Mitä on yksinäisyys?

Koetko, ettei sinulla ole sosiaalista verkostoa tai seuraa? Tunnetko olevasi yksin, vaikka ympärilläsi olisi paljon ihmisiä? Jokaisella on aika ajoin elämänsä aikana yksinäinen olo ja tuo tunne on täysin luonnollinen.

Jos yksinäisyyden kokemus vaivaa sinua eivätkä omat keinot riitä sen poistamiseen, voit keskustella yksinäisyyden kokemuksesta mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Digiklinikan Huoli-chat tarjoaa helposti keskustelutukea.

Tutustu Huoli-chattiin

Voit myös varata ajan neuvontakäynnille, jos et ole varma millainen apu sopisi sinulle parhaiten tai et tiedä kenen ammattilaisen puoleen kannattaisi kääntyä. Neuvontakäynti tarjoaa konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Yksinäisyys on ennen kaikkea kokemus. Ihminen, joka on paljon muiden ihmisten parissa, saattaa siitä huolimatta kokea kohtaamattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toisaalta joku saattaa viihtyä paljon itsekseen, mutta ei kuitenkaan koe yksinäisyyttä.

Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista sekä sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalista yksinäisyyttä leimaa sosiaalisen verkoston puute, kun taas emotionaaliseen yksinäisyyteen liittyy läheisen luottamuksellisen ihmissuhteen puute. Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä, joka altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Mielenterveyden häiriöt altistavat osaltaan yksinäisyydelle ja syrjäytymiselle.

Yksinäisyyden on myös tutkittu vaikuttavan fyysiseen terveyteen negatiivisesti; yksinäisellä stressihormonitasot ja verenpaine nousevat, kun taas mielihyvähormonien eritys ja immuunivaste heikkenevät, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.

Yksin olemisella on hyviä ja huonoja puolia

Ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan muita ihmisiä tueksi, turvaksi ja peiliksi. Olemme hyvinvointimme suhteen tietyssä määrin aina riippuvaisia toisista ihmisistä. Tämä muuttaa muotoaan elämän varrella, mutta kommunikaatio, yhteys muiden kanssa ja yhteistyö ovat hyvinvointimme kulmakiviä.

Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Kuten vaikkapa nälän tunne on merkki etsiä ruokaa, yksinäisyyden kokemus on merkki hakeutua muiden seuraan. Aivot tulkitsevat yksinäisyyden kokemuksen vaaratilanteena, koska ihmisen kehityshistoriassa lauman ulkopuolelle jääminen on merkinnyt kuolemanvaaraa.

Mielen uhkatila tarkoittaa sitä, että yksinäisyys todennäköisesti laukaisee kehossa stressitilan. Jatkuva eristyneisyys saattaa saada ajatukset kiertämään kehää ja sosiaaliset taidot, usko itseen sekä kokemus omasta merkityksestä osana yhteisöä kärsivät. Yksinäisyys myös virittää huomaamaan yliherkästi kielteisiä sosiaalisia viestejä ja tämä voi altistaa yksinäisyyden syvenemiselle, ahdistukselle, masennukselle ja monenlaisille muille mielenterveyden häiriöille.

Yksinäisyydellä on myös hyviä puolia

Viihtyminen välillä itsekseen ei ole millään tavalla vaarallista – se on itse asiassa mielenterveydelle myös hyväksi. Hetket itsekseen omien ajatuksien ja puuhien kanssa ovat tärkeitä itsetuntemuksen ja itsen kehittämisen kannalta. Sosiaalinen kanssakäyminen antaa voimavaroja, mutta sosiaaliset kohtaamiset saattavat myös väsyttää. Muista siis kuunnella myös yksin olemisen tarpeitasi ja kunnioita niitä. Esimerkiksi kävelylenkit, kirjan lukeminen, kotipuuhat tai itsensä hemmottelu yksin toimivat hyvin palauttavina kokemuksina, jolloin ei tarvitse olla lainkaan vastavuoroinen tai huomioida muita.

Elämänmuutokset ja yksinäisyyden tunne

Yksinäisyyden kokemukset liittyvät usein elämän murroskohtiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Esimerkiksi nuorena muutto pois kotoa ja lapsuuden perheestä irtautuminen, eroaminen puolisosta tai työelämästä eläkkeelle jääminen saattavat laukaista yksinäisyyden kokemuksen. Jos huomaat, että elämänmuutokseen liittyy myös yksinäisyyttä, on tärkeä työstää tunnetta siten, ettei, ettei yksinäisyys jää päälle.

Yksinäisyys eron jälkeen

Parisuhteen eron jälkeen voi joskus olla tarvetta hakeutua keskustelemaan psykologin tai psykoterapeutin kanssa eron aiheuttamista tunteista ja yksinäisyydestä, mikäli omat keinot ja esimerkiksi ystävien kanssa keskustelu ei tuo riittävää helpotusta.

Yksinäisyys parisuhteessa

Yksinäisyyden kokemus voi nousta esiin myös parisuhteen ongelmatilanteissa. Puhumattomuus, riidat ja yhteenkuuluvuuden tunteen kadottaminen voivat johtaa yksinäisyyden tunteen voimistumiseen. Paras keino hoitaa yksinäisyyden tunnetta parisuhteessa on asian ottaminen puheeksi. Jos kahdenkeskinen keskustelu ei tuo riittävästi apua ja molemmilla puolisoilla on motivaatiota jatkaa parisuhteessa, ongelmaa on syytä selvittää tarvittaessa pariterapiassa.

Lue lisää pariterapiasta

Nuoren yksinäisyys

Myös lasten ja nuorten keskuudessa koetaan yksinäisyyttä monista syistä johtuen. Sosiaaliset pelko-oireet ja ahdistuneisuus voivat vaikeuttaa harrastuksiin ja kaverisuhteisiin hakeutumista ja johtaa yksinäisyyteen. Ujous ja arkuus voivat johtaa eristäytymiseen, jolloin myös sosiaaliset taidot voivat jäädä puutteellisiksi. Nuoret voivat kokea myös vaikeutta luottaa ystäviin, etenkin jos on joutunut kokemaan kiusatuksi tulemista.

Yksinäisyys voi vaikeutuessaan johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin kuten ahdistukseen ja masennukseen. Myös syrjäytyminen, päihdeongelmat, itsetuhoisuus ja opiskeluvaikeudet voivat olla seurauksena yksinäisyydestä. Pitkittynyt yksinäisyyden kokeminen lapsuudessa tai nuoruudessa saattaa leimata kokonaisvaltaisesti minäkuvaa, jolloin psykoterapia on usein tarpeellista.

Lisätietoa psykoterapiasta

Yksinäisyyden tunnistaminen ja selättäminen

Yksinäisyyttä ei välttämättä näe ulkopuolelta. Monelle yksinäisyydestä on vaikea puhua, vaikka juurikin avoimuus ja vaikean kokemuksen jakaminen voisivat vähentää yksinäisyyden kokemusta. Ihmiset reagoivat yksinäisyyteen eri tavoin. Toiset pyrkivät eroon yksinäisyyden tunteestaan suorittamalla, tekemällä ja toimimalla niin, ettei tuskalliselle kokemukselle jää tilaa. Toiset taas jäävät omiin oloihinsa ja reagoivat passivoitumalla ihmissuhteissa. Molemmat suojautumiskeinot voivat olla käytössä tilanteesta riippuen myös samalla ihmisellä.

Yksinäisyyttä ilmenee monenlaisissa tilanteissa, joten on tärkeä pysähtyä tutkimaan, millaisena juuri oman yksinäisyyden tunteen kokee. Keinot selvitä yksinäisyydestä ovat yksilöllisiä.

Jos yksinäisyyden kokemus vaivaa sinua eivätkä omat keinot riitä sen poistamiseen, voit keskustella yksinäisyyden kokemuksesta mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Digiklinikan Huoli omasta jaksamisesta -chat tarjoaa helposti keskustelutukea.

Tutustu Huoli-chattiin

Vinkkejä yksinäisyyden selättämiseen:

  • Hyväksy tunne tuomitsematta ja myötätunnolla.
  • Pysähdy säännöllisin väliajoin arvioimaan omia ihmissuhteitasi ja sosiaalista kanssakäymistäsi. Kysy itseltäsi, miten tyytyväinen olet nykytilanteeseen, mitä kaipaat suhteessa muihin ihmisiin, mitä vailla olet nyt?
  • Tiedosta ajatusmallisi – voisitko kannustaa itseäsi lähestymään muita?
  • Ota aktiivisesti kontaktia ystäviin, tuttaviin, työkavereihin. Kenen kanssa olisi nyt mukavinta olla tekemisissä?
  • Jos olet liikaa itseksesi, mikä olisi luontevin keino hakeutua ihmisten pariin?
  • Jos kaipaat kuulumista porukkaan, löytyisikö sinulle esimerkiksi jokin yhteisöllinen harrastus tai vapaaehtoistoimintaa, johon voisit mennä mukaan?
  • Jos kaipaat syvempää yhteyttä toisiin, voisitko syventää jotakin olemassa olevaa ihmissuhdettasi jakamalla jotain omista syvimmistä ajatuksista ja tunteista?
  • Kehen tai mihin tahoon voisit olla yhteydessä ja jutella yksinäisyyden kokemuksesta?
  • Voisitko lisätä ystävällistä huomiointia ja eleitä tutuille tai tuntemattomille? Mitä jos kokeilisit hymyillä esimerkiksi kaupan kassalle tai kysyisit kuulumisia tuttavalta?

Puhu ammattilaiselle yksinäisyydestä – se auttaa

Mehiläisen mielenterveyden ammattilaiset voivat auttaa sinua kohtaamaan ja tutkimaan omia tunteitasi, ajatuksia ja toimintamallejasi. Riippuen henkilökohtaisesta tilanteestasi ja tarpeestasi voi yksinäisyyttä lähteä ratkomaan, esimerkiksi ideoimalla keinoja sosiaalisten kontaktien lisäämiseksi tai rohkaisemalla omista syvimmistä tunteista ja ajatuksista puhumiseen myös toisille. Saat tukea uusien toimintatapojen ja ajatusmallien omaksumiseksi.

Jos haluat keskustella yksinäisyyden kokemuksesta mielenterveyden ammattilaisen kanssa, tarjoaa Digiklinikan Huoli-chat helposti keskustelutukea.

Tutustu Huoli-chattiin

Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan voit varata ajan neuvontakäynnille, josta saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen sekä konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Voit myös varata ajan mielenterveyden ammattilaiselle tai kysy neuvoa asiantuntijan valintaan verkkoajanvarauksesta, soittamalla ajanvaraukseemme 010 414 00 (0,084 €/min) tai laita kysymyksesi verkkoajanvarauksemme chatissa.  Voit myös kysyä neuvoa yleislääkäriltä tai omalta työterveyslääkäriltäsi.

Asiantuntijana artikkelissa Mehiläisen valtakunnallinen vastuupsykiatri Teijamari Laasonen-Balk.

lokakuu 2022viikko 39