Päänsärkyyn on monia syitä, mutta myös tehokkaita täsmähoitoja.

Päänsäryt ovat lähes jokaiselle tuttu piina. Melkein kaikki ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa päänsärkyä. Jokainen päänsärky on periaatteessa yksilöllinen. Siksi myös hyvän hoidon rakentaminen on korostuneesti "räätälintyötä". Optimaalisen hoidon rakentamisessa korostuu potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.

Päänsäryn hyvän hoidon perusta on täsmällinen diagnoosi. Erilaisia päänsärkytyyppejä on yli sata. Oikea diagnoosi perustuu keskeisesti säryn tyypilliseen oireprofiiliin: esim., mitä henkilö kokee säryn aikana, millainen särky on, miten usein se ilmenee.

Päänsärky - Milloin lääkäriin?

Lääkärin arvio tilanteesta on paikallaan, mikäli kyseessä on "uusi" päänsärky tai aiemmin ongelmattoman särkyoireiston muuttuminen oleellisesti. Voit varata ajan yleislääkärille, sinua hoitavalle erikoislääkärille tai työterveyslääkärille. Särkyoireiston jatkuva paheneminen tai sen luonteen muuttuminen voi edellyttää myös neurologista arviota.

Päänsäryn paheneminen

Myös, jos aiemmin tuttu särky, joka on ollut harmillinen tuntemus, muodostaa kasvavan haitan esim. päivittäisissä toimissa, lääkärin arvio on tarpeen, eli esimerkiksi silloin, jos työssä tai harrastuksissa mukana oleminen vaatii säryn takia erityistä pinnistelyä, eikä ehkä siltikään onnistu.

Särkylääkepäänsärky

Päänsärkypotilaan runsas kipulääkkeen käyttö voi johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Tälle päänsärylle on tyypillista, että otettu lääke auttaa kyllä kipuun, mutta kipu palaa takaisin yhä lyhyemmän ajan kuluttua. Lääkkeet menettävät tehoaan ja alkavat ylläpitää päänsärkyä. Mikä tahansa tunnettu kipulääke voi johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Pahimpina kuitenkin pidetään opiaattijohdannaisia ja yhdistelmäkipulääkkeitä, jotka sisältävät kipulääkkeen lisäksi keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä esim. kodeiinia tai kofeiinia.

Lääkkeiden liikakäytön riskirajoina pidetään aspiriinia tai parasetamolia 1 gramma yli 5 päivänä viikossa, yhdistelmälääkkeitä 3 tablettia päivässä yli 3 päivänä viikossa ja triptaaneja vähintään 3-4 päivänä viikossa. Lääkepäänsärkykierteen katkaisu on haasteellista ja voi joskus vaatia sairaalahoitoa.

Päänsärky ja pahoinvointi

Jos aiemmin selvittämättömään päänsärkyoireeseen liittyy esim. pahoinvoinnin tunnetta tai oksentelua, neurologin arvio tilanteesta voi olla järkevä.

Neurologi selvittää säryn keskeiset piirteet, tekee perusteellisen neurologisen tutkimuksen sekä arvioi mahdollisten lisätutkimusten, esim. magneettikuvauksen, tarpeen. Se paljastaa mm. kasvaimet, tulehdusmuutokset, infarktit ja verisuonipullistumat. Nämä selvitykset johtavat luotettavaan diagnoosiin riippumatta esim. siitä, särkeekö päätä juuri silloin, kun vastaanotolla asiaa selvitetään.

Mistä päänsärky johtuu?

Päänsäryn taustalla on harvoin sairaus. Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki tai oire muusta sairaudesta. Yleisin päänsärky on ns. lihasjännityspäänsärky sekä migreeni. Myös eräät migreenille sukua olevat ns. sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä.

Päänsärkyä voi tulla myös muusta syystä esim. päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.

Lihasjännityssärky vai migreeni?

Kun neurologi kartoittaa säryn oireprofiilin ja tekee neurologisen tutkimuksen, huomio kiinnittyy paitsi diagnoosin täsmentymiseen, myös siihen, mitä ei löydy. Nämä "ei löydy" -asiat - kasvainten ym. poissulkeminen - ovat usein potilaalle kaikkein suurin ja välittömin huojennuksen aihe.

Usein keskeinen erottelukysymys on tensiosäryn ja migreenin erottaminen toisistaan. Tensiosärky voi olla varsin kivuliaskin, mutta yleensä se on "kiusa" tai "piina", migreeni taasen oleellinen haitta.

Tensiosäryn luonne on yleensä melko tasainen. Se saattaa aiheuttaa vaikutelman esim. "paineen tunteesta päässä". Siihen ei kuitenkaan yleensä kytkeydy valo- tai ääniarkuutta, etovaa oloa tai rasitusherkkyyttä kuten esim. migreeniin. Kevyt ulkoilu tai liikunta saattaa olla voinnille eduksikin, toisin kuin migreenissä.

Ainakin alkuvaiheessa tensiosärky reagoi suhteellisen hyvin ns. tavanomaisiin särkylääkkeisiin. Mikäli lääkitystarve on säännöllinen ja kasvava, vaarana on särkyjen määrän ja intensiteetin sekä lääkemäärien noidankehämäinen kasvaminen. Usein uhkaava kierre on mahdollista katkaista esim. käyttämällä akuutin vaiheen hoidossa siihen ei-lääkkeellisiä hoitoja, esim. fysioterapiaa tai akupunktiota.

Migreeni on yleinen, mutta alidiagnosoitu ja puutteellisesti hoidettu sairaus. Usein migreeni tärvelee juuri loma- ja vapaapäiviä - tyypillisesti esim. viikonloppuaamun rankan työviikon jälkeen. Hyvin räätälöity hoito kukistaa migreenin yleensä nopeasti. Migreenin hoitoa voisi ehkä verrata metsäpalon sammutukseen: kun toimeen ryhdytään, se tehdään päättäväisesti ja riittävällä lääkityksellä. Jos lääkitys vain "melkein" auttaa, voidaan joutua pitkittyvään ja piinalliseen särky- ja lääkityskierteeseen.

Ns. kotikonstien arvoa migreenin hoidossa ei pidä aliarvioida. Lepo, hiljaisuus, viileä ja hämärä tehostavat muuta hoitoa, samoin joskus kahvi (kofeiini). Lääkkeettömien hoitojen, mm. akupunktion, biopalautteen, hypnoosin, hyöty on migreenissä yleensä melko niukka.

Päänsärkytyyppejä

Primäärisiä

  • Migreeni
  • Tensiosäryt
  • Sarjoittaiset päänsäryt

Sekundaarisia, perussyynä esim.

  • trauma
  • verenkierrollinen syy
  • ei-verenkierrolliset kallonsisäiset syyt
  • 'vieroitussäryt' (särkylääkkeet, kofeiini, alkoholi)
  • infektiot
  • aineenvaihdunnalliset häiriöt
  • pään tai kaulan/kaularangan muu rakennehäiriö
  • Pään alueen hermosäryt (esim. kolmoishermosärky)
  • Luokittelemattomat muut särkyoireet

Lue lisää

 

Jaa