Joensuun kaupunki ja Mehiläinen – yhteistyöllä tuloksia

Joensuun kaupunki on monialainen työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 2 600 henkilöä varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta aina kulttuuriin, hallintoon, liikunta- ja nuorisopalveluihin sekä kaupunkiympäristön tehtäviin. Laaja toimialakirjo asettaa myös työkykyjohtamiselle erityisiä vaatimuksia: toimintamallien on toimittava erilaisissa arjissa ja ammattiryhmissä.

– Meidän tunnusluvut kertovat, että olemme onnistuneet. Sairauspoissaolot ovat hyvällä tasolla ja työtyytyväisyys varsin korkealla, Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Mari Pitkänen kertoo.

Keskeinen rooli onnistumisessa on toimivalla työterveysyhteistyöllä. Joensuun kaupunki on ollut Mehiläinen Työelämäpalveluiden asiakkaana vuodesta 2023 lähtien. Yhteistyötä kuvataan sujuvaksi ja luontevaksi.

Työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroisen mukaan kokonaisuutta on rakennettu pitkäjänteisesti – ja tulokset näkyvät.

– Yhteistyö toimii arjessa aidosti hyvin. Meidän toiveet ja ohjeet on otettu hyvin huomioon. Mehiläisen yhteyshenkilöiden kanssa yhteydenpito on tiivistä – käytännössä viikoittaista. Kynnys ottaa yhteyttä on matala, ja asioita voidaan ratkoa nopeasti yhdessä, Piiroinen kuvaa.

Luottamus näkyy myös siinä, että sovitut toimintamallit toteutuvat käytännössä. Työpaikkaselvitykset ja työkykyprosessit etenevät suunnitellusti, ja niiden tuottama tieto tukee esihenkilöitä arjessa.

– Työpaikkaselvitykset ovat selkeitä ja raportit helposti hyödynnettävissä. Kentältä tulee esihenkilöiltä niistä myös hyvää palautetta. Voimme luottaa siihen, että sovitut asiat hoidetaan.

Yksi konkreettinen esimerkki toimivasta yhteistyöstä on korvaavan työn malli, joka on vakiintunut osaksi arkea. Sen avulla työntekijän työkykyä tarkastellaan joustavasti jo vastaanottotilanteessa, jos jokin työkykyä väliaikaisesti rajoittava tekijä ilmenee.

– Lääkärikäynnillä mietitään systemaattisesti, onko työntekijä täysin työkyvytön vai voisiko hän tehdä osittain työtä. Tämä on auttanut meitä pitämään sairauspoissaoloja matalalla tasolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työn keventämistä tai työtehtävien tilapäistä muokkaamista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa fyysisesti kuormittavaa työtä voidaan korvata suunnittelu- tai toimistotehtävillä, kunnes työntekijä toipuu täyteen työkykyyn.

Digitaaliset palvelut tukevat kokonaisuutta. Erityisesti Mehiläisen Digiklinikka on saanut henkilöstöltä kiitosta nopeudestaan ja helppokäyttöisyydestään.

– Pienemmissä asioissa apu tulee nopeasti, ja digipalvelut on hyvin omaksuttu osaksi arkea. Myös ajanvaraus toimii digikanavien kautta sujuvasti, Minna Piiroinen kertoo.

Saatavuus onkin yksi keskeisimmistä onnistumisen tekijöistä. Joensuun kaupungin henkilöstön asiakastyytyväisyys Mehiläisen Työelämäpalveluihin on huipputasolla: tyytyväisyyttä kuvaava NPS-luku on peräti 96 (2026).

– On tärkeää, että palvelua saa silloin kun sitä tarvitsee. Se näkyy suoraan henkilöstön kokemuksessa, henkilöstöjohtaja Mari Pitkänensanoo.

Yhteistyössä korostuu myös ennakoivuus ja tiedolla johtaminen. Työkykyä tukevat Kompassi-työkalut auttavat tunnistamaan tilanteet, joissa tarvitaan varhaista tukea.

– Jos poissaoloja alkaa kertyä, siihen päästään reagoimaan nopeasti. Mietimme yhdessä, tarvitaanko kohdennettuja toimenpiteitä ja miten voimme tukea työyhteisöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Julkisena organisaationa Joensuun kaupungille on tärkeää myös kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Kustannuksia seurataan tarkasti ja niitä kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavalla tavalla sen mukaan, missä tarpeita ilmenee.

Työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroisen mukaan yhteistyön ydin onkin jatkuvassa kehittämisessä.

– Työ ei koskaan ole valmis. Seuraamme ilmiöitä ja reagoimme tarvittaessa. Yhteistyö on ollut alusta asti sellaista, että asioita kehitetään yhdessä – ja samalla tavalla haluamme jatkaa myös tulevaisuudessa.

Referenssi on julkaistu 5/2026.