Tarkistettu 30.4.2026
Julkaistu 15.6.2026
Kumppanuusvanhemmilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka toivovat lasta ja ovat valmiita jakamaan vanhemmuuden vastuun suunnitelmallisesti toisen tai useamman henkilön kanssa ilman parisuhdetta. Se on harkittu ja tietoinen valinta perhemuodoksi.
Jos toiveenanne on kumppanuusvanhemmuus ja harkitsette hedelmöityshoitoja, voitte varata ajan Felicitas Mehiläiseen. Lapsettomuuslääkärin ensikäynnillä kartoitamme tilanteenne ja suunnittelemme parhaan hoitopolun. Voitte myös keskustella hoitovaihtoehdoista etukäteen maksuttomalla lapsettomuushoitajan vastaanotolla.
Ennen ensikäyntiä voitte pohtia yhdessä kumppanuusvanhemman kanssa toiveitanne ja odotuksianne vanhemmuudesta.
Parhaan hoitovaihtoehdon valitsemiseksi kartoitamme ensin naisen ja miehen hedelmällisyyden tilanteen. Tämän perusteella laadimme yhdessä yksilöllisen hoitosuunnitelman. Terapeutin vastaanotolla käymme läpi lainsäädännöllisiä seikkoja ja elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Pohdimme myös tulevaa elämää lapsen kanssa.
Keskustelua lainsäädännöstä ja elämäntilanteesta sekä yhdessä ja erikseen. Tässä vaiheessa tehdään päätös hoitoon lähtemisestä.
Hoitopolun ja hoitomuodon valinta. Hoitosuostumusten ja luovutussuostumusten tekeminen. Infektiotestien ajoitus valitun hoitopolun mukaisesti.
Siittiöt voidaan tarvittaessa pakastaa myöhempää käyttöä varten.
Hoito tapahtuu yleisimmin inseminaatiolla eli keinohedelmöityksellä. Tarvittaessa voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoitoa, joka on inseminaatiota tehokkaampi hoitomuoto. Myös luovutettujen munasolujen, siittiöiden tai alkioiden käyttö on mahdollista.
Vanhemmuutta ja hedelmöityshoitoja säätelevät muun muassa vanhemmuuslaki, hedelmöityshoitolaki sekä ns. kudoslaki. Vanhemmuuslain mukaisesti lapsella voi olla useita huoltajia; laki säätää kuitenkin niin, että juridisia vanhempia voi olla vain kaksi.
Ennen hoitoa klinikalla tehdään hedelmöityshoitolain mukaiset asiakirjat, hoitosuostumus ja mahdollinen luovutussuostumus, joiden perusteella juridinen vanhemmuus määräytyy. Hoitosuostumus tehdään hoitoa saavalle osapuolelle, joka voi olla itsellinen nainen tai pariskunta. Luovutussuostumus tehdään, jos mies haluaa toimia hoidossa tunnettuna, isyyden vahvistavana luovuttajana. Kumppanuusvanhemmat voivat itse valita mitä hoitopolkua he haluavat edetä.
Klinikan henkilökunnalta saa tietoa ja neuvontaa eri hoitovaihtoehdoista. Autamme teitä etsimään tilanteeseenne parhaiten soveltuvan ratkaisun.
Mies voi olla tahollaan parisuhteessa.
Nainen tekee hoitosuostumuksen. Mies tekee luovutussuostumuksen, jonka ehtoihin kirjataan tieto, että kyseessä on oma luovutus tietylle saajalle. Mies ilmoittaa luovutussuostumuksessa haluavansa tunnustaa isyyden.
Mies voi halutessaan peruuttaa luovutussuostumuksen. Tällöin varastoidut siittiöt hävitetään. Tässä tilanteessa itsellinen nainen voi kuitenkin käyttää hoidossa luotuja alkioita omaan hoitoonsa jatkossakin, mutta isyyttä ei voida enää vahvistaa. Luovuttajana miehellä on oikeus päättää sukusolujensa käytöstä, mutta niistä aikaansaatujen alkioiden käyttöön hänellä ei ole määräysvaltaa alkuperäisen luovutussuostumuksen voimassaolon aikana. Luovutussuostumuksen umpeuduttua alkioita ei voi enää käyttää.
Mies voi halutessaan myös peruuttaa isyyden vahvistamisen, mutta jatkaa luovutussuostumuksen voimassaoloa. Tällöin nainen voi edelleen käyttää luovuttajan pakastettuja siittiöitä tai hoidossa saatuja alkioita, mutta isyyttä ei enää vahvisteta peruutuksen voimaantulon jälkeen.
Suostumuksen peruutukset ja muutokset tulee tehdä aina kirjallisesti klinikalla.
Hedelmöityshoidoissa hoitosuostumus ja luovutussuostumus määräävät juridisen vanhemmuuden. Jos hoitoa saava nainen on parisuhteessa, hänen puolisonsa on syntyvän lapsen toinen juridinen vanhempi. Mies voi toimia siittiönluovuttajana, mutta ei voi vahvistaa isyyttään.
Kumppanuusvanhemmuudesta ja mm. siihen liittyvistä juridisista sopimuksista saatte lisää tietoa Sateenkaariperheet ry:ltä Ulkoinen linkki. Sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista on tehty sekä kansainvälisiä että suomalaisia tutkimuksia ja niiden mukaan lapset voivat yhtä hyvin sateenkaariperheissä kuin heteromuotoisissa perheissä.
Felicitas Mehiläisellä saatte moniammatillista tukea hoitoprosessin kaikissa vaiheissa lääkäriltä, terapeutilta ja hoitajilta. Tavoitteena on aina tasapainoinen ja onnistunut perheellistyminen.
Kumppanuusvanhemmuudessa lapsen vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään, toisin kuin perinteisessä perheessä. Vanhemmuus perustuu sopimukseen ja yhteiseen tahtoon kasvattaa lasta yhdessä, vaikka vanhemmat elävät erillään.
Kumppanuusvanhemmuutta ja hedelmöityshoitoja säätelevät muun muassa vanhemmuuslaki, hedelmöityshoitolaki sekä niin sanottu kudoslaki. Nämä lait määrittävät juridisen vanhemmuuden ja hoitojen edellytykset.
Lapsella voi olla useita huoltajia, mutta vanhemmuuslain mukaan juridisia vanhempia voi olla vain kaksi. Kumppanuusvanhempia voi kuitenkin olla useampia, jotka jakavat lapsen kasvatuksen ja arjen vastuun.
Juridinen vanhemmuus määräytyy hedelmöityshoitolain mukaisten asiakirjojen, kuten hoitosuostumuksen ja mahdollisen luovutussuostumuksen, perusteella. Nämä asiakirjat tehdään klinikalla ennen hoidon aloittamista.
Jos hoitosuostumus peruutetaan kumman tahansa osapuolen tahdosta, hoidot päättyvät. Mahdollisia jäljellä olevia alkioita ei voida enää käyttää ilman erillistä suostumusta. Alkioiden käyttöön tarvitaan aina molempien suostumus.
