
Ravitsemusohjaus on aina vuorovaikutteista ja keskustelevaa, muutoksia pohditaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Ohjaus yhdistää syömisen psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tukea ja psykoedukaatiota eli tiedon lisäämistä. Se huomioi potilaan yksilöllisen tilanteen, taustan, haasteet, toiveet sekä työterveyshuollossa työnkuvan ja sen vaatimukset.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ei tulla siis kuulemaan luentoa ravitsemussuosituksista. Ravitsemusohjaus on aina yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa. Kaikenikäiset asiakkaat voivat kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen ravitsemusasioissa.

Tarkistettu 13.6.2025
Julkaistu 30.5.2025
Ravitsemusterapia on tärkeä osa useiden sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa tai molempia. Näitä ovat esimerkiksi diabetes, keliakia, syömiskäyttäytymisen häiriöt, ruoka-allergiat, ruoansulatuskanavan toiminnalliset vaivat ja sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Ravitsemusterapiasta on hyötyä myös esimerkiksi painonhallinnassa, uniapnean hoidossa, tuki- ja liikuntaelinvaivoissa sekä lapsilla kasvun haasteissa.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi tulla ilman ennakkovalmistautumista. Käynnin aikana kartoitamme ja kysymme kaikki tarvittavat tiedot.
Ravitsemusterapia on aina yksilöllistä ravitsemusohjausta ja -hoitoa. Tässä on kuvailtu esimerkki siitä, kuinka vastaanotto voi edetä.
Ravitsemusterapeutti asettaa kanssasi realistiset ja saavutettavat tavoitteet ja käytännönläheiset muutoskohteet. Etenemistahtiin vaikuttavat muun muassa voimavarat, lähtötilanne, tavoitteet sekä arjen aikataulut.
Ravitsemusterapeutti laatii yhdessä potilaan kanssa käytännönläheisen koonnin sovituista muutoksista, yleensä näitä on 1–3 / kerta. Toisinaan voidaan tehdä myös pidemmän aikavälin kirjallinen hoitosuunnitelma.
Ravitsemusterapeutti kirjaa sovitut muutoskohteet potilaskertomukseen, näin potilaalle jää ikään kuin muistiinpanot käynnistä. Suunnitelmaa päivitetään seurantakäynneillä etenemisen, vasteen ja potilaan kokemusten pohjalta.
Jatkokäynneillä seurataan edistymistä, keskustellaan suunnitelman arkeen jalkautumisesta ja sopivuudesta ja näiden pohjalta päivitetään suunnitelmaa.
Jatkokäyntien määrä vaihtelee yksilöllisten tavoitteiden mukaan, mutta tyypillisesti käyntejä on yhteensä 2–3.
Ravitsemusterapeutit auttavat myös etävastaanotolla video- ja puhelinvastaanottojen kautta. Etävastaanotto tarjoaa helpon ja joustavan tavan saada ravitsemusterapeutin asiantuntevaa ohjausta sijainnistasi riippumatta. Ohjaamme sinut tarvittaessa lääkärikeskukseen, jos tilanteesi sitä vaatii.
Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes
Aineenvaihduntasairaus, joka voi johtua insuliinin tuotannon häiriöistä, kudosten insuliinivasteen heikkenemisestä tai molemmista.
Keliakia
Kotimaisten viljojen sisältämän valkuaisaineen eli gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus, joka häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.
Ruoka-aineallergia lapsella
Oireet johtuvat ruoan valkuaisaineiden aiheuttamasta immuunireaktiosta.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Metabolinen oireyhtymä
Riskiryhmä, joka voi edistää valtimosairauksia usein oireettomana.
Uniapnea
Hengitysteiden kaventuminen ja lihasten rentoutuminen nukkuessa voi johtaa hengityskatkoksiin.
Lihavuus
Lihavuus on yleistyvä terveysongelma. Sen syiden ja terveysvaikutusten ymmärtäminen auttaa kohti terveellisempää elämää.
Ravitsemusterapeutti on yliopistokoulutettu, Valviran laillistama terveydenhuollon ammattilainen, jolla on syvällinen ymmärrys ravinnosta ja sen vaikutuksesta terveyteen sekä hyvinvointiin. Ravitsemusterapeutti tarjoaa yksilöllistä ohjausta, suunnittelee ruokavalion ja seuraa sen toteutumista. Ravitsemusterapeutti auttaa muun muassa ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa sekä elämäntapamuutoksissa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti on Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston rekisteröimä ammattilainen. Vain laillistettu ravitsemusterapeutti voi tehdä potilastyötä terveydenhuollossa. Laillistetut ravitsemusterapeutit omaavat vähintään maisteritason yliopisto-opinnot, joiden osana ovat käyneet pätevyyteen vaadittavat ravitsemusterapiaopinnot ja -harjoittelut.
Suomessa laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi opiskella suorittamalla terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot, joissa pääaineena on ravitsemustiede. Koulutus sisältää teoreettista tietoa lääketieteestä, ravitsemuksesta, käytännön harjoittelua sekä tutkimustyötä. Ravitsemusterapeutit voivat olla erikoistuneita eri osa-alueisiin ja tiettyjen sairauksien, kuten elintapasairauksien, vatsa- ja suolistosairauksien tai tietyn ikäryhmän, kuten lasten, ravitsemushoitoon.
Ravitsemusterapia on ravitsemusterapeutin suunnittelemaa ja antamaa yksilöllistä ravitsemusohjausta ja -hoitoa, joka pohjautuu ravitsemus- ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön. Ravitsemusohjaus on aina vuorovaikutteista ja keskustelevaa, muutoksia pohditaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Ohjaus yhdistää syömisen psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tukea ja psykoedukaatiota eli tiedon lisäämistä. Se huomioi potilaan yksilöllisen tilanteen, taustan, haasteet, toiveet sekä työterveyshuollossa työnkuvan ja sen vaatimukset.
Ravitsemusterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä muun terveydenhuollon moniammatillisen tiimin kanssa.
Ravitsemusterapiasta voi olla monenlaista hyötyä. Ravitsemusterapia voi auttaa esimerkiksi:
Ravitsemusterapia on aina yksilöllistä ja tukee asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä arkea.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi hakeutua esimerkiksi lääkärin lähetteellä tai varaamalla ajan suoraan yksityiselle ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutit palvelevat sekä kivijalassa että etäyhteyksien, kuten video- ja puhelinvastaanottojen, kautta.
Huomioithan, että eri palveluiden kautta hakemalla löydät esimerkiksi Lasten Mehiläisen ravitsemusterapeutit. Varaa aika lasten ravitsemusterapiaan tästä.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi tulla ilman lähetettä, kun maksat käyntisi itse. Tarkista lähetteen tarve etukäteen, jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas.









