Mitä yksinäisyys on?

Yksinäisyys on ennen kaikkea kokemus. Ihminen, joka on paljon muiden ihmisten parissa, saattaa kokea kohtaamattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toisaalta joku viihtyy paljon itsekseen, muttei kuitenkaan koe yksinäisyyttä. Meillä kaikilla on aika ajoin elämässä yksinäinen olo ja tuo tunne on täysin luonnollinen.

Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi perustarpeista ja yksinäisyyden kokemus on merkki hakeutua muiden luokse, kuten vaikkapa nälän tunne on merkki etsiä ruokaa.

Oletko yksinäinen?

Koetko, että sinulla ei ole sosiaalista verkostoa eikä seuraa? Vai tunnetko olevasi yksin, vaikka ympärilläsi olisi paljon ihmisiä? Suomessa yksinäisyyttä koetaan eniten lasten ja nuorten sekä yhden aikuisen talouksissa eli yksinasuvien ja yksinhuoltajien keskuudessa. Yksinasuvien ikääntyneiden joukossa yksinäisyyden kokemusta ilmenee suhteessa eniten. Pidempiaikaisesta jatkuvasta yksinäisyydestä kärsii suunnilleen 5–10% väestöstä *.

Sosiaalista yksinäisyyttä leimaa sosiaalisen verkoston puute. Emotionaaliseen yksinäisyyteen liittyy läheisen luottamuksellisen ihmissuhteen puute. Yksinäisyys on riskitekijä mielenterveyden häiriöille ja mielenterveyden häiriöt altistavat yksinäisyydelle ja syrjäytymiselle.

Ihminen tarvitsee syntymästä kuolemaan saakka toista ihmistä tueksi, turvaksi ja peiliksi. Olemme hyvinvointimme suhteen tietyssä määrin aina riippuvaisia toisista ihmisistä. Tämä tarvitsevuus muuttaa muotoaan elämän varrella, mutta kommunikaatio, yhteys muiden kanssa ja yhteistyö ovat hyvinvointimme kulmakiviä.

Elämänmuutokset ja yksinäisyyden tunne

Yksinäisyyttä koetaan usein elämäntilanteiden muuttuessa: elämän murroskohdissa. Esimerkiksi nuorena, kun muutetaan pois kotoa ja irtaannutaan lapsuuden perheestä, erotaan puolisosta tai jäädään pois työelämästä eläkkeelle jäädessä. Jos huomaat elämänmuutosten yhteydessä kokevasi yksinäisyyttä, on tärkeä työstää tunnetta siten, ettei, ettei yksinäisyys jää päälle.

Myös lasten ja nuorten keskuudessa koetaan yksinäisyyttä. Pitkittynyt yksinäisyyden kokeminen lapsuudessa saattaa leimata kokonaisvaltaisesti minäkuvaa, jolloin psykoterapia on usein tarpeellista.

Onko yksinäisyys terveysriski?

Yksinäisyys on muun muassa merkittävä masennukselle altistava tekijä. Kun koemme vaille jäämistä ja näkymättömyyttä suhteessa muihin, masennus on luonnollinen seuraus. Masennusta laukaisee tai ylläpitää erilaiset sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät, joista yksi on yksinäisyys.

On myös tutkittu yksinäisyyden vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Tutkimusten mukaan stressihormonitasot ja verenpaine nousevat, kun taas mielihyvähormonien eritys ja immuunivaste heikkenevät, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.

Yksinäisyyden tunnistaminen

Yksinäisyyttä ei välttämättä näe ulkopuolelta. Monelle yksinäisyydestä on vaikea puhua, vaikka juurikin avoimuus ja vaikean kokemuksen jakaminen voisi vähentää yksinäisyyden kokemusta.

Toiset pyrkivät eroon yksinäisyyden tunteestaan suorittamalla, tekemällä ja toimimalla niin, ettei tilaa tuskalliselle kokemukselle jää. Toiset taas jäävät omiin oloihinsa ja reagoivat passivoitumalla ihmissuhteissa. Saman ihmisenkin kohdalla nämä molemmat suojautumiskeinot voivat olla käytössä riippuen tilanteesta. Yksinäisyydestä saatetaan pyrkiä eroon hinnalla millä hyvänsä, jolloin epäterveetkin ihmissuhteet hyväksytään, jottei yksinäisyys ota valtaansa.

Miten eroon yksinäisyydestä? Yksinäisyyden selättäminen

Pysähdy säännöllisin väliajoin arvioimaan omia ihmissuhteitasi ja sosiaalista kanssakäymistäsi. Kysy itseltäsi, miten tyytyväinen olet nykytilanteeseen.

Yksinäisyyttä ilmenee monenlaisissa tilanteissa, joten on tärkeä pysähtyä tutkimaan, millaisena koet juuri sinun oman yksinäisyyden tunteesi. Keinot selvitä yksinäisyydestä ovat yksilöllisiä.

Muutama vinkki yksinäisyyden selättämisestä:

  • Hyväksy tunne tuomitsematta ja myötätunnolla.
  • Kysy itseltäsi mitä kaipaat suhteessa muihin ihmisiin, mitä vailla olet nyt?
  • Pysähdy ja tiedosta ajatusmallisi - voisitko kannustaa itseäsi lähestymään muita?
  • Ota aktiivisesti kontaktia ystäviin, tuttaviin, työkavereihin. Kenen kanssa olisi nyt mukavin olla tekemisissä?
  • Jos olet liikaa itseksesi, mikä olisi luontevin keino hakeutua ihmisten ilmoille tai pariin?
  • Jos kaipaat kuulumista porukkaan, löytyisikö sinulle esimerkiksi jokin yhteisöllinen harrastus tai vapaaehtoistoimintaa, johon voisit mennä mukaan?
  • Jos kaipaat syvempää yhteyttä toisiin, voisitko syventää jotakin olemassa olevaa ihmissuhdettasi jakamalla jotain omista syvimmistä ajatuksista ja tunteista?
  • Kehen tai mihin tahoon voisit olla yhteydessä ja jutella yksinäisyyden kokemuksesta?
  • Voisitko lisätä ystävällistä huomiointia ja eleitä tutuille tai tuntemattomille? Mitä jos kokeilisit hymyillä esimerkiksi kaupan kassalle tai kysyisit kuulumisia tuttavalta?

Yksin olemisella on hyvät ja huonot puolensa

Aivot tulkitsevat yksinäisyyden kokemuksen vaaratilanteena, koska ihmisen kehityshistoriassa lauman ulkopuolelle jääminen on merkinnyt kuolemanvaaraa. Mielen uhkatila tarkoittaa sitä, että todennäköisesti yksinäisyys laukaisee kehossasi stressitilan. Yksinäisyys on siis stressaavaa.

Yksinäisyys virittää sinut huomaamaan yliherkästi kielteisiä sosiaalisia viestejä ja tämä altistaa yksinäisyyden syvenemiselle, ahdistukselle, masennukselle ja monenlaisille muille mielenterveyden häiriöille.

On mielenterveystaito viihtyä itsesi kanssa ja viettää aikaa ajoittain myös itsekseen – eikä se ole millään tavalla vaarallista. Itsetuntemuksen ja itsen kehittämisen kannalta hetket ihan vain itsekseen omien ajatusten ja puuhien parissa ovat erittäin tärkeitä. Kun pysähdyt ja tarkastelet tuntemuksiasi hyväksyen ja pohdiskellen, rakennat positiivista suhdetta itseesi.

Sosiaalinen kanssakäyminen antaa voimavaroja, mutta sosiaaliset kohtaamiset saattavat myös väsyttää. Muista siis kuunnella myös yksin olemisen tarpeitasi ja kunnioita niitä. Esimerkiksi kävelylenkit, kirjan lukeminen, kotipuuhat tai itsesi hemmottelu yksin toimivat hyvin palauttavina kokemuksina, jolloin sinun ei tarvitse olla lainkaan vastavuoroinen tai huomioida muita.

Toisaalta, jos oleilet jatkuvasti yksin tai eristyksissä, ajatuksesi saattavat alkaa kiertää kehää ja sosiaaliset taidot, usko itseesi sekä kokemus omasta merkityksestäsi osana yhteisöä kärsivät.

Tutkimusten ** mukaan sekä yksinäisyyden kokemus että sosiaalinen eristäytyminen ovat merkittävä riski ennenaikaiselle kuolemalle. Tätä selittää erityisesti yksinäisyyden yhteys heikentyneeseen terveyskäyttäytymiseen.

Puhu ammattilaiselle yksinäisyydestäsi – se auttaa

Jos yksinäisyyden kokemus vaivaa sinua eivätkä omat keinot riitä sen poistamiseksi, keskustele yksinäisyyden kokemuksestasi mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Jo se, että uskaltaudut keskustelemaan yksinäisyyden kokemuksestasi, on tärkeää. Keskustelu antaa sinulle mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi

Mielenterveyden ammattilaisemme voivat auttaa sinua. Riippuen henkilökohtaisesta tilanteestasi ja tarpeestasi, voi yksinäisyyttä lähteä ratkomaan, esimerkiksi ideoimalla keinoja sosiaalisten kontaktien lisäämiseksi tai rohkaisemalla omista syvimmistä tunteista ja ajatuksista puhumiseen myös toisille.

Joka tapauksessa ammattilaisemme auttavat sinua kohtaamaan ja tutkimaan omia tunteitasi, ajatuksiasi ja toimintamallejasi. Saat tukea uusien toimintatapojen ja ajatusmallien omaksumiseksi.

Ajanvaraus ja asiantuntijan valinta

Varaa aika mielenterveyden ammattilaiselle tai kysy neuvoa asiantuntijan valintaan verkkoajanvarauksesta, soittamalla ajanvaraukseemme 010 414 00 (avoinna 24/7) tai laita kysymyksesi verkkoajanvarauksemme chatissa.

Asiakaspalvelumme terveydenhuollon ammattilaiset tavoitat myös WhatsAppin tai Facebookin ja Twitterin kautta. Kaikki vastaanottoajat ovat saatavina myös etäaikoina. Voit aluksi kysyä neuvoa myös yleislääkäriltä, omalta työterveyslääkäriltäsi tai kätevästi Mehiläisen Digiklinikan Huoli-chatissa ja puhelinpalvelussa.

* Tilastokeskus, Elinolotutkimus (4% yli 15-vuotiaista kärsii jatkuvasta pitkittyneestä yksinäisyydestä ja prosentit kasvaa yksinelävillä)
** Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori, Turun yliopisto (lapsista ja nuorista n.10% kärsii yksinäisyydestä pidempiaikaisena vaivana)