HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Koronavirus - Ajankohtaista tietoa ja toimintaohjeita

Koronavirukset ovat ryhmä erilaisia viruksia, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioita. Tavallisimmin koronavirus aiheuttaa lähinnä lieväoireisen hengitystieinfektion. Vakavampia, joissakin tapauksissa jopa hengenvaarallisia, infektioita aiheuttavia koronavirustyyppejä ovat SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome), MERS (Middle East Respiratory Syndrome) ja nyt tällä hetkellä Kiinasta alkaneen epidemian aiheuttanut uusi COVID-19, koronavirustyyppi.

Millaisia oireita COVID-19-koronavirus aiheuttaa?

Koronavirustartunnan tavallisimmat oireet ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin muissa lievemmissä hengitystieinfektioissa: kuume, yskä, lihassärky ja väsymys.

Korkea kuume, hengenahdistus ja voimakas yskä voivat viitata siihen, että koronavirus on aiheuttanut viruskeuhkokuumeen. Vakavimmissa tautitapauksissa onkin useimmiten ollut kyse juuri viruskeuhkokuumeesta.

Jos epäilet itselläsi koronavirusta, valitse oikea asiointitapa.

Kenelle koronavirus on vaarallinen?

Koronaviruksen aiheuttama viruskeuhkokuume on muiden keuhkokuumeiden tapaan vaarallinen erityisesti silloin, jos sairastuneella on myös jokin perussairaus, kuten huonossa tasapainossa oleva diabetes, sydän- tai keuhkosairaus.

Koronaviruksen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat sattuneet yleensä iäkkäille henkilöille, joilla on ollut myös perussairauksia. Perussairaudet voivat vaikuttaa ihmisen vastustuskykyyn koronavirustartuntaa vastaan ja toisaalta elimistön kykyyn reagoida tartuntaan.

Tunnetut riskiryhmät vakavan taudinkuvan saamisen kannalta:

Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Lisäksi vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat erityisesti iäkkäillä lisätä sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Tekijöitä jotka saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa. Nyt on oiva hetki lopettaa tupakointi.

Lue lisää koronavirustaudin riskiryhmistä THL:n verkkosivuilta.

Miten koronavirus tarttuu?

Tällä hetkellä koronaviruksen tarttumistavoista tiedetään se, että se tarttuu ns. pisara- ja kosketustartuntana.

Jos sairastunut henkilö yskii tai aivastaa, viruksia pääsee leviämään helposti lähiympäristöön, jolloin suora pisaratartunta on mahdollinen. Virus pääsee yskäisyn tai aivastuksen myötä helposti leviämään myös lähipinnoille joko suoraan tai esimerkiksi silloin, jos aivastetaan käteen ja kosketaan sen jälkeen pintoja. Kun terve henkilö koskee sitten myöhemmin samoja pintoja ja sitten vielä kasvojaan, virus pääsee tarttumaan.

Tarkkaa tietoa siitä kuinka pitkään virus voi selvitä tartuttavana pinnoilla ei ole, mutta arvion mukaan arkielämässä ja vaihtelevissa lämpötiloissa kyseinen aika on todennäköisesti melko lyhyt – tuskin useita vuorokausia.

Miten tartuntoja voidaan estää?

Tartuntatapojen takia epidemian leviämisen nopeutta voidaan hidastaa noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja pyrkimällä rajoittamaan ihmisten välistä kanssakäymistä.

On hyvin todennäköistä, että suurin osa väestöstä saa koronavirusinfektion riippumatta siitä, miten erilaisissa varotoimissa onnistutaan. Epidemian leviämisen hidastuminen on kuitenkin tärkeää, jotta kaikista vakavimpia tautitapauksia esiintyisi kerralla mahdollisimman vähän ja ne jakaantuisivat pidemmälle aikavälille. Tämä mahdollistaa terveydenhuoltojärjestelmän riittävyyden vakavasti sairastuneiden potilaiden hoitoon.

Lähteet: Mehiläisessä seuraamme jatkuvasti sekä kotimaisia että ulkomaisia asiantuntija-arvioita koronaviruksen ajankohtaisesta tilanteesta. Lisäksi artikkelia varten haastateltu Mehiläisen sairaaloiden valtakunnallista vastuulääkäriä Tero Yli-Kyynyä ja Mehiläisen lääkärikeskusten johtavaa lääkäriä Iiro Heikkilää.

Tekstiä päivitetty viimeksi 2.6.2020.

Lue lisää:

Reaaliaikainen näkymä kertoo Mehiläisessä tehdyt koronatutkimukset

Ohjeita Työelämäpalveluiden asiakkaille