Ravitsemus on keskeinen osa työkyvyn ylläpitoa ja työurien pidentämistä
Ravitsemuksella ja ruokavalion vaikuttaa tutkitusti useisiin työkyvyn osa-alueisiin. Näitä ovat esimerkiksi fyysinen ja psyykkinen työ- ja suorituskyky, kognitiiviset ominaisuudet kuten ongelmanratkaisukyky ja keskittyminen, vireystila sekä työn imu (Eat at Work, Työaikainen ruokailusuositus). Ravitsemuksen rooli on keskeinen myös useiden työkykyä heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon näkökulmasta.
Osa työnkuvista myös asettaa ravitsemukselle erityisvaatimuksia. Fyysisesti vaativassa työssä ravitsemus ja nestetasapaino ovat avainasemassa fyysisen suorituskyvyn ylläpidossa ja palautumisessa. Puutteellinen ravitsemus lisää loukkaantumisten, tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä ylikuormitustilojen riskiä. Yötyö puolestaan kasvattaa painonhallinnan haasteiden ja elintapasairauksien riskiä, jota voidaan pienentää elintavoilla, kuten ravitsemuksella. Lisäksi jotkin työnkuvat, kuten kuljetusala tai kenttätyö, vaikeuttavat työvuoronaikaista ruokailua (Työaikainen ruokailusuositus).
Työterveyshuollon ravitsemusterapiapalvelut painottuvat vahvasti ennaltaehkäiseviin tukitoimiin, mutta tarjolla on myös hoidollisia lisäpalveluita. Nämä hoidolliset palvelut takaavat nopean hoitoon pääsyn ja mahdollistavat työkykyä heikentävien sairauksien ravitsemushoidon kansallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Ylipainon ja lihavuuden on todettu olevan yhteydessä heikompaan fyysiseen ja psyykkiseen työkykyyn sekä suurempaan sairauspoissaolojen määrään (FinTerveys 2017 –tutkimus, THL). Lihavuus on riskitekijä sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden ilmenemiselle että oireiden pitkittymiselle (Käypä hoito –suositukset: Alaselkäkipu, Polvi- ja lonkkanivelrikko, Niskakipu, Lihavuus (aikuiset, lapset ja nuoret)).
Sairauspoissaolojen määrä ja pituus näyttävät kasvavan painoindeksin noustessa. Tutkimusnäytön perusteella lihavuus lisää erityisesti pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työntekijöillä, joiden painoindeksi (BMI) on ≥ 30 m², on yli kolminkertainen riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen (Vesinkansa ym. 2025, FinWeight 2025).
Lihavuudella ja sen liitännäissairauksilla on yhteys myös terveydenhuollon suoriin kokonaiskustannuksiin. Ikä- ja sukupuolierot huomioiden lihavilla henkilöillä suorat terveydenhuollon kustannukset olivat 36 prosenttia suuremmat kuin ylipainoisten ja normaalipainoisten ryhmässä (Vesikansa ym. 2020).
Ravitsemuksen rooli ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa ja hoidossa on keskeinen. Moniammatillisuus parantaa hoidon tuloksellisuutta. Tutkimuksissa ravitsemusterapeutin antama ohjaus on yhdistetty kaksi kertaa suurempaan todennäköisyyteen saavuttaa kliinisesti merkittävä painonpudotus ja suurempaan painonpudotukseen (Bradley ym. 2013, Williams ym. 2019, Sun ym. 2017).
Ravitsemuksellisissa, työhön ja työkykyyn liittyvissä tukitoimissa keskitytään yhä vahvemmin ennaltaehkäiseviin, työyhteisöön ja -ympäristöön kphdistuviin tukitoimiin, kuten työvuoronaikaisten ruokailumahdollisuuksien, ruokaympäristön sekä työpaikalla tarjottavan ruoan ja juoman ravitsemuksellisen laadun kohentaminen.
Ryhmämuotoisia kohdennettuja ohjaus- ja terveystarkastusmuotoja kehitetään aktiivisesti. Ryhmämuotoisen ohjauksen merkitys korostuu kustannustehokkaita ratkaisuja haettaessa. Näitä voidaan toteuttaa joko pelkästään ravitsemusterapeutin toimesta tai moniammatillisesti, esimerkiksi työfysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin yhteistyönä. Toteutuksessa huomioidaan työnkuva, työ- ja toimintakykyvaatimukset, käytännön vaikutusmahdollisuudet (ruokailuun ja tauotukseen) sekä osallistujien ja yrityksen toiveet ja tavoitteet.
Työterveyshuollon ravitsemusterapeutit toimivat tiiviinä osana moniammatillista tiimiä sekä työyhteisö- että työntekijätasolla.
Ravitsemusterapiakäyntien koettua hyötyä ja vaikutusta seurataan Mehiläisellä PEI-kyselyllä. PEI-kysely mittaa ensisijaisesti työntekijän pärjäämisen tunnetta, ja sen on osoitettu olevan luotettava ja toimiva mittari myös suomalaisessa terveydenhuollossa. Kysely lähetetään satunnaistetusti ravitsemusterapeutin työterveystarkastus-, ohjaus- tai ravitsemushoitokäyntien jälkeen. Vuosina 2025–2026 vastaajista (n=71) 52,11 % koki tulevansa paremmin ja 40,85 % paljon paremmin toimeen oireensa, vaivansa tai sairautensa kanssa vastaanottokäynnin jälkeen verrattuna vastaanottoa edeltävään tilanteeseen. Yhteensä siis noin 93 % vastaajista koki pärjäävänsä tilanteessaan paremmin tai paljon paremmin ravitsemusterapiakäynnin jälkeen verrattuna käyntiä edeltävään tilanteeseen.
Mikäli toivot tiiviimpää yhteistyötä ravitsemuksellisten tukiprosessien kehittämisessä, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä asiakasvastaavaasi.
Asiantuntija ja tarkistuspäivämäärä: Johtava ravitsemusterapeutti, Tiiamari Tuominen, 15.4.2026
Työnantajan tulee huolehtia, että henkilöstön taukotilat ja ruoan kylmäsäilytys- ja lämmitysmahdollisuudet ovat riittävät suhteessa henkilöstön kokoon. Lisäksi on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus säännölliseen työn tauottamiseen ruokataukojen osalta.
Säännöllisen ruokailun on oltava mahdollista kaikissa työvuoroissa ja työolosuhteissa. Mikäli työ on liikkuvaa tai työtä tehdään kentällä, kannattaa työterveyshuollosta pyytää tukea työvuoronaikaisen ruokailun järjestämiseen liittyvään ohjaukseen.
Työnantaja voi tukea taloudellisesti työntekijöiden ruokailua henkilöstöravintolassa, sillä tutkimusnäytön pohjalta henkilöstöravintolassa ruokailu yhdistyy pääsääntöisesti terveyttä edistävämpään ateriointiin.
Mikäli työpaikalla on työnantajan omistama henkilöstöravintola, voidaan työterveyshuollosta pyytää kartoitusta ruoan ravitsemukselliseen laatuun ja ruokaympäristöön liittyen. Kokoustarjoiluissa kannattaa suosia terveyttä edistäviä, vireystilaa ylläpitäviä välipaloja, kuten täytettyjä leipiä, hedelmiä tai smoothieita.
Työnantajan rooli on keskeinen terveyttä edistävän työympäristön rakentamisessa ja työyhteisön eri toimijoiden (yrityksen johto, työntekijät, työterveyshuolto, ruokapalveluiden tarjoajat ym.) yhteistyön ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Positiivinen suhtautuminen hyvinvointiin rakentaa ilmapiiriä, jossa terveyttä edistävät valinnat saavat tukea ja hyväksyntää.
Työterveyshuolto voi tukea työnantajaa, työyhteisöä ja työntekijöitä työvuoronaikaisen ruokailun edistämisessä, työkykyä heikentävien terveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja työkyvyn tukitoimissa myös ravitsemuksen osalta usein eri tavoin.
Työterveyshuollon ravitsemusterapeutit toimivat tiiviinä osana moniammatillista tiimiä niin työyhteisö- kuin työntekijätasollakin. Mikäli toivot tiiviimpää yhteistyötä ravitsemuksellisten tukiprosessien kehittämisessä, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä asiakasvastaavaasi.