että on kykenevä sopeutumaan muutoksiin ja menestymään uudenlaisissa toimintaympäristöissä.
Resilientti organisaatio vastaavasti säilyttää toimintakykynsä yllättävissä tilanteissa ja tärkeimmät tehtävät saadaan hoidettua ilman merkittäviä katkoja ja keskeiset toiminnot saadaan palautettua nopeasti. Resilientti työpaikka satsaa ihmistä arvostavaan johtamiseen ja kulttuuriin, yhteistyöhön työpaikalla ja koko verkoston kanssa sekä uhkiin varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan.
Toiminta esihenkilönä työelämän muutoksissa
Uudet erilaiset työskentelytavat ja työn muodot ovat muutostilanteita ja muutokseen liittyy aina tunteet. Ihmiset reagoivat ja käsittelevät asioita hyvin eri tavalla ja esihenkilönä onkin tärkeää varmistaa riittävä kommunikointi ja miettiä mikä on minulle, sinulle, meille ja työllemme hyväksi.
Työn selkeät rakenteet ja tavoitteet on tärkeää varmistaa. Erilaiset työtehtävät, projektit ja toimialat tarvitsevat erilaisia tapoja tehdä töitä. Kaikkien työ ei vaadi toimistolla oloa, kun taas joitain asioita ei saada tehokkaasti edistettyä etätyössä. Työntekotavat voidaankin jakaa neljään eri kategoriaan. Siihen, että tehdään yhdessä töitä toimistolla, tehdään töitä erikseen yhdessä toimistolla, tehdään työtä yhdessä fyysisesti erillään tai tehdään työtä etänä itsenäisesti. Työpaikalla olisikin esihenkilön johdolla tärkeää miettiä näitä eri tilanteita ja mitä ne vaativat työskentelytavoilta.
Työn eri muodot voidaan jakaa seuraavasti:
Toimisto on yhteistyötä varten - Toimistolle tullaan tekemään yhdessä asioita, joiden tekeminen ei ole luontevaa tai mahdollista digitaalisesti. Yhdessä oleminen tukee myös yhteisöllisyyttä.
Kotona tehtävä työ antaa energiaa - kotona tehtävä työ mahdollistaa helpommin yksityiselämän ja työelämän joustavan yhteensovittamisen ja työmatkoihin käytettävä aika säästyy.
Eriaikaisuus tukee keskittymistä - asiantuntijatyössä on paljon tehtäviä, jotka vaativat itsenäistä työtä. Sen ei tarvitsekaan tapahtua samanaikaisesti, vaan jokainen voi hakea itselleen sopivamman ajan ja paikan työlleen.
Samanaikaisuus tukee koordinaatiota - yhteen kokoonnuttaessa tarvitaan aikaa työn koordinoimiseksi, jotta jokaisen työ rytmittyy suhteessa toisiin, vastuut ja kunkin tekemiset ovat yhdessä sovittuja sekä yhteisten tavoitteiden mukaisia.
Uudistakaa työtä yhdessä
Panostus, ajan ja tilan ottaminen keskusteluihin työstä ja sen tekemisen tavoista kannattaa. Organisaatiot, joiden tuottavuus on kasvanut eniten pandemian aikana, ovat tukeneet ja kannustaneet työntekijöitä osallistumaan erilaisiin pieniin, osallistaviin hetkiin, kuten vaikka ideointipalavereihin tai mentorointiin.
Esihenkilöitä on vastaavasti tuettu huomioimaan, miettimään, uudelleenarvioimaan ja kehittämään työnteon sujuvuutta ja eri prosesseja. Tärkeänä on ollut se, että asioita edistetään kokeilujen ja oppimisen kautta.
Huomioi luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden merkitys
Jotta työntekijät ja työyhteisöt voisivat hyvin, on luottamuksella ja psykologisella turvallisuudella valtava merkitys. Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, ettei ideoiden, kysymysten, huolenaiheiden tai virheiden esiintuominen johda eristämiseen, rankaisemiseen tai nolaamiseen työpaikalla. Kokemus ulottuu työntekijän mahdollisuuksiin kehittää toimintaa, tuoda esiin epäkohtia ja esittää muutosideoita.
Näillä tavoilla voit luoda psykologista turvallisuutta työyhteisöissä:
-
Ole kiinnostunut ja utelias toisen näkökulmia kohtaan ja kysy tarkentavia kysymyksiä
-
Kiitä myös eriävistä mielipiteistä
-
Kerro esimerkkejä myös siitä, kun jokin asia on itsellä mennyt pieleen
-
Pyydä apua
-
Hae rakentavaa palautetta omasta toiminnastasi
-
Suhtaudu myötätuntoisesti toisen tekemään virheeseen
Muista esihenkilönä ottaa riittävästi aikaa itsellesi ja esihenkilötyölle. Esihenkilötyö on esihenkilön tärkein työtehtävä ja se tulisi priorisoida muiden asioiden edelle. Muista myös itse pyytää apua ja hakea tukea kollegoilta, omalta esihenkilöltäsi tai työterveydestä. Yksin ei tarvitse esihenkilönkään pärjätä.
Artikkeli on kirjoitettu työterveyspsykologi Marianne Kirjalaisen pitämän webinaarin pohjalta.
Lähteet: Työn tuuli (1/2021). Saatavilla: https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012021_a4_20210602_.pdfUlkoinen linkki