Lasten ruoka-aineallergiat, niiden oireet ja hoito
Lastentautien erikoislääkäri Sirkka Simosen mukaan ruoka-aineallergia on varsin yleinen vaiva. Ruoan epäillään aiheuttavan erilaisia oireita varhaislapsuudessa noin joka kolmannella lapsella. Yleisimpiä oireita ovat erilaiset iho- ja suolioireet.
- Alle 1-vuotiaan lapsen vaikean ihottuman taustalta on selvitettävä mahdollinen ruoka-aineallergia. Imeväisiässä atooppinen ihottuma sijaitsee useimmiten kasvoissa, vartalolla ja raajojen ojentajapuolella. Iän myötä taiveihottuman osuus kasvaa. Epäsopivan ruoka-aineen nauttimisen jälkeen voi oireena esiintyä myös nopeasti ilmenevä nokkosrokko, Simonen kertoo.
Lapsen ruoka-aineallergian suolioireet allergiaa epäiltäessä
- Voimakas pulauttelu
- Oksentelu
- Ilma- ja vatsavaivat
- Ripuli
- Hankalahoitoinen ummetus
Mitkä aiheuttavat lapselle ruoka-aineallergioita?
Sirkka Simosen mukaan alle yhden vuoden iässä alkaneet oireet johtuvat useimmiten niin sanotuista perusruuista (muna, kala, maito, vehnä, ohra, ruis, kaura ja soija). Myös soseet ja keitetyt vihannekset, kuten peruna, saattavat aiheuttaa oireita. Mikäli oireet alkavat yhden vuoden iän jälkeen, laukaisevina tekijöinä ovat useimmiten suklaa, kaakao, sitrushedelmät, kiivi, mango, erilaiset juomat ja karamellit. Raa´at juurekset, vihannekset ja hedelmät saattavat aiheuttaa suun kutinaa ja ihottumaa suun ympärille. Usein näillä lapsilla todetaan myöhemmin koivuallergia.
Ruokien lisäksi ihottuman syynä voivat olla myös eläinkontaktit ja siitepölyt. Myös erilaiset virusinfektiot voivat aiheuttaa tai pahentaa jo ennestään olemassa olevaa ihottumaa. Hoidon tavoitteena lapsen oireettomuus ja kasvun ja kehityksen turvaaminen.
Lapsen ruoka-aineallergioiden hoito
Atooppisen ihottuman paikallishoitona käytetään perusvoiteita, kortisonivoiteita sekä tarvittaessa lääkevoiteita. Kutinan estoon voidaan käyttää antihistamiinilääkitystä.
Ruoka-allergian hoidon alkuvaiheessa on yritettävä välttää kokonaan oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Maitoallergiassa maitona käytetään joko soijamaitoa tai erityiskorvikkeita. Vilja-allergiassa puolestaan vältetään vehnää, ohraa, ruista ja kauraa, ja korvaavina viljoina käytetään riisiä, maissia, hirssiä ja tattaria. Maitohappobakteerien käyttö vähentää suolioireita, ja myös ihottumaan sillä on todettu olevan suotuisa vaste.
Ruokavaliohoito on määräaikainen. Aiemmin kiellettyjä ruokia ei ole myöskään syytä välttää vain varmuuden vuoksi, vaan ruokakokeiluja tulee tehdä aktiivisesti lääkärin antamien ohjeiden mukaan, Simonen painottaa.
Juttuun on haastateltu Mehiläisessä vastaanottoa pitävää lastentautien erikoislääkäri Sirkka Simosta.
Lue lisää:
Allergian laajennettu perusseulonta ja erittelytutkimus
Maitoallergia ja siedätyshoito
