Työterveys Mehiläisessä
Lue lisää
Rakenteinen työterveysneuvottelu ja työkykysuunnitelma – data osoittaa toimien oikea-aikaisuuden
Työterveysneuvottelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi tärkeimpiä työterveyden prosesseja ja olennainen osa yrityksen työkykyjohtamista. Työterveysneuvottelujen laadun seuraaminen on kuitenkin aiemmin ollut vaikeaa, sillä neuvotteluista ei ole ollut mahdollista saada koosteita.
Digitaalisten palveluiden kehitys, laadun varmistus ja entistä parempi datan ja tiedon saaminen sekä seuranta yhdessä asiakasyritysten kanssa ovat Mehiläisen toiminnan keskiössä. Tästä syystä myös työkykyjohtamisen olennaista osaa eli työterveysneuvottelua ja työkykysuunnitelmaa on lähdetty kehittämään ja vuoden 2022 alusta lähtien ne on kirjattu rakenteiseen muotoon.
Uusi digitaalinen neuvottelupohja mahdollistaa tietoturvallisen ja sujuvan tiedonsiirron Mehiläisen järjestelmien, TyökykyKompassin ja EsihenkilöKompassin välillä tukien näin työterveysyhteistyötämme entistä paremmin asiakasyrityksien suuntaan. Rakenteinen kirjaaminen antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella laadullisesti tätä työterveyshuollon työn kulmakiveä.
Työterveysneuvotteluista saatu data vahvistaa toimien oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden
Työterveysneuvottelu toimii työkyvyn tuen yksilötyön tärkeänä välineenä ja neuvottelussa suunnitellaan myös konkreettisia työn muokkauksia, jotta terveydelliset rajoitteet tulisivat työn arjessa huomioiduksi. Kun kirjaukset voidaan tehdä rakenteisesti, voidaan niiden tuloksia myös seurata ja raportoida. Mehiläisen Työelämäpalveluiden luvut ajalta 1–12/2024 näyttävät seuraavilta:
- Työterveysneuvotteluita on käyty jo 31 000 kpl
- Tukea ja seurantaa työterveydessä on järjestetty 29 000 kertaa
- Esihenkilö tuki ja seuranta työpaikalla on kirjattu 28 000 kertaa
- Työn muutoksiin liittyviä toimia on kirjattu 29 000 kertaa
- Osasairauspäivärahaa on hyödynnetty työhön paluun tueksi 8700 kertaa
- Ammatilliseen kuntoutukseen työpaikalla tai muualla on ohjattu 2148 kertaa
Koska jokainen tilanne on yksilöllinen, laaditaan työterveysneuvottelussa tilanteen huomioiva ja kokonaisvaltainen suunnitelma. Tärkein toimija on työntekijä itse, mutta työterveysneuvottelussa hänelle kootaan avuksi toimivimmat tukitoimet sekä työnantajan että työterveyshuollon puolelta. Tehoa työhön paluun onnistumiseen saadaan erityisesti työjärjestelyistä.
- Työterveysneuvotteluiden data näyttää lupaavalta. Neuvotteluissa on kirjattu työhön paluun ennuste ja arvio työkykyisyydestä. Ainoastaan n. 7,5 %:ssa työntekijä arvioitiin pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi. Jopa 46 % kohdalla työhön paluu nähdään todennäköisenä, mikä tarkoittaa, että toimet ovat olleet oikea-aikaisia ja oikeille henkilöille suunnattuja. Työpaikan tuki ja mahdollisuus ratkaista työn ongelmat työssä ovat onnistumisen avain ja työterveyshuolto tukee tätä toimintaa, sanoo Mehiläisen työterveyshuollon erikoislääkäri Jouki Ratilainen
Työterveyden tärkein rooli on tukea työuria ja mahdollistaa työntekijöiden työkykyisyys mahdollisimman pitkään. Työterveys tuntee työtehtävien altisteet, kuormitustekij ät, asiakasyritystemme ominaispiirteet sekä sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen keinot ja yhteistyötahot. Tällä erityisosaamisellamme voimme tukea asiakasyrityksiämme työkykyjohtamisessa. Datan ja tiedon valossa voimme myös laadun kehittämisen näkökulmasta tarjota esihenkilöille, henkilöstöhallinnolle ja yrityksen johdolle kohdennettuja, oikea-aikaisia toimia.
Tekstin on kirjoittanut data-analytiikan asiantuntijalääkäri Jouki Ratilainen.
