Rakenteinen työterveysneuvottelu ja työkykysuunnitelma – data osoittaa toimien oikea-aikaisuuden
Työterveysneuvottelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi tärkeimpiä työterveyden prosesseja ja olennainen osa yrityksen työkykyjohtamista. Työterveysneuvottelujen laadun seuraaminen on kuitenkin aiemmin ollut vaikeaa, sillä neuvotteluista ei ole ollut mahdollista saada koosteita.
Digitaalisten palveluiden kehitys, laadun varmistus ja entistä parempi datan ja tiedon saaminen sekä seuranta yhdessä asiakasyritysten kanssa ovat Mehiläisen toiminnan keskiössä. Tästä syystä myös työkykyjohtamisen olennaista osaa eli työterveysneuvottelua ja työkykysuunnitelmaa on lähdetty kehittämään ja vuoden 2022 alusta lähtien ne on kirjattu rakenteiseen muotoon.
Uusi digitaalinen neuvottelupohja mahdollistaa tietoturvallisen ja sujuvan tiedonsiirron Mehiläisen järjestelmien, TyökykyKompassin ja EsihenkilöKompassin välillä tukien näin työterveysyhteistyötämme entistä paremmin asiakasyrityksien suuntaan. Rakenteinen kirjaaminen antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella laadullisesti tätä työterveyshuollon työn kulmakiveä.
Työterveysneuvotteluista saatu data vahvistaa toimien oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden
Työterveysneuvottelu toimii työkyvyn tuen yksilötyön tärkeänä välineenä ja neuvottelussa suunnitellaan myös konkreettisia työn muokkauksia, jotta terveydelliset rajoitteet tulisivat työn arjessa huomioiduksi. Kun kirjaukset voidaan tehdä rakenteisesti, voidaan niiden tuloksia myös seurata ja raportoida. Mehiläisen Työelämäpalveluiden luvut ajalta 1–10/2023 näyttävät seuraavilta:
- Työterveysneuvotteluita on käyty jo yli 22 000 kpl
- Tukea ja seurantaa työterveydessä on järjestetty 20 453 kertaa
- Esihenkilö tuki ja seuranta työpaikalla on kirjattu 19 984 kertaa
- Työn muutoksiin liittyviä toimia on kirjattu 17 431 kertaa
- Osasairauspäivärahaa on hyödynnetty työhön paluun tueksi 6362 kertaa
- Ammatilliseen kuntoutukseen työpaikalla tai muualla on ohjattu 1426 kertaa
Koska jokainen tilanne on yksilöllinen, laaditaan työterveysneuvottelussa tilanteen huomioiva ja kokonaisvaltainen suunnitelma. Tärkein toimija on työntekijä itse, mutta työterveysneuvottelussa hänelle kootaan avuksi toimivimmat tukitoimet sekä työnantajan että työterveyshuollon puolelta. Työpaikan ja työterveyden eri toimia ajalla 1–10/2023 on kirjattu molempien osalta 99,7 % muistioihin. Tehoa työhön paluun onnistumiseen saadaan erityisesti työjärjestelyistä.
- Työterveysneuvotteluiden data näyttää lupaavalta. Neuvotteluissa on kirjattu työhön paluun ennuste ja arvio työkykyisyydestä. Ainoastaan n. 8 %:ssa työntekijä arvioitiin pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi. Jopa 49,6 % kohdalla työhön paluu nähdään todennäköisenä, mikä tarkoittaa, että toimet ovat olleet oikea-aikaisia ja oikeille henkilöille suunnattuja. Työpaikan tuki ja mahdollisuus ratkaista työn ongelmat työssä ovat onnistumisen avain ja työterveyshuolto tukee tätä toimintaa, sanoo Mehiläisen työterveyshuollon erikoislääkäri Jouki Ratilainen.
Työterveyden tärkein rooli on tukea työuria ja mahdollistaa työntekijöiden työkykyisyys mahdollisimman pitkään. Työterveys tuntee työtehtävien altisteet, kuormitustekijät, asiakasyritystemme ominaispiirteet sekä sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen keinot ja yhteistyötahot. Tällä erityisosaamisellamme voimme tukea asiakasyrityksiämme työkykyjohtamisessa. Datan ja tiedon valossa voimme myös laadun kehittämisen näkökulmasta tarjota esihenkilöille, henkilöstöhallinnolle ja yrityksen johdolle kohdennettuja, oikea-aikaisia toimia.
Tekstin on kirjoittanut data-analytiikan asiantuntijalääkäri Jouki Ratilainen.