Päänsärky

Yleislääkärin vastaanotolla varmistamme oireidesi syyt ja laadimme yksilöllisen hoitosuunnitelman.

Asiakaspalvelumme 010 414 00 (0,084 €/min) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.

Kun työnantajasi on valinnut työterveyshuollon yhteistyökumppaniksi Mehiläisen, näet työterveyden verkkoajanvarauksesta oman työterveystiimisi ja työterveysasemasi.

Työterveysasiakkaiden ensisijaisena asiointikanavana toimii OmaMehiläinen-sovelluksessa ja verkkopalvelussa palveleva Digiklinikan työterveysasema, jos se sisältyy työterveyssopimukseen.

Neurologi on lääkäri, jonka erikoisosaamista ovat keskushermostoon, ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, poikkeamat, vaivat ja sairaudet.

Fysioterapeutti on kuntoutuksen ja toimintakyvyn ammattilainen. Fysioterapiasta voi olla hyötyä myös päänsäryn ja migreenin hoidossa.

Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä. Tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.

Päänsärky on lähes jokaiselle tuttu vaiva. Melkein kaikki ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa päänsärkyä.

Päänsärkyyn on monia syitä ja jokainen päänsärky on periaatteessa yksilöllinen. Siksi myös hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja hyvässä päänsäryn hoidossa korostuu potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.

Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki vakavasta tai oire muusta sairaudesta. Yleisimmät päänsäryt ovat jännityspäänsärky sekä migreeni. Myös eräät migreenille sukua olevat sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä.

Päänsärkyä voi tulla myös muusta syystä, kuten päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.

Päänsäryn oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Eri päänsärkytyypit kuitenkin oireilevat tyypillisesti eri tavoin.

Jännityspääsäryn luonne on yleensä melko tasainen. Se saattaa tuntua puristavana ja kiristävänä särkynä ns. "paineen tunteena päässä". Siihen ei kuitenkaan yleensä kytkeydy valo- tai ääniarkuutta, etovaa oloa tai rasitusherkkyyttä kuten migreenissä.

Päänsärky voi aiheuttaa oksentelua tai pahoinvointia. Jos aiemmin selvittämättömään päänsärkyoireeseen liittyy pahoinvoinnin tunnetta tai oksentelua, neurologin arvio tilanteesta voi olla järkevä.

Neurologi selvittää säryn keskeiset piirteet, tekee perusteellisen neurologisen tutkimuksen sekä arvioi mahdollisten lisätutkimusten, kuten magneettikuvauksen tarpeen. Se paljastaa muun muassa kasvaimet, tulehdusmuutokset, infarktit ja verisuonipullistumat.

Päänsäryt voidaan jakaa primääreihin eli ensisijaisiin ja sekundäärisiin eli toissijaisiin päänsärkyihin.

• Primäärit päänsäryt ovat itsessään jonkin sairauden, kuten esimerkiksi migreenin aiheuttamia.
• Sekundääriset päänsäryt ovat taas seurausta jostain muusta sairaudesta, vaivasta tai tapaturmasta, kuten jännittyneestä niska-hartiaseudusta.

Primäärit päänsäryt ovat muun muassa:

• migreeni
• jännityspäänsärky
• sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky

Sekundääristen päänsärkyjen syitä ovat:

• niskaperäiset vaivat
• jännitysniska
• leukanivelen ja purentaelimistön toimintahäiriöt
• särkylääkkeiden liikakäyttö
• syöpä

Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.

Lääkärin vastaanotolle on suositeltavaa hakeutua, jos:

• päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
• aiempi päänsärky muuttaa muotoaan
• särkyoireisto pahenee jatkuvasti
• päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
• päänsärkyä on lapsella
• päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana

On syytä ottaa heti yhteyttä lääkäriin, jos:

• päänsärky on kovaa ja alkaa äkillisesti, pahenee jatkuvasti tai alkaa fyysisessä ponnistuksessa
• päänsäryn yhteydessä esiintyy oksentelua (poikkeuksena migreeni)
• tajunnantaso laskee
• ilmenee neurologisia oireita, kuten puheentuoton ongelmia tai halvausoireita
• päänsärkyyn liittyy kuume
• yleistila heikkenee
• päähän on kohdistunut isku tai tapaturma

Päänsäryn diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus. Oikea diagnoosi perustuu keskeisesti säryn tyypilliseen oireprofiiliin: mitä henkilö kokee säryn aikana, millainen särky on ja miten usein se ilmenee.

Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt. Se paljastaa muun muassa kasvaimet, tulehdusmuutokset, infarktit ja verisuonipullistumat.

Päänsäryn hyvän hoidon perusta on täsmällinen diagnoosi, koska erilaisia päänsärkytyyppejä on yli sata. Hyvässä päänsäryn hoidossa korostuu myös potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.

Jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa akuutissa vaiheessa tavanomaisilla särkylääkkeillä. Kipulääkkeiden teho on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Migreeniä voidaan hoitaa tulehdus- ja kipulääkkeillä, triptaaneilla ja estolääkityksellä.

Lääkehoito yksinään ei ole ratkaisu etenkään usein toistuvaan päänsärkyyn. Osa potilaista hyötyy myös fysioterapiasta, akupunktiosta ja muista rentoutushoidoista, kuten hieronnasta.

Päänsäryn kuntoutuksessa käytettyjä terapiamenetelmiä voivat olla:

• ohjaus ja neuvonta
• terapeuttinen harjoittelu
• manuaalinen elin käsin tehtävä terapia
• neuloilla tehtävät hoidot, kuten akupunktio

Elämän rauhoittaminen, ulkoilun lisääminen ja riittävä yöuni voivat estää päänsäryn esiintymistä ja auttaa moniin lievempiin kipuihin.

Päänsäryn syynä tai pahentavana tekijänä voivat olla:

• epäsäännölliset elämäntavat
• kiireinen elämänrytmi
• riittämätön uni
• epäsäännöllinen ruokailu
• ristiriidat perhe-elämässä
• epäviihtyisä työympäristö

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Se johtuu niska-hartiaseudun lihasten jännittyneisyydestä, johon voivat vaikuttaa sekä fyysinen että psyykkinen kuormitus.

Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniä on kahta tyyppiä, aurallista ja auratonta, joista jälkimmäinen on yleisempi.

Migreenissä päänsärky on useimmiten paikallinen tai toispuoleinen ja siihen voi liittyä myös muita oireita, kuten pahoinvointia tai aistiyliherkkyyttä esimerkiksi valolle tai hajuille.

Migreenissä päänsärky tulee usein voimakkaina kohtauksina ja voi vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn.

Jännityspäänsärky taas tuntuu usein päälaella, ohimoilla ja takaraivolla. Särky on migreeniä lievempää ja useimmiten tuntuu molemmilla puolilla päätä, mutta voi ilmetä myös toispuoleisesti.

Jännityspäänsärky on joskus vaikea erottaa migreenistä. Niskalihasten jännitykseen liittyvä särky on jatkuvaa ja tasaista ja usein hartialihakset ovat kireät ja kosketteluarat.

Jännityspäänsärky voi esiintyä samaan aikaan migreenin kanssa.

Niskaperäinen päänsärky on tila, jonka aiheuttaa kudosärsytys kaularangassa tai siihen kuuluvassa rakenteessa. Rakenteita voivat olla esimerkiksi yläniskan lihas- tai nivelrakenteet. Niskavaivaa hoitamalla voidaan myös helpottaa samalla päänsärkyä.

Päänsärkypotilaan runsas kipulääkkeen käyttö voi johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Tälle päänsärylle on tyypillistä, että otettu lääke auttaa kyllä kipuun, mutta kipu palaa takaisin yhä lyhyemmän ajan kuluttua. Lääkkeet menettävät tehoaan ja alkavat ylläpitää päänsärkyä.

Lääkepäänsärkykierteen katkaisu on haasteellista ja voi joskus vaatia sairaalahoitoa.

Mikä tahansa tunnettu kipulääke voi johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Pahimpina kuitenkin pidetään opiaattijohdannaisia ja yhdistelmäkipulääkkeitä, jotka sisältävät kipulääkkeen lisäksi keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä esim. kodeiinia tai kofeiinia.

Lääkkeiden liikakäytön riskirajoina pidetään:

• aspiriinia tai parasetamolia yksi gramma yli viitenä päivänä viikossa
• yhdistelmälääkkeitä kolme tablettia päivässä yli kolmena päivänä viikossa
• triptaaneja eli migreenin täsmälääkkeitä vähintään 3–4 päivänä viikossa.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky sekoitetaan usein migreeniin. Sarjoittainen päänsärky ilmenee nimensä mukaisesti viikkoja tai kuukausia kestävinä sarjoina 1–2 kertaa vuodessa.

Sarjan aikana potilas kärsii usein jokaöisestä 15–180 minuutin kestoisesta, tuskallisen kovasta toispuoleisesta särkykohtauksesta. Kohtauksen aikana silmä voi punottaa ja vetistää sekä nenä olla tukossa.

Sarjoittaisen päänsäryn taustalla on toistaiseksi tuntematon kehomme hormonisäätelystä ja biologisista sykleistä huolehtivan hypotalamuksen toimintahäiriö.

Nukkuminen, saunominen, antihistamiinit tai alkoholi laukaisevat kohtauksen.

Kolmoishermosäryssä eli trigeminusneuralgiassa kolmoishermon poikkeavan toiminnan seurauksena ilmenee äkillisiä, tuskallisen kovia sähköiskumaisia kipuja toisessa kasvon puoliskossa. Kipu alkaa usein kosketusärsykkeen seurauksena ja voi toistua lukuisia kertoja vuorokaudessa.

Kolmoishermosärky pysyy usein kurissa lääkityksellä, mutta joskus tarvitaan neurokirurginen toimenpide.

Kolmoishermosärky oireen taustalla voi harvoin olla kolmoishermoa painava verisuonipoikkeavuus tai kasvain, purentavika tai hammasperäiset syyt. Näiden syiden poissulkemiseksi on syytä tehdä pään tietokonekerros- tai magneettikuvaus.

Iäkkäämmillä voi päänsäryn taustalla löytyä ohimovaltimotulehdus eli temporaaliarteriitti.

Temporaaliarteriitti on valtimoiden seinämän tulehdus, jolle tyypillistä on jaksottainen tai jatkuva ohimolle paikantuva särky, purentakipu ja ohimon kosketteluarkuus. Oirekuvaan liittyy usein myös yleisoireita kuten yöhikoilua, kuumetta tai ruokahaluttomuutta.

Ohimovaltimotulehdus ei parane itsekseen vaan hoidetaan kortisonikuurilla. Hoitamattomana tulehdukseen liittyy näönheikkenemisen vaara.

Päänsärky voi liittyä myös muihin sairauksiin kuten:

• korkeaan verenpaineeseen
• unen aikaisiin hengityskatkoksiin eli uniapneaan
• anemiaan
• kohonneeseen silmänpaineeseen
• purentavikaan
• muuhun sairauteen annetun lääkkeen haittavaikutus

Kaularankakulumat selittävät päänsärkyä uskottua vähemmän.