Diabetes

Diabetes on monimuotoinen aineenvaihduntasairauksien ryhmä, jolle on ominaista pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Tämä johtuu joko haiman insuliinituotannon häiriöstä tai insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta. Kansankielessä puhutaan sokeritaudista, koska aiemmin ajateltiin, että diabetes liittyy vain kohonneeseen verensokeriin. Nykyään ymmärretään, että kyseessä on laajempi energia-aineenvaihdunnan häiriö, johon liittyy myös epäedullinen kolesterolitasapaino ja kohonnut riski sydän- ja verisuonisairauksiin.

Diabetes jaetaan kahteen päätyyppiin

Diabetes jaetaan perinteisesti kahteen päätyyppiin, joita ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Nämä kaksi tyyppiä edustavat laajan diabetestautikirjon ääripäitä, ja niiden väliin mahtuu monia muita tautimuotoja, joilla on piirteitä molemmista ääripäistä.

1. Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes, johtuu haiman insuliinituotannon loppumisesta.
2. Tyypin 2 diabetes, joka tunnetaan myös aikuisiän diabeteksena, johtuu insuliiniresistenssistä, eli insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt.

Tyypin 2 diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti, myös Suomessa, ja siitä on tullut merkittävä kansansairaus. Suomessa on noin 300 000 diagnosoitua tyypin 2 diabetesta sairastavaa, ja lisäksi arvioidaan, että noin 150 000 ihmistä sairastaa sitä tietämättään. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa, ja sitä sairastaa noin 50 000 ihmistä.

Tyypin 2 diabetes on usein alkuvaiheessa oireeton tai vähäoireinen. Oireet kehittyvät hitaasti ja elimistö sopeutuu niihin, minkä vuoksi valtaosalle potilaista diabetes diagnosoidaan sattumalta, esimerkiksi työterveyshuollon ikäkausitarkastuksessa. Moni saa diagnoosin vasta useiden vuosien sairastamisen jälkeen ja sen arvioidaan viivästyvän keskimäärin jopa viisi vuotta oireettomuuden vuoksi. Tyypin 1 diabeteksen oireet kehittyvät nopeammin ja mikäli niihin reagoida ajoissa, voi potilaalle kehittyä ketoasidoosi eli diabeetikon happomyrkytys.

Diabeteksen tyypillisiä oireita ovat:

• Väsymys
• Lisääntynyt janon tunne
• Suurentuneet virtsamäärät
• Selittämätön laihtuminen
• Tulehdusherkkyys

Diabetekseen liittyy usein kohonneen verensokerin lisäksi myös kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot sekä veren hyytymistaipumus, jotka kiihdyttävät valtimoiden kalkkeutumista ja ahtautumista. Diabeetikon riski saada sydänkohtaus, aivohalvaus tai alaraajojen verenkiertohäiriö (katkokävely) on moninkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta. Tupakointi lisää riskiä suuresti kaikilla, mutta erityisesti diabeetikoilla.

Voit arvioida omaa diabetesriskiäsi tekemällä Diabetesliiton riskitestin. Siirry tekemään Diabetesliiton riskitesti tästä. Testissä huomioidaan muun muassa perintötekijät, ikä, vyötärönympärys ja elintavat. Jos testin perusteella diabetesriskisi on kohonnut, on suositeltavaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin esimerkiksi Mehiläisen diabetesvastaanotolle.

Diabeteksen riskitekijöitä ovat muun muassa:

• Ylipaino, etenkin vyötärölihavuus
• Metabolinen oireyhtymä
• Perintötekijät
• Lievästi kohonnut verensokeri
• Raskausdiabetes
• Kohonnut verenpaine, sydänsairaus tai verenkiertosairaus
• Tupakointi, vähäinen liikunta tai univaje

Tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä painonhallinnalla, noudattamalla terveellistä ruokavaliota sekä säännöllisellä liikunnalla. Ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää henkilöille, joilla on perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen.

Diabeteksen riskikartoituksen voi tehdä ilman laboratoriokokeita, mutta diabeteksen diagnosointiin tarvitaan verensokerin määritys. Paras tapa selvittää sokeriaineenvaihdunnan tila on sokerirasituskoe, joka voi paljastaa lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt jopa vuosia ennen diabeteksen puhkeamista.

Vaikka paastosokeri tai pitkäsokeri olisivat normaaleja, ne eivät yksittäisinä mittauksina sulje pois diabeteksen mahdollisuutta. Pelkkä paastosokerin mittaus ei riitä, sillä suuri osa diabetestapauksista jää havaitsematta. Pitkäsokeri puolestaan kuvaa verensokerin keskiarvoa kolmen kuukauden ajalta, eikä se ole riittävän herkkä havaitsemaan alkavaa tai lievää diabetesta.

Jos sinulla on taipumusta keskivartalolihavuuteen tai lähisuvussasi on diabetesta, on suositeltavaa tarkistaa verensokeriarvot ja keskustella lääkärin kanssa säännöllisesti, esimerkiksi työterveystarkastuksissa.

Diabeteksen hoidon kulmakivi on diabeetikon oma toiminta ja elämäntapojen muutos, jotka tulisi toteuttaa pienin askelin pysyvien tulosten saavuttamiseksi. Sairaus etenee yksilöllisesti, joten myös ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää, eikä korkean verensokerin tai mahdollisten lisäsairauksien oireiden ilmaantumista kannata odottaa. Diabeetikko tarvitsee tietoa, ohjausta, tukea ja työkaluja, joita moniammatillinen hoitotiimi tarjoaa.

Diabeteksen hoidon työkaluihin kuuluvat:

• Tutkimustiedon välittäminen
• Yksilöllinen riskien selvittäminen
• Elintapamuutosten tukeminen
• Tarpeellisen lääkehoidon suunnittelu

Diabeteksen lääkehoito on kehittynyt merkittävästi ja tarjolla on sekä pistettäviä että tablettimuotoisia lääkkeitä. Insuliini on edelleen tärkein lääke 1 tyypin diabeteksen hoidossa, mutta muissa diabetestyypeissä se ei ole ensisijainen vaihtoehto. Lääkitys valitaan yhdessä lääkärin kanssa laajasta valikoimasta ja sillä pyritään vaikuttamaan verensokerin lisäksi kolesteroliarvoihin, verenpaineeseen ja metabolisiin tekijöihin. Lisäksi elämäntapahoidolla voidaan vähentää tarvittavien lääkkeiden määrää.