Mehiläisen aamiaistilaisuudessa etsittiin eväitä kestävään kasvuun
Työelämän kuormitus näkyy yhä useammin niin mielessä kuin kehossa, mutta ratkaisuja ei löydy yksilöitä syyllistämällä. Mehiläisen aamiaistilaisuudessa korostettiin, että henkilöstön suorituskyky rakentuu selkeistä rakenteista, hyvästä johtamisesta ja arjen sujuvuudesta. Työyhteisö on monille tärkeä voimavara työssä jaksamisessa.
Helsingin päärautatieaseman Ravintola Oliviassa 16.4.2026 järjestetty Mehiläisen aamiaistilaisuus kokosi yhteen lähes sata osallistujaa pohtimaan työelämän muuttuvaa kuormitusta ja suorituskykyä.
Aamun asiantuntijapuheenvuorossa Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo ja tuki- ja liikuntaelinpalveluiden johtaja Anna Gustafsson tarkastelivat henkilöstön suorituskykyä laajempana työelämän ilmiönä.
Puheenvuoron aluksi Suortamo kuvasi työelämän tämänhetkistä tilaa huolestuttavien havaintojen kautta. Työuupumusriski, mielenterveysperusteiset poissaolot, kognitiivisen kuormituksen kasvu ja yksinäisyyden kokemukset kertovat siitä, että työelämä kuormittaa yhä useampaa tavalla, johon yksilökeskeiset ratkaisut eivät yksin riitä.
Kun kuormitus kasvaa eikä palautumiselle jää riittävästi tilaa, vaikutukset näkyvät ajattelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti esihenkilöiden ja johtajien kohdalla tämä on kriittistä, sillä heidän oma jaksaminen heijastuu koko organisaatioon.
– Jos yksi tai jos useampi työntekijä väsyy, ongelma ei ole yksilöissä, vaan ongelma on rakenteessa, Suortamo totesi.
Hänen mukaansa nykytyössä korostuu erityisesti aivojen suorituskyky. Työ on muuttunut aiempaa tietointensiivisemmäksi ja katkonaisemmaksi. Samalla jatkuvat muutokset lisäävät epävarmuutta siitä, mikä omassa työssä on olennaista ja miten työssä voi onnistua.
Suortamo muistutti, että yrityksissä mitataan usein tuloksia, tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta harvemmin sitä, ovatko työn tekemisen edellytykset kunnossa. Hänen mukaansa organisaatioissa pitäisi tarkastella nykyistä systemaattisemmin myös työn sujuvuutta, työn hallintaa, kuormittumista, palautumista ja työn imua.
– Pitäisi kysyä, mitataanko me suoritetta vai suoriutumisen edellytyksiä, hän sanoi.
Yksi usein vähemmälle huomiolle jäävistä teemoista oli liikkumattomuus ja sen vaikutus työkykyyn. Anna Gustafssonin mukaan kyse ei ole vain yksilön elämäntavoista, vaan laajemmasta työelämän rakenteellisesta ilmiöstä.
– Me ollaan ehkä liikaakin hyväksytty se, että liikkumattomuuteen liittyy valtavasti terveysriskejä ja sairauspoissaoloja, Gustafsson totesi.
Hän haastoi kuulijoita pohtimaan, kohdistuvatko työpaikkojen toimenpiteet oikeasti niihin, joilla liikkumattomuus on suurin ongelma. Usein panostukset lisäävät liikettä niillä, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia, vaikka suurin vaikuttavuus syntyisi liikkumattomuuden vähentämisestä.
Hän muistutti, että työelämän kuormitus näkyy myös kehossa monin tavoin: päänsärkyinä, niska-hartiaseudun oireina, selkäkipuina ja yleisenä jaksamisen heikkenemisenä. Keho reagoi usein ennen kuin ihminen itse pysähtyy tunnistamaan kuormitusta.
– Keho on usein viisaampi kuin mieli. Mieli pystyy pitkään puskemaan, mutta keho antaa lopulta merkkejä siitä, että kuormitusta on liikaa. Siksi kehon viestejä kannattaa kuunnella, Gustafsson kuvasi.
Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä unesta.
– Jos emme pidä huolta palautumisesta, teemme helposti lyhytnäköisiä päätöksiä, Gustafsson kuvasi.
Suortamon ja Gustafssonin viesti kuulijoille oli kuitenkin kannustava: vaikka työelämä kuormittaa, organisaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. Siihen tarvitaan ennen muuta hyvää johtamista, toimivia rakenteita ja aitoa vuorovaikutusta.
Työyhteisöissä piilee todellinen voimavara. Miten Suomi voi? -tutkimuksen (2024) mukaan jopa 70 prosenttia työntekijöistä kokee, että työyhteisö tukee heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Vaativakin työ on kestävää, jos työntekijällä on riittävä osaaminen, selkeä suunta, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja tukea ympäriltään.
Schneider Electric Finlandin toimitusjohtaja Jani Vahvanen toi tapahtumaan yritysjohdon näkökulman siihen, miten vastuullisuus, työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi kytkeytyvät liiketoiminnan kasvuun.
– Haluamme olla työnantajana sellainen, että meidän porukka on hyvinvoiva, ihmiset kokevat työympäristön turvalliseksi ja työkulttuurin yhdenvertaiseksi, Vahvanen sanoi.
Suomessa Schneider Electric työllistää noin 500 ihmistä, joista suuri osa työskentelee asiakaskohteissa vaativissa ympäristöissä, joissa turvallisuusriskit ovat konkreettisia. Siksi työturvallisuus ei Vahvasen mukaan ole organisaatiossa vain yksi tavoite muiden joukossa, vaan ehdoton periaate, jonka edelle liiketaloudelliset paineet eivät saa mennä.
– Jos jossain havaitaan pienikin turvallisuuspuute, työt keskeytetään heti, vaikka se tarkoittaisi meille minkälaisia lisäkustannuksia, Vahvanen kertoi.
Hän kuvasi, että turvallisuuskulttuuria rakennetaan paitsi osaamisen ja pätevyyksien varmistamisella myös avoimuudella. Mahdollisista virheistä ja puutteista puhutaan avoimesti ilman syyllistämistä. Vahvasen mukaan psykologisesti turvallinen työyhteisö on sellainen, jossa ihmiset uskaltavat ja myös tehdä virheitä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Tavoitteena on oppia tilanteista nopeasti ja varmistaa, ettei sama virhe toistu.
Vahvasen mukaan henkisen jaksamisen haasteet eivät ole aina yhtä helposti havaittavia kuin fyysiset turvallisuusriskit, minkä vuoksi esihenkilöiden rooli korostuu entisestään. Organisaatiossa on hänen mukaansa tärkeää tunnistaa kuormituksen merkit varhain ja luoda kulttuuri, jossa asioista voidaan puhua ajoissa.
– Pidän tosi tärkeänä sitä, että työyhteisö kokee tämän työpaikan psykologisesti turvalliseksi, Vahvanen sanoi.
Puheenvuoronsa lopussa hän kiteytti vastuullisuuden ennen kaikkea päivittäisiksi valinnoiksi. Kestävä liiketoiminta, turvallinen työ ja hyvinvoiva henkilöstö syntyvät arjen johtamisesta: siitä, millaisia päätöksiä organisaatiossa tehdään joka päivä ja mitä niiden avulla halutaan mahdollistaa pitkällä aikavälillä.
Tapahtumassa oli mukana Mehiläisen yhteistyökumppanit Firstbeat ja Cuckoo, jotka tarjoavat ratkaisuja työkyvyn ylläpitoon eri näkökulmista.
Firstbeat lähestyy suorituskykyä datan avulla, tarjoten sykeanalytiikkaa stressistä, palautumisesta ja liikunnan vaikutuksista. Firstbeatin liiketoimintajohtaja Juho Tuppurainen kertoi, että heidän keräämän mittausdatan mukaan 49 prosenttia ihmisistä kokee olevansa stressaantunut tai erittäin stressaantunut.
– On suorituskyvyn kannalta keskeistä, että ihminen oppii tunnistamaan stressaavat ja palauttavat hetket, Tuppurainen sanoi.
Cuckoo puolestaan on kehittänyt työhyvinvointisovelluksen, joka auttaa työntekijöitä rytmittämään työpäivää lyhyiden, ohjattujen taukojen avulla. Asiakastilaisuuden tauolla saatiinkin esimerkki Cuckoon Anni Havaksen vetämästä aktiivisesta tauosta, joka sai liikkeelle paitsi kehon myös aivonystyrät.
Minkälainen on siis hyvä tauko?
– Kyllä tärkeintä on lähteä liikkeelle. Ihan pahin vaihtoehto on ottaa puhelin käteen ja selailla somea, Cuckoon toimitusjohtaja Amel Gaily muistutti.
Työelämän haasteita ei ratkaista yksilöitä kiristämällä, vaan kehittämällä työn rakenteita: selkeyttämällä tavoitteita, sujuvoittamalla arkea ja varmistamalla riittävät resurssit.
Vaikka riittävä liikunta sekä terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ovat suorituskyvyn kannaltatärkeintä, kaiken perustana on kuitenkin riittävä uni.
Kuormittuneena tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä. Johtajan, esihenkilön tai tiiminvetäjän kyky johtaa muita pohjautuu siihen, miten hyvin hän pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Kestävä kasvu rakentuu siitä, että työntekijät voivat hyvin ja työ on turvallista – sekä fyysisesti että psyykkisesti. Näitä ei voi alistaa lyhyen aikavälin tulostavoitteille.
Esihenkilöiden vastuulla on luoda organisaatioon kulttuuri, jossa voidaan puhua myös mielen hyvinvoinnista ja henkisestä jaksamisesta varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tilanne uhkaa työkykyä.