Takaisin töihin

Muistat varmasti ensimmäisen työviikon pitkän kesäloman päätyttyä. Lomalta palatessa aikaa kuluu asioiden mieleen palautteluun, menneiden viikkojen työasioiden haltuunottoon sekä oman osaamisen ja toisinaan myös orientaation päivittämiseen. Vaikka poissaolo kesti vain jokusen viikon, vaatii työhön paluu sopeutumista. Osalla meistä työhön paluuta voi edeltää useammankin kuukauden poissaolo terveydentilasta johtuen.

Useimmiten työ on ihmiselle tärkeä ja merkityksellinen asia. Työstä pois jääminen pidemmäksi ajaksi on useimmiten iso elämänmuutos, joka sattuu kohdalle enemmän tai vähemmän yllätyksenä. Siihen ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta varautua ja suunnitella tekemistä kuin esimerkiksi kesälomalle jäätäessä. Merkityksellistä tekemistä voi olla vaikeaa keksiä ja toimettomuus saattaa ahdistaa, kun ajan kuluessa päivät tuntuvat tyhjiltä ilman työssä oloa ja elämä tuntuu kaventuvan.

Työhön paluu suunnitellusti

Pitkän poissaolon jälkeen onkin tärkeää suunnitella työhön paluu hyvissä ajoin. Työhön paluu myös usein jännittää, vaikka sitä toivookin. Työhön palaamisen suunnittelu käynnistyy usein keskustelulla työterveyslääkärin kanssa, jonka jälkeen paluusta sovitaan tarkemmin työterveysneuvottelussa yhdessä työntekijän, työterveyden ja työnantajan kanssa.

Olennaisen tärkeää työhön paluun onnistumisessa ovat yhteisistä pelisäännöistä sopiminen sekä työhön paluun etenemisen seuraaminen niin työterveyden kuin esihenkilön toimesta. Työhön paluuta voi usein myös sujuvoittaa kuormituksen lisääminen asteittain. Työnkuvaa voidaan alkuun keventää henkisen ja fyysisen kuormittavuuden, työnkuvan laajuuden ja työajan osalta. On tärkeää keskustella yhdessä myös siitä, milloin arvioidaan mahdolliseksi siirtyminen tekemään omaa työtä sen täydessä laajuudessa tai onko se edes mahdollista. Myös taloudellinen pärjääminen voi lisätä huolta ja eri vaihtoehdoista, kuten osasairauspäivärahasta tai työeläkelain mukaisesta työkokeilusta, saa tietoa työterveydestä.

Esihenkilön ja työyhteisön merkitys onnistuneessa työhön paluussa

Työvalmentajana käyn toistuvasti keskustelua asiakkaidemme kanssa työhön paluun asioista. On ilo huomata, miten moni meistä arvostaa suuresti omaa työtään, ammattiaan ja työnantajaakin. Työkaveritkin ovat tärkeitä ja halu palata työhön välittyy.

Vaikka työjärjestelyt nähdään pääasiassa mahdollisuutena ja myönteisenä asiana, voi siihen liittyä huoltakin. Työhön palatessa päivärytmi muuttuu eikä levätä voikaan aina halutessaan. Mielessä voi olla huoli omasta jaksamisesta ja siitä, miten keho ja mieli työhön reagoi ja riittääkö oma osaaminen enää samalla tavalla pitkän poissaolon vuoksi. Kuulen sitäkin, että itseltä vaaditaan heti 100 % työpanosta, vaikkei muutos työkyvyssä tapahdu yhdessä yössä. Kollegoiden suhtautuminenkin kevennettyihin työtehtäviin tuntuu huolettavan.

Vaateet itseä kohtaan tuntuvat toisinaan kohtuuttomilta. Mielestäni tarvittava perehdytys sekä säännöllinen ja avoin vuorovaikutus esihenkilön kanssa työhön palattaessa ovat enemmän kuin tarpeen. Kun esihenkilö kertoo töiden sujuvan, luottamus omaa ammattitaitoa kohtaan vahvistuu. Vastaavasti, jos jokin asia ei suju, voidaan hakea ratkaisua tilanteeseen. Myös työyhteisön suhtautumisella on iso merkitys työhön paluun onnistumiseen. Omaa terveydentilaa ei tarvitse työyhteisössä avata, mutta sovittu työnkuva on hyvä olla henkilöstöllä tiedossa. Muutoin odotukset työpanokselle voivat olla liialliset.

Työkin kuntouttaa

Tervehtymistä ei voi suorittaa eikä aikatauluttaa. Useimmiten työkyvyn heikkeneminen on tapahtunut vähitellen, joten samalla tapaa työhön kuntoutuminen saattaa viedä aikaa. Terveydentilaan liittyvien tekijöiden lisäksi on palauteltava mieliin työn sisältö, päivitettävä osaaminen ja orientoiduttava takaisin työelämään. Kirittävä aika on vain vuosilomaa pidempi. Pitkällä tähtäimellä muutaman kuukauden kevennetty työ on todellisuudessa marginaalinen ajanjakso, jos sillä mahdollistuu paluu työhön. Työkin kuntouttaa!

Työvalmentajan vinkit työhön paluuseen:

1. Keskustele töihin palaamisesta esihenkilösi ja työnantajasi sekä työterveyden kanssa hyvissä ajoin.
2. Sopikaa selvät pelisäännöt liittyen työhön paluuseen. Näitä asioita voivat olla kevennetty työaika tai muutokset työnkuvassa.
3. Kertokaa kollegoille, mikäli työhön palaavan työnkuvaan tai työaikaan on tehty muutoksia. Tämä asettaa myös muiden odotukset työhön palaavan työpanokselle oikeaan mittasuhteeseen.
4. Työhön palaaminen saattaa viedä aikaa. Esihenkilön tulee pitää säännöllistä keskustelua yllä ja antaa sekä positiivista että tarvittaessa rakentavaa palautetta.
5. Työn tekeminen ja työyhteisö ovat ihmiselle tärkeitä asioita, jotka myös luovat merkityksellisyyttä ja rutiineja elämään. Työ itsessään on jo tärkeä kuntouttaja.

Tekstin on kirjoittanut Mehiläisen työvalmennuspalveluiden yksikönjohtaja Riitta Erämaa yhdessä Mehiläisen Tikkurilan työterveyspsykologi Panu Aallon kanssa.