Lihavuus

Lihavuuden yleisyys ja taustatekijät

Lihavuus on maailmanlaajuisesti yleistynyt terveysongelma, ja sen esiintyvyys on kasvanut myös Suomessa. Yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia ja noin joka viides on lihava. Tämä tekee lihavuudesta merkittävän kansanterveydellisen haasteen Suomessa.

Painoon ja painonnousuun vaikuttavat useat eri tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perimä, elintavat sekä ruoka- ja liikuntatottumukset. Stressi, riittämätön uni ja mielenterveysongelmat voivat kaikki vaikeuttaa painonhallintaa. Lisäksi jotkin muut sairaudet, kuten aineenvaihduntasairaudet, voivat lisätä lihavuuden riskiä.

Painonhallinnan ongelmat eivät yleensä johdu tiedon tai itsekurin puutteesta. Kun painonhallinnan taustalla olevat tekijät kartoitetaan yksilöllisesti, voidaan elämäntapamuutoksessa huomioida olennaiset asiat. Ammattilaisen apu on usein tärkeää. Se auttaa tunnistamaan, mihin omat voimavarat kannattaa suunnata ja mistä lähteä liikkeelle.

Lihavuuden arviointi ja luokittelu

Lihavuutta arvioidaan usein painoindeksin, eli BMI:n avulla. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Esimerkiksi 70 kg painavan ja 170 cm pitkän henkilön BMI on 70 / (1.70 * 1.70) = 24.2.

Painoindeksin luokittelu aikuisilla:

• Normaalipaino: BMI 18,5–24,9 kg/m²

• Ylipaino: BMI 25–29,9 kg/m²

• Lihavuus: BMI yli 30 kg/m²

On tärkeää kuitenkin huomata, että painoindeksi on suuntaa antava mittari. Se ei yksin kerro kehonkoostumuksesta tai rasvan jakautumisesta. Esimerkiksi lihaksikkaalla henkilöllä voi olla korkea painoindeksi, vaikka hän ei olisi lihava. Tämän vuoksi terveyttä ja vointia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti.

Painoindeksin ohella vyötärönympärys on tärkeä mittari, sillä se kertoo vyötärölihavuudesta ja sisäelinrasvan määrästä. Vyötärölihavuus lisää terveysriskejä, vaikka painoindeksi olisikin normaalialueella. Naisilla vyötärönympäryksen tulisi olla alle 80 cm ja miehillä alle 94 cm.

Miksi painonhallinta on tärkeää terveydelle?

Lihavuus lisää tutkitusti riskiä sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, uniapnea, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä tietyt syövät. Lihavuus voi myös vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja aiheuttaa masennusta tai painoon liittyvää leimaamista.

Terveyshaittojen syntyyn vaikuttaa rasvakudoksen määrän lisäksi sen sijainti ja toiminta. Esimerkiksi sisäelinten ympärille kertyvä rasva on usein haitallisempaa kuin ihon alla oleva rasva. Yksilölliset geenit ja aineenvaihdunnan muutokset selittävät, miksi lihavuuden terveysvaikutukset vaihtelevat suuresti eri ihmisten välillä.

Lihavuuden hoitomenetelmät

Lihavuuden hoito on aina yksilöllistä ja moniammatillista. Hoidon perustana on yksilöllinen elintapaohjaus, jonka tavoitteena on pysyvä elämäntapamuutos. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan asiakkaan terveydentila, elämäntilanne, voimavarat sekä omat tavoitteet ja toiveet. Tavoitteena on löytää mielekkäitä ja joustavia tapoja tehdä arkeen pysyviä muutoksia. Elintapahoitoa voidaan tukea ravitsemusterapialla ja tarvittaessa lääkehoidolla.

Lääkehoito

Lihavuuden lääkehoitoa voidaan aikuisilla harkita elintapahoitoa tukevana menetelmänä. Laihdutuslääke ei koskaan korvaa elämäntapamuutosta, mutta sitä voidaan harkita, jos painoindeksi on yli 30 kg/m². Lääkehoitoa voidaan harkita myös painoindeksin ollessa yli 27 kg/m², jos henkilöllä on lisäksi lihavuuteen liittyvä sairaus, kuten diabetes.

Laihdutuslääke on aina osa kokonaisvaltaista hoitoa ja vaatii säännöllistä seurantaa. Lääkäri arvioi lääkehoidon tarpeen ja laatii hoitosuunnitelman yhdessä ravitsemusterapeutin ja potilaan kanssa.

Lihavuusleikkaus

Lihavuusleikkausta voidaan harkita silloin, kun henkilö kärsii vaikeasta lihavuudesta, eikä elintapahoito ole tuottanut riittävää tulosta. Leikkaushoidon arviointi voi tulla kyseeseen, kun painoindeksi on yli 40 kg/m² tai yli 35 kg/m² silloin, kun henkilöllä on lisäksi liitännäissairaus.

Mehiläisessä ei tehdä lihavuusleikkauksia. Asiantuntijamme voivat kuitenkin arvioida tilanteesi ja ohjata sinut tarvittaessa jatkoarvioon julkiseen terveydenhuoltoon.

Milloin ja missä tilanteissa hakeutua asiantuntijalle?

Voit hakeutua asiantuntijoidemme vastaanotolle matalalla kynnyksellä, mikäli:

• Kamppailet painosi kanssa ja toivot osaavaa, moniammatillista tukea kestävään elämäntapamuutokseen ja painonpudotukseen.
• Tunnistat painonhallinnan haasteiden taustalla ruokasuhteeseen ja syömiskäyttäytymiseen liittyviä pulmia.
• Olet epävarma siitä, mistä elämäntapamuutoksessa kannattaisi lähteä liikkeelle.
• Painonhallinnan haasteisiin liittyy terveysongelmia, kuten korkea verenpaine, kohonneet kolesteroli- tai verensokeriarvot tai uniapnea.

Mehiläisen lääkärit ja ravitsemusterapeutit kartoittavat tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja auttavat sinua löytämään parhaat ratkaisut painonhallintaan.

Asiantuntijan vinkit

Asiantuntijamme ovat koonneet muutamia käytännön vinkkejä painonhallinnan tueksi:

• Aseta realistisia tavoitteita: Pienet, pysyvät muutokset ovat usein tehokkaampia kuin suuret, nopeasti tehdyt muutokset.
• Hae tukea: Painonhallinta on helpompaa, kun saat tukea perheeltä, ystäviltä tai ammattilaisilta.
• Ole armollinen itsellesi: Elämäntapamuutos on maraton, ei pikajuoksu. On tärkeää löytää itselle mielekäs tapa tehdä muutoksia pitkäjänteisesti. Elintapamuutosten myötä terveyttä edistäviä muutoksia voi tapahtua myös painon muutoksista riippumatta. Panosta hyvinvointiin ja keskity iloa tuottavaan liikuntaan.

• Keskity kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: Vaa'an numeroita tärkeämpää on löytää mielekäs ja kestävä tapa tehdä muutoksia. Seuraa esimerkiksi vireystilaa, unen laatua, laboratoriotuloksia tai kestävyyskunnon kehitystä. Kiinnitä huomiota seikkoihin, jotka tuntuvat hyvältä ja motivoivat.