Asperger lapsella – apua haasteisiin, huomio vahvuuksiin
Asperger-lapsi on yleensä älykäs ja mielenkiinnon kohteisiinsa uppoutuva.
Jos lapsella on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, voit kääntyä lastenpsykiatrimme puoleen asian selvittämiseksi.
Varaa aika lasten psykiatrilleKun nuorella on vaikeuksia selviytyä arkielämästään, nuorisopsykiatrimme voi auttaa.
Varaa aika nuorten psykiatrilleEpäiletkö lapsella tai nuorella autismikirjon häiriötä? Neuropsykologisilla tutkimuksilla voimme arvioida tilannetta.
Varaa aika lasten neurologilleNeuropsykologimme auttavat selvittämään lapsen tai nuoren autismikirjoon viittaavaa oireilua.
Varaa aika neuropsykologilleKun lapsen tai nuoren vointi huolettaa, ota asia esille lastenlääkärimme vastaanotolla.
Varaa aika lastenlääkärilleDigineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Tutustu DigineuvolaanDigiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
Tutustu DigiklinikkaanAsperger tiiviisti:
- Aspergerin oireyhtymä diagnosoidaan nykyään autismikirjon häiriöksi.
- Jos lapsella tai nuorella on haasteita aiheuttavaa Asperger-tyyppistä oireilua, varaa aika Lasten Mehiläiseen.
Aspergerin oireyhtymä ei aina kaipaa hoitoa
Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö. Omana diagnoosinimikkeenä Aspergeria ei enää käytetä, mutta puhekielessä se kuvaa lievää autismikirjon häiriötä.
Asperger on ominaisuus, joka ei aina edes aiheuta sellaisia ongelmia, joita pitäisi hoitaa. Moni Asperger-henkilö pärjää mainiosti elämässään ilman virallista diagnoosia. Aspergerin oireyhtymässä älykkyystaso on normaali tai normaalia korkeampi.
Asperger-lapsi – oireet näkyvät yksilöllisesti
Aspergerin oireyhtymään liittyy erilaisia piirteitä, jotka voivat näyttäytyä niin vahvuuksina kuin heikkouksina.
Tyypillistä Asperger-henkilöille on joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä haasteet vuorovaikutuksessa.
Nämä merkit voivat viitata siihen, että lapsella tai nuorella on Aspergerin oireyhtymä:
- Muutokset ja siirtymät ovat hankalia. Opettajan ja luokan jatkuva vaihtuminen koulupäivän aikana tai vaikkapa siirtyminen talvikenkien käytöstä kesäkenkiin aiheuttaa haasteita.
- Rutiinit ovat tärkeitä. Poikkeus totutusta päiväohjelmasta tuntuu vaikealta.
- Ikätoverien seura ei kiinnosta. Lapsi viihtyy enimmäkseen yksin tai aikuisten tai ikäistään huomattavasti nuorempien kanssa.
- Lapsi tai nuori tulee usein väärinymmärretyksi. Lapsi tai nuori on niin suorapuheinen ja asiakeskeinen, että muut kokevat sen epäkohteliaana tai tylynä käytöksenä.
- Muiden ihmisten tulkitseminen on vaikeaa. Lapsi tai nuori ei ymmärrä hienovaraista vihjailua, ei huomaa pahoittavansa toisen mieltä tai vaikuttaa empatiakyvyttömältä.
- Suorituskyky on epätasainen. Lapsi tai nuori voi olla joissain asioissa erittäin taitava ja toisissa huomattavan heikko.
- Intensiivinen ja jumittava suhtautuminen kapea-alaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Lapsi tai nuori voi olla poikkeuksellisen kiinnostunut vaikkapa keräilyesineistä tai harrastuksesta ja uppoutua niiden pariin.
- Kuormittuminen sosiaalisista tilanteista. Lapsi tai nuori voi oppia toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, mutta on poikkeuksellisen väsynyt niiden jälkeen.
- Aistisäätelyn vaikeudet. Äänet, tuoksut, värit, valot, maut tai materiaalit voivat tuntua häiritsevän voimakkailta.
- Katsekontaktin välttely. Lapsi tai nuori ei katso keskustelukumppaniaan silmiin.
- Normaali tai tavallista korkeampi älykkyystaso
- Univaikeudet
Aspergerin syndrooma – näin autismin kirjon häiriö todetaan
Jos lapsella tai nuorella on vaikeuksia selviytyä arjessaan ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, ei asiaa tarvitse jäädä yksin pohtimaan. Lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi voi tutkia tilanteen ja tehdä diagnoosin.
Näin Aspergerin oireyhtymää tutkitaan Mehiläisessä:
- Lääkärin tutkimus. Lääkäri keskustelee lapsen ja vanhempien kanssa lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta.
- Havainnointi. Keskustelun lisäksi tutkimustilanteissa havainnoidaan lapsen kommunikointia ja kehonkieltä.
- Strukturoidut haastattelut ja kyselylomakkeet ovat hyviä keinoja seuloa oireita, vaikka varsinaista Asperger-testiä ei olekaan olemassa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata lapsen ja vanhempien lisäksi myös opettajat tai muut lapsen kanssa usein tekemisissä olevat henkilöt.
- Diagnoosista keskustellaan yleensä moniammatillisessa työryhmässä, johon voivat kuulua esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenneurologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti tai muita terveydenhuollon ammattilaisia.
Asperger-lapsi – hoito sujuvoittaa arkea
Aspergerin oireyhtymään viittaava autismikirjon häiriön diagnoosi on useimmille helpotus, sillä erilaisuuden tuntemukset saavat selityksen.
Joskus pelkkä tieto diagnoosista riittää, mutta mikäli Aspergerin oireyhtymään kuuluvat piirteet aiheuttavat lapselle tai nuorelle ongelmia, kannattaa oireiluun hankkia apua.
Asperger-lapsi voi hyötyä esimerkiksi näistä keinoista:
- Tieto Aspergerin oireyhtymästä auttaa lasta tai nuorta sekä vanhempia ymmärtämään autismikirjon häiriötä. Sopeutumisvalmennuskursseilla voi tavata vertaisiaan.
- Tukitoimet kotona ja koulussa auttavat pärjäämään päivittäisissä toiminnoissa. Äänimaailmaa voi rauhoittaa esimerkiksi käyttämällä vastamelukuulokkeita, opetusta voidaan antaa pienryhmässä ja muutostilanteita voidaan helpottaa ennakkosuunnitellulla.
- Neuropsykiatrinen valmennus tai toimintaterapia auttaa lasta ohjaamaan omaa toimintaansa ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Terapeutin kanssa Asperger-nuori voi esimerkiksi harjoitella kahvilassa käyntiä tai arjen aikataulutusta.
- Psykoterapia voi olla tarpeen, mikäli lapsen tai nuoren minäkuva on haavoittunut oireyhtymästä johtuvien vastoinkäymisten takia tai hänellä on mielenterveyteen liittyviä liitännäissairauksia.
- Lääkehoito voi tulla kyseeseen, jos lapsella tai nuorella on hoitoa vaativia liitännäissairauksia tai neuropsykiatrisia liitännäishäiriöitä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, ADHD tai ADD tai uhmakkuus- ja käytöshäiriö.
Jutussa asiantuntijoina lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärimme Pekka Räisänen ja neuropsykologimme Ulla Boshkov.
Palvelu | Hinta-arvio |
---|---|
Erikoislääkärin vastaanottokäynti 10 min | alk. 27.20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57.20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti 20 min | alk. 46.20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76.20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti 30 min | alk. 55.20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85.20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti 45 min | alk. 66.20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96.20 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti 30 min Hinta per käynti. Hinnat 69.00–235.00 €, ilman Kela-korvausta 104.00–270.00 € | alk. 69.00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104.00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti 45 min Hinta per käynti. Hinnat 95.00–248.00 €, ilman Kela-korvausta 132.00–285.00 € | alk. 95.00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132.00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti 60 min Hinta per käynti. Hinnat 108.00–310.00 €, ilman Kela-korvausta 148.00–350.00 € | alk. 108.00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148.00 € |
Usein kysyttyä Aspergerin oireyhtymästä
Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismikirjon häiriöihin. Oireiltaan se on yleensä lievä. Aspergerissa älykkyystaso on normaali tai normaalia korkeampi.
Aspergerin oireyhtymää ei käytetä enää omana diagnoosinimikkeenään. Henkilöt, joilla on oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä, saavat diagnoosikseen autismikirjon häiriön.
Aspergerin oireet ilmenevät yksilöllisesti. Jotkut oireet voivat painottua ja toiset esiintyä lievempinä. Asperger voi olla niin lievä, ettei se aiheuta ongelmia pärjäämisessä.
Epätyypillinen autismikirjon häiriö voi olla esimerkiksi alkamisiältään muista autismityypeistä poikkeava.
Aspergerin oireyhtymän keskeiset oireet ovat joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Heillä voi olla rajattuja kiinnostuksen kohteita, joihin he suhtautuvat intensiivisesti.
Aspergerin oireyhtymään kuuluu usein myös aistisäätelyn häiriöitä.
Aspergerin oireyhtymää voi olla vaikea tunnistaa aivan pienellä lapsella, sillä mahdolliset ongelmat tulevat esiin yleensä vasta myöhemmin. Se johtuu siitä, että päiväkoti-ikäisten lasten päiväohjelma on rutiinimaista ja siten Asperger-lapselle sopivaa.
Kun vanhemmat tarkastelevat lapsen tai nuoren varhaislapsuutta jälkikäteen, he voivat tunnistaa oireyhtymään viittavia merkkejä jo päiväkotiajoilta. Lapsi on saattanut olla pikkuvanha ja viihtyä parhaiten aikuisten seurassa. Tai ehkä vaatteiden saumat ovat tuntuneet lapsesta ikäviltä tai vuorovaikutusleikit eivät ole innostaneet.
Aspergerin oireyhtymään viittaavat oireet tulevat yleensä esiin vasta alakouluiässä tai vanhempana, kun lapsen elämässä alkaa olla vaihtuvuutta ja vuorovaikutus ikätoverien kanssa lisääntyy.
Opettajien ja luokkien vaihtuminen voi tuntua hankalalta. Hälinä saattaa häiritä ja kuormittaa. Kaverisuhteissa voi esiintyä ongelmia, sillä Asperger-lapsen on vaikeaa tulkita eleitä ja ilmeitä. Asiakeskeisenä hän saattaa tahtomattaan loukata muita.
Koska Aspergerin oireyhtymässä älykkyys on yleensä normaalilla tai normaalia korkeammalla tasolla, lapsi tai nuori pärjää usein opinnoissaan kuitenkin hyvin.
Aspergerin oireyhtymää ei enää ole oma diagnoosinimikkeensä. Aspergerin oireyhtymään viittaavat oireet diagnosoidaan autismikirjon häiriöksi.
Diagnoosin lapselle tekee lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi haastatteluiden, havainnoinnin ja seulontakyselyiden pohjalta.
Yleensä diagnoosista keskustellaan moniammatillisessa työryhmässä.