Stressi eläkkeellä
Lue lisää
Ikäihmisten yksinäisyys
Aktiivisen työuran loppuminen ja ikääntymiseen kuuluva asteittainen luopuminen ja menetykset saattavat lisätä yksinäisyyden tunnetta.
Arviolta joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä joskus yksinäiseksi. Jatkuvaa yksinäisyyttä potee kuitenkin vain 4-5 prosenttia ikäihmisistä.
Yksinäisyys ahdistaa
Moni ikäihminen sietää yksinäisyyttä hyvin, mutta pahimmillaan se aiheuttaa pitkäkestoista ahdistusta, turvattomuutta ja masennusta. Myös fyysisten kipujen ja muistiongelmien taustalla voi piillä yksinäisyys.
Yksinäisyyden tunne
Yksinäisyys on hyvin henkilökohtainen ja vaikeasti määriteltävä kokemus. Yksin asuva ja itsekseen viihtyvä vanhus voi tuntea elämänsä hyvinkin mielekkääksi, kun taas toinen tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi vaikka sosiaalisia kontakteja olisi runsaasti.
Eläke ja yksinäisyys
Ikääntyneiden yksinäisyyteen on monia syitä, ja elämäntilanteet muuttuvat väistämättä ikääntyessä. Ensimmäinen iso muutos on monelle eläkkeelle jääminen.
- Jos työlleen on antanut paljon ajastaan ja sosiaaliset suhteetkin ovat pääasiassa olleet työpaikalla, niin eläkkeelle jääminen voi jättää ison aukon sosiaaliseen elämänpiiriin, toteaa psykologi, psykoterapeutti Riitta Päätalo Mehiläisestä.
Kaikilla eläkeikäisillä ei ole omia lapsia tai lapsenlapsia elämää rikastuttamassa, tai he asuvat kaukana. Välit voivat myös olla huonot.
Yksinäisyys elämänmuutoksessa
Myös lisääntyvät terveysongelmat, muutto omasta kodista, puolison tai ystävien menettäminen ja mahdolliset liikuntarajoitteet voivat aiheuttaa yksinäisyyttä.
- Ikääntymiseen kuuluu luonnostaan se, että mitä pidemmän elämän elää niin sitä useampi viereltä lähtee. Toisaalta uusia sosiaalisia suhteita on mahdollista solmia vielä vanhemmallakin iällä, Päätalo rohkaisee.
Miten voittaa yksinäisyys
Hän toteaa myös, ettei eläkkeelle jäämisen jälkeen kannata jäädä liian pitkäksi aikaa kotiin voimia keräilemään ja lepäilemään, sillä aktiviteetteihin lähtemisen kynnys voi tällöin nousta.
- Kun on ollut raskasta työelämässä, niin ensin ehkä ajatellaan, että ollaan nyt rauhassa aluksi ja kerätään voimia. Yllättäen sen jälkeen voikin olla vaikea lähteä uudestaan liikkeelle, Päätalo toteaa.
Hän kannustaakin ikäihmisiä kaikenlaiseen sosiaaliseen yhdessäoloon, mikäli se omalle luonteelle sopii. Jollekin yhteisöllinen asumismuoto voi olla ratkaisu yksinäisyyteen. Toisaalta myös yksin voi löytää mielekästä elämänsisältöä.
- Moni ikäihminen innostuu esimerkiksi sukututkimuksesta tai valokuvauksesta, ja internetin maailma ei sekään ole vieras nykyeläkeläiselle.
Yksinäisyydestä eroon psykoterapialla
Vaikka Kela ei tue eläkeikäisten psykoterapiaa, niin myös terapeutin vastaanotolle on mahdollista tulla käsittelemään mieltä painavia asioita missä iässä tahansa.
- Monenlaisten kiputilojen, terveyshuolien ja myös muistioireiden taustalla voikin olla ikäihmisen yksinäisyys. Muutamakin keskustelu psykoterapeutin kanssa voi auttaa näkemään oman tilanteen valoisampana. Ja kun on sopivasti itselle mieluisaa tekemistä ja toimintaa, ei jokaisesta kehon risahduksesta ehdi huolestua, Päätalo toteaa.
Artikkeliin haastateltiin Mehiläisen psykoterapeuttia Riitta Päätaloa