

Sovittelulla sujuvuutta työyhteisöön
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön ristiriitatilanteisiin ja esihenkilötyön tueksi
Artikkelissa asiantuntijana

Tarkistettu 31.10.2025
Työyhteisöjen ristiriidat ovat merkittävä työyhteisön kuormitustekijä, sillä ne kuluttavat sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön voimavaroja. Ristiriidat ja huono työilmapiiri maksavat vuosittain valtavia summia työpaikoille (Työturvallisuuskeskus, 2024). Ristiriidat vaikuttavat tuottavuuteen ja lisäävät kustannuksia mm. sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden kautta (Pehrman & Poikela, 2015). Kustannuksia syntyy myös välillisesti: työteho laskee, kun ristiriidat vievät energiaa ja kun tiedonvälitys ei toimi, myös tiimityö ja päätöksenteko hidastuvat.
Ristiriitatilanteisiin kannattaa aina tarttua, oli kyse sitten pidempiaikaisesta jännitteestä tai akuutimmasta konfliktitilanteesta. Ristiriitoja käsittelemällä voidaan luoda ja edesauttaa uudenlaista keskustelevaa ja rakentavaa ristiriitojen käsittelyn kulttuuria.
On syytä myös muistaa, että ristiriidat ja jännitteet kuuluvat jossain määrin kaikkiin työyhteisöihin. Niin kauan, kun ihmiset tekevät töitä yhdessä, ristiriitoja syntyy väkisinkin. Lisäksi taustalla vaikuttavat useat työelämän trendit, joiden myötä vuorovaikutuksen määrä ja työskentelyn sidoksisuus ovat lisääntyneet.
Mitä on sovittelu?
Sovittelu on organisaatioiden toimintaa tukeva menetelmä, jossa puolueeton sovittelija auttaa riidan osapuolia erillisen sovittelumenettelyn avulla löytämään työrauhan (Pehrman, 2012). Sovittelun tavoitteena on avoimella ja vastavuoroisella keskustelulla tukea työn sujuvuuden palauttamista sekä edesauttaa mahdollisten väärinkäsitysten korjaamista.
Sovitteluprosessi on tutkittu menetelmä, johon sisältyy jokaisen osapuolen erillinen haastattelu sekä tämän jälkeen yhteinen sovittelutapaaminen, joita joskus tilanteen niin vaatiessa on useampi. Toisinaan työrauha löydetään jo ensimmäisellä tapaamisella. Sovittelutoiminnan avulla voidaan käsitellä ja ratkaista haastavia ja pitkittyneitäkin konfliktitilanteita työyhteisöissä, oppia uusia, myönteisiä ja toimivia vuorovaikutuksen taitoja ja parantaa työyhteisöjen ilmapiiriä (Lappalainen, 2017). Tärkeässä roolissa sovitteluprosessissa on myös esihenkilön tukeminen ja ohjeistus prosessin aikana. Sovittelu on erillinen lisäpalvelu, jota Mehiläisellä toteuttavat sovittelukoulutuksen käyneet työterveyspsykologit.
Esihenkilötyön merkitys ristiriitatilanteissa
Ristiriitatilanteet aiheuttavat unettomia öitä paitsi tilanteen osapuolille, myös esihenkilölle. Monet esihenkilöt kokevat ristiriitatilanteet hyvin kuormittavina ja haastavina. Moni kokee olevansa tilanteessa osaamisensa rajoilla, minkä lisäksi ristiriitojen käsittely vie arjessa paljon aikaa ja voimia.
Ristiriidat eivät kuitenkaan ole vaarallisia. Ristiriitoihin kannattaa tarttua ja reagoida aina mahdollisimman varhain, jotta estetään konfliktikierteen hankaloituminen. Ristiriitoihin kannattaa tarttua myös siksi, että erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen edistävät yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen puolestaan voi lisätä työhyvinvointia ja työn imua, sekä myös työpaikkaan sitoutumista.
Asiantuntijan vinkit esihenkilön työn tueksi ristiriitatilanteisiin:
Kysy, kuuntele ja kuule. Ota vakavasti. Älä vähättele ristiriitaa, vaikka se vaikuttaisi pieneltä. Pienikin ristiriita voi heikentää työn sujuvuutta.
Muista, että ristiriitatilanteessakin tarinalla on aina kaksi puolta. Keskustele myös tilanteen toisen osapuolen kanssa. Kuuntele puolueettomasti ja aktiivisesti.
Järjestä yhteinen keskustelu osapuolten kanssa. Usein jo tämä riittää keskinäisen yhteistyön selkeyttämiseksi.
Jos et tiedä, kuinka edetä ristiriitatilanteessa, oli se sitten iso tai pieni, ota yhteyttä yrityksenne nimettyyn työterveyspsykologiin. Joskus tilanteen käsittelyssä riittää keskustelu siitä, kuinka esihenkilönä voisi menetellä ja toimia.

