Alzheimer ja Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on tällä hetkellä yleisin ja melko nopeastikin etenevä muistisairaus. Sairastumisen riski kasvaa iän myötä, mutta Alzheimerin tautiin voi sairastua työikäisenäkin.

Alzheimerin taudin perimmäinen syy on toistaiseksi tuntematon. Vain noin alle prosentilla Alzheimerin tautiin sairastuminen johtuu perinnöllisistä syistä. Sairastumisen riskitekijöitä tunnetaan useita.

Alzheimerin taudin riskitekijöitä

• keski-iän kohonnut verenpaine
• diabetes
• korkea kolesteroli
• vakavat masennusjaksot
• toistuvat pään vammat
• pitkittynyt univaje
• runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
• liikunnan puute
• vähäinen aivojen rasittaminen.

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on useimmiten lähimuistin heikentyminen. Sairastunut kyselee ja kertoo samoja asioita toistamiseen, unohtaa sovittuja asioita tai tapaamisia ja alkaa eksyä ensin vieraammilla ja myöhemmin tutuillakin reiteillä. Ruoanlaitto, ostoksilla käynti ja päivittäisten raha-asioiden hoito käy vaikeaksi.

Alzheimerin taudin eteneminen

Sairauden edetessä puheen tuotto ja ymmärtäminen voivat vaikeutua ja sairastunut tarvitsee apua ja ohjausta henkilökohtaisen hygienian hoidossa, peseytymisessä ja pukeutumisessa. Sairastuneella on usein vaikeuksia myös toiminnanohjauksessa, mikä vaikeuttaa monimutkaisempien asioiden suunnittelua ja toteuttamista. Sairauteen voi liittyä myös psyykkisiä oireita, vainoharhaisuutta ja käytösoireita. Alzheimerin tauti voi alkaa myös persoonallisuuden muutoksella.

Alzheimerin taudin tutkimus

Muistihäiriön perustutkimuksiin kuuluvat muistitesti, joka voi olla joko muistihoitajan tekemä CERAD-testi tai neuropsykologin tekemä laajempi tutkimus, pään kuvantaminen (yleensä pään magneettikuvaus) sekä laboratoriotutkimukset, joilla suljetaan pois muita hoidettavia sairauksia. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua neurologin tai geriatrin vastaanotolle. CERAD-muistitestiin voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä, mutta tutkimuksen tulkinnan tekee aina lääkäri.

Alzheimerin taudin hoito

Ennaltaehkäisevä hoito on tehokkainta hoitoa. Terveillä elämäntavoilla, liikunnalla, pään vammoja välttämällä ja hoitamalla riskisairaudet hyvin voidaan taudin puhkeamista ehkäistä tai siirtää. Tulehduskipulääkkeiden käyttö, vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito ja kohonneen kolesterolin tai kohonneen verenpaineen lääkehoito saattavat vähentää sairastumisriskiä. Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sairauden oireita voidaan lievittää lääkityksellä.

Markkinoilla on useita asetyylikoliinin hajoamista estäviä valmisteita sekä glutamaatti -nimiseen välittäjäaineeseen vaikuttava lääke. Näillä lääkkeillä parannetaan vireystilaa ja keskittymiskykyä, ne kohentavat arjen toimintakykyä ja vähentävät käytösoireita. Lääkkeet voivat hidastaa sairauden etenemistä ja niiden avulla voidaan pitkittää kotona selviytymistä. Lääkkeiden teho on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa ne aloitetaan. Lääkkeiden lisäksi sairauden oireita voidaan lievittää tarjoamalla aivoille virikkeitä ja mielihyvää.

Milloin muistitutkimuksiin?

• Jos henkilö itse tai läheinen on huolissaan tämän muistista tai toimintakyvystä.
• Jos muistioire haittaa työtä tai arjen askareita.
• Jos sovitut tapaamiset unohtuvat usein.
• Jos on vaikeuksia huolehtia lääkityksestään tai noudattaa hoito-ohjeita.
• Jos terveyspalveluiden käyttö lisääntyy.
• Jos tutuilla reiteillä pysyminen vaikeutuu ja eksymistaipumus lisääntyy.
• Jos raha-asioiden hoitaminen vaikeutuu.
• Jos tavarat ovat usein hukassa, tai esineitä ei osaa enää käyttää.
• Jos esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta tai apatiaa yhdessä muistioireiden kanssa.
• Jos persoonallisuus muuttuu.

Artikkelin on kirjoittanut neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen

Lue lisää muistista ja muistisairauksista!