Migreeni
Lue lisää
Päänsärky
Kipeä pää? Päänsärky on lähes jokaiselle tuttu vaiva. Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan suunnitella yksilöllisesti.
Päänsärky tiiviisti
- Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki vakavasta tai oire muusta sairaudesta. Yleisimmät päänsäryt ovat jännityspäänsärky sekä migreeni.
- Oikea diagnoosi perustuu keskeisesti säryn tyypilliseen oireprofiiliin: mitä henkilö kokee säryn aikana, millainen särky on ja miten usein se ilmenee.
Palvelut ja vastaanotot
Yleislääkärin vastaanotolla varmistamme oireidesi syyt ja laadimme yksilöllisen hoitosuunnitelman.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 (pvm/mpm) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Varaa aika yleislääkärilleKun työnantajasi on valinnut työterveyshuollon yhteistyökumppaniksi Mehiläisen, näet työterveyden verkkoajanvarauksesta oman työterveystiimisi ja työterveysasemasi.
Työterveysasiakkaiden ensisijaisena asiointikanavana toimii OmaMehiläinen-sovelluksessa ja verkkopalvelussa palveleva Digiklinikan työterveysasema, jos se sisältyy työterveyssopimukseen.
Varaa aika työterveyslääkärilleNeurologi on lääkäri, jonka erikoisosaamista ovat keskushermostoon, ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, poikkeamat, vaivat ja sairaudet.
Varaa aika neurologilleFysioterapeutti on kuntoutuksen ja toimintakyvyn ammattilainen. Fysioterapiasta voi olla hyötyä myös päänsäryn ja migreenin hoidossa.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä. Tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
Varaa aika fysioterapeutillePäänsärky – yleinen vaiva
Päänsärky on lähes jokaiselle tuttu vaiva. Melkein kaikki ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa päänsärkyä.
Päänsärkyyn on monia syitä ja jokainen päänsärky on periaatteessa yksilöllinen. Siksi myös hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja hyvässä päänsäryn hoidossa korostuu potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.
Päänsäryn syyt
Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki vakavasta tai oire muusta sairaudesta. Yleisimmät päänsäryt ovat jännityspäänsärky sekä migreeni. Myös eräät migreenille sukua olevat sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä.
Päänsärkyä voi tulla myös muusta syystä, kuten päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.
Päänsäryt voidaan jakaa primääreihin eli ensisijaisiin ja sekundäärisiin eli toissijaisiin päänsärkyihin.
- Primäärit päänsäryt ovat itsessään jonkin sairauden, kuten esimerkiksi migreenin aiheuttamia.
- Sekundääriset päänsäryt ovat taas seurausta jostain muusta sairaudesta, vaivasta tai tapaturmasta, kuten jännittyneestä niska-hartiaseudusta.
Päänsäryn oireet
Päänsäryn oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Eri päänsärkytyypit kuitenkin oireilevat tyypillisesti eri tavoin.
Jännityspääsäryn luonne on yleensä melko tasainen. Se saattaa tuntua puristavana ja kiristävänä särkynä ns. "paineen tunteena päässä". Siihen ei kuitenkaan yleensä kytkeydy valo- tai ääniarkuutta, etovaa oloa tai rasitusherkkyyttä kuten migreenissä.
Päänsärky – milloin lääkäriin?
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.
Lääkärin vastaanotolle on suositeltavaa hakeutua, jos:
- päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
- aiempi päänsärky muuttaa muotoaan
- särkyoireisto pahenee jatkuvasti
- päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
- päänsärkyä on lapsella
- päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana
Mahdollisesti vakavan päänsäryn oireet – ota heti yhteyttä lääkäriin, jos:
- päänsärky on kovaa ja alkaa äkillisesti, pahenee jatkuvasti tai alkaa fyysisessä ponnistuksessa
- päänsäryn yhteydessä esiintyy oksentelua (poikkeuksena migreeni)
- tajunnantaso laskee
- ilmenee neurologisia oireita, kuten puheentuoton ongelmia tai halvausoireita
- päänsärkyyn liittyy kuume
- yleistila heikkenee
- päähän on kohdistunut isku tai tapaturma
Päänsäryn tutkiminen ja diagnosointi
Päänsäryn diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus. Oikea diagnoosi perustuu keskeisesti säryn tyypilliseen oireprofiiliin: mitä henkilö kokee säryn aikana, millainen särky on ja miten usein se ilmenee.
Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt. Se paljastaa muun muassa kasvaimet, tulehdusmuutokset, infarktit ja verisuonipullistumat.
Nämä selvitykset johtavat luotettavaan diagnoosiin riippumatta siitä, särkeekö päätä juuri silloin, kun vastaanotolla asiaa selvitetään.
Päänsäryn hoito
Päänsäryn hyvän hoidon perusta on täsmällinen diagnoosi, koska erilaisia päänsärkytyyppejä on yli sata. Hyvässä päänsäryn hoidossa korostuu myös potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.
Jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa akuutissa vaiheessa tavanomaisilla särkylääkkeillä. Kipulääkkeiden teho on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Migreeniä voidaan hoitaa tulehdus- ja kipulääkkeillä, triptaaneilla ja estolääkityksellä.
Mikäli lääkitystarve on säännöllinen ja kasvava, vaarana on särkyjen määrän ja intensiteetin sekä lääkemäärien noidankehämäinen kasvaminen. Usein uhkaava kierre on mahdollista katkaista esimerkiksi käyttämällä akuutin vaiheen hoidossa ei-lääkkeellisiä hoitoja, kuten fysioterapiaa tai akupunktiota.
Päänsäryn muut hoitokeinot
Lääkehoito yksinään ei ole ratkaisu etenkään usein toistuvaan päänsärkyyn. Osa potilaista hyötyy myös fysioterapiasta, akupunktiosta ja muista rentoutushoidoista, kuten hieronnasta.
Fysioterapeutti laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Kuntoutuksen tavoitteena on löytää kivun syy ja löytää keinoja vaikuttaa siihen.
Päänsäryn kuntoutuksessa käytettyjä terapiamenetelmiä voivat olla:
- ohjaus ja neuvonta
- terapeuttinen harjoittelu
- manuaalinen elin käsin tehtävä terapia
- neuloilla tehtävät hoidot, kuten akupunktio
Päänsäryn ehkäisy
Elämän rauhoittaminen, ulkoilun lisääminen ja riittävä yöuni voivat estää päänsäryn esiintymistä ja auttaa moniin lievempiin kipuihin. Päänsäryn syynä tai pahentavana tekijänä voivat olla:
- epäsäännölliset elämäntavat
- kiireinen elämänrytmi
- riittämätön uni
- epäsäännöllinen ruokailu
- ristiriidat perhe-elämässä
- epäviihtyisä työympäristö
Aiheeseen liittyvät oireet
Migreeni
Neurologinen sairaus, jonka oireena on verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia.
Jännitysniska
Johtuu niskan ja hartioiden pitkään jatkuvasta jännitystilasta.
Niska jumissa
Usein liittyy väsymystyyppiset oireet niska-hartiaseudulla ja lapaluiden välissä.
Niskakipu
Taustalla voi olla kaikki kaulan rakenteet, kuten lihakset, nivelet ja nivelsiteet.
Usein kysyttyä päänsärystä
Päänsärky on lähes jokaiselle tuttu vaiva. Melkein kaikki ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa päänsärkyä.
Päänsärkyyn on monia syitä ja jokainen päänsärky on periaatteessa yksilöllinen. Siksi myös hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja hyvässä päänsäryn hoidossa korostuu potilaan ja lääkärin hyvä yhteistyö.
Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki vakavasta tai oire muusta sairaudesta. Yleisimmät päänsäryt ovat jännityspäänsärky sekä migreeni. Myös eräät migreenille sukua olevat sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä.
Päänsärkyä voi tulla myös muusta syystä, kuten päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.
Päänsäryn oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Eri päänsärkytyypit kuitenkin oireilevat tyypillisesti eri tavoin.
Jännityspääsäryn luonne on yleensä melko tasainen. Se saattaa tuntua puristavana ja kiristävänä särkynä ns. "paineen tunteena päässä". Siihen ei kuitenkaan yleensä kytkeydy valo- tai ääniarkuutta, etovaa oloa tai rasitusherkkyyttä kuten migreenissä.
Päänsärky voi aiheuttaa oksentelua tai pahoinvointia. Jos aiemmin selvittämättömään päänsärkyoireeseen liittyy pahoinvoinnin tunnetta tai oksentelua, neurologin arvio tilanteesta voi olla järkevä.
Neurologi selvittää säryn keskeiset piirteet, tekee perusteellisen neurologisen tutkimuksen sekä arvioi mahdollisten lisätutkimusten, kuten magneettikuvauksen tarpeen. Se paljastaa muun muassa kasvaimet, tulehdusmuutokset, infarktit ja verisuonipullistumat.
Päänsäryt voidaan jakaa primääreihin eli ensisijaisiin ja sekundäärisiin eli toissijaisiin päänsärkyihin.
- Primäärit päänsäryt ovat itsessään jonkin sairauden, kuten esimerkiksi migreenin aiheuttamia.
- Sekundääriset päänsäryt ovat taas seurausta jostain muusta sairaudesta, vaivasta tai tapaturmasta, kuten jännittyneestä niska-hartiaseudusta.
Primäärit päänsäryt ovat muun muassa:
- migreeni
- jännityspäänsärky
- sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky
