Työelämä on pitkänmatkan juoksu, ei sprintti

Esihenkilön hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja kehittämistä. Hyvinvoiva esihenkilö on avainasemassa luomassa positiivista ja tuottavaa työympäristöä. Esihenkilön oma hyvinvointi on keskeinen tekijä työyhteisön menestyksessä.

Työterveyspsykologi Nina Lehtisalo Mehiläisestä korostaa luennossaan, että esihenkilön työhyvinvointi perustuu itsetuntemukseen, tunteiden hallintaan, itsestä huolehtimiseen ja johtamiseen. Johtaminen on palveluammatti, joka vaatii sisäsyntyisen halun auttaa muita, ja inhimillisessä johtamiskulttuurissa sallitaan myös heikkoudet ja virheet.

Työura ja työelämä kestävät parhaimmillaan läpi elämän, joten muistathan myös esihenkilönä pitää huolen itsestäsi. Tutustu luennosta tehtyihin nostoihin alta.

Onnistumisen mahdollisuudet

Esihenkilön jaksamista tukevat selkeät työkalut ja valtuudet, riittävät resurssit, mahdollisuus kehittää esihenkilötaitoja sekä valmennus erilaisiin johtamistilanteisiin. Tasapainoinen toiminta on taloudellista, ja voimavarojen käytön optimointi aktivoi vain tehtävässä tarpeelliset aivoalueet, mikä edistää luovuutta ja vähentää vaurioita.

Palautuminen ja itsensä Johtaminen

Palautuminen on tärkeä osa hyvinvointia. Palautumista tukevat muun muassa seuraavat asiat: työstä irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Rento ote arjessa, kohtuullisuus rehkimisessä sekä liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa.

Ruokavalion vaikutukset

Mehiläisen johtava ravitsemusterapeutti Tiiamari Tuominen muistuttaa, että ruokavalion laadulla on merkittäviä vaikutuksia vireystilaan, töistä palautumiseen, unen laatuun, tarkkaavaisuuteen, kognitiivisiin ominaisuuksiin, psyykkiseen suorituskykyyn, resilienssiin, työ- ja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin.

Esihenkilötyössä esiintyvä kuormitus ja stressi voivat heijastua ruokavalioon ja ruokasuhteeseen. Kuormitus voi lisätä esimerkiksi ahminnan painetta tai osalla heijastua rajoittavaan syömiskäyttäytymiseen ja sen kautta hallinnan tunteen hakemiseen. Osalla ruokailu kiireessä unohtuu, stressi voi vaikuttaa ruokailuista saatavaan mielihyvähakuisuuteen tai voi muutoin vaikuttaa esimerkiksi ruokavalintoihin, ruokamääriin tai syömiskäyttäytymiseen. Etenkin kiireessä ja kuormittavissa tilanteissa tarvitaan ravitsemusta voimavarana – ei stressitekijänä. Ruokailuihin panostamisen tulisi aina tuoda lisää hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä – ei päinvastoin.

Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi omasta ruokailusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Omien muutoskohteiden tunnistamiseksi voi olla hyödyllistä pitää ruokapäiväkirjaa tai ottaa kuvia syömis- ja juomiskerroista. Ruokailun haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan tuen tarve kannattaa nostaa esiin esimerkiksi työterveyshoitajan kanssa.

Työn ja elämän tasapaino

Esihenkilön on tärkeää ottaa huomioon elämän eri osa-alueet ja rytmittää työ ja muu elämä. Oman elämän eläminen ja arvojen tunnistaminen auttavat suunnittelemaan lomat ja tärkeät asiat vuosikelloon. Omista rajoista ja tilanteesta kommunikointi on osa ammattitaitoa, ja uskallus kertoa omasta tilanteesta sekä avun pyytäminen ovat tärkeitä.

Muistathan, että esihenkilönä saat tietoa ja tukea niin oman hyvinvointisi kuin esihenkilötyösi tueksi. Matalan kynnyksen tukipalveluina ovat esimerkiksi OmaMehiläisen Digiklinikalla toimivat Huoli omasta jaksamisesta -chat sekä Tukea esihenkilötyöhön -chat.

Yrityksenne nimetty työterveyshoitaja on myös tukenasi ja hän osaa myös kertoa erilaisista vaihtoehdoista tilanteeseesi sopien.

Artikkeli on kirjoitettu Mehiläisen Esihenkilön tuki webinaarisarjan Esihenkilön oma hyvinvointi ja jaksaminen –jakson pohjalta.