Esihenkilön tuki

• Seuraa jatkuvasti henkilöstön työssä jaksamista, työkykyä ja poissaoloja osana normaalia esihenkilötyötä
• Esihenkilön tehtävänä on reagoida tilanteeseen, jos havaitsee haasteita/ongelmia työntekijöiden päivittäisessä työssä suoriutumisessa
• Esihenkilö käy varhaisen tuen keskustelun työntekijän kanssa, kun huoli työntekijän työkyvystä herää, osallistut tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja seuraat sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja dokumentoi keskustelun tarkoitusta varten suunniteltuun muistioon
• Esihenkilö tekee tarpeelliset muutokset työolosuhteisiin tai työn sisältöön
• Esihenkilö on tarvittaessa yhteydessä työterveyteen tai ohjaa työntekijän työterveyteen terveydellisissä asioissa

• Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja työkyvystään.
• Työntekijän tulee noudattaa työssään työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä työpaikalla sovittuja käytäntöjä.
• Työntekijällä on oikeus saada apua työnantajalta, esihenkilöltä ja työterveyshuollolta työkykyynsä liittyvissä asioissa.

• Auttaa ja tukee esihenkilöitä työkykyjohtamisessa
• Seuraa henkilöstön poissaoloja
• Toimii yhteistyössä esihenkilöiden, työsuojelun, työterveyshuollon ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa
• On tarvittaessa mukana varhaisen tuen yhteispalavereissa
• Suunnittelee ja kehittää työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita
• Koordinoi mahdollisen uudelleensijoituksen toteutumista yhdessä esihenkilöiden kanssa
• Johtaa ja koordinoi yhteydenpitoa mahdollisiin ulkopuolisiin tahoihin (kuntoutuslaitokset, eläkevakuutusyhtiöt yms.)

• Seuraa sairauspoissaoloja ja henkilöiden työkykyä.
• On jatkuvassa yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja HR:n kanssa ja avustaa asiantuntijana työn muutoksia tehtäessä.
• Tekee tarvittaessa työkyvyn arvioinnin suhteessa asetettuun tehtävään ja antaa siitä kirjallisen lausunnon.
• Tekee hoidon ja/tai kuntoutustarpeen arvioinnin, käynnistää sen ja järjestää seurannan.
• On mukana työterveysneuvotteluissa.

Puheeksiotto on menetelmä, jota käytetään, kun halutaan keskustella työntekijän kanssa jostakin huolenaiheesta tai ongelmasta. Tavoitteena on luoda avoin ja luottamuksellinen keskustelutilanne, jossa voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja tai seuraavia askeleita.

Puheeksioton periaatteita ovat:

1. Avoimuus ja rehellisyys: Keskustelun tulee olla suoraa ja rehellistä.
2. Kuunteleminen: On tärkeää kuunnella toisen osapuolen näkemyksiä ja tuntemuksia.
3. Yhteistyö: Ratkaisujen etsiminen yhdessä, ei pelkästään ohjeiden antaminen.
4. Kunnioitus: Toisen osapuolen tunteiden ja näkökulmien kunnioittaminen.

Puheeksiotto voi koskea esimerkiksi työssä jaksamista tai muita elämän haasteita.

Työterveysneuvottelun (kolmikantaneuvottelun, tykypalaverin, verkostoneuvottelun) tarkoituksena on etsiä yhdessä ratkaisukeinoja työhön, työympäristöön tai työyhteisöön liittyviin ongelmiin, joilla on yhteyttä työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Neuvottelussa ei ole tarkoitus käsitellä työntekijän yksityiskohtaisia terveydentilaan liittyviä tietoja. Keskustelun pääpaino on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa.

Työterveysneuvottelun voi kutsua koolle työntekijä, esimies tai työterveyshuolto. Työntekijällä on päätösvalta siitä ketkä neuvottelussa ovat paikalla. Tyypillisesti neuvottelussa ovat mukana työntekijä, lähiesihenkilö ja työterveyden edustaja/edustajia, lisäksi neuvotteluun saatetaan kutsua yrityksen työsuojeluvaltuutettu.

Lue lisää työterveysneuvottelusta.

Työterveyden ammattilainen ja työntekijä laativat yhdessä työkykysuunnitelman, mikä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita prosessiin.​

Työkykysuunnitelma tehdään, kun on havaittu riski työntekijän työkykyisyydessä, esim.​

• kompassihälytteeseen liittyvän kontaktoinnin yhteydessä,​
• siitä seuranneessa terveystarkastuksessa tai​
• työkyvyn seurantatapaamisessa.​

Lisäksi työkykysuunnitelmaa päivitetään työntekijän tilanteen selkeästi muuttuessa, kuitenkin vähintään 3 kuukauden välein.​

Työkykysuunnitelmassa huomioidaan​:

• laaja-alainen työkykynäkökulma​
• henkilön toimintakyky​
• työssä jatkamisen mahdollisuudet ja työjärjestelyt​
• aktiivinen kuntoutustoimenpiteisiin motivointi ja sitouttaminen