Kipu

Yleistä tietoa kivusta

Kipu on suojamekanismi. Kehon kudoksissa on kipuhermopäätteitä, jotka vaurion tapahtuessa aktivoituvat ja lähettävät kipuviestiä selkäytimen kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat viestin sen voimakkuuden, keston ja sijainnin mukaan. Ne käsittelevät myös kivun synnyttämiä tunteita. Kipu on luonnollinen reaktio kudosvaurioon, mutta myös epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus.

Kipuviestejä aivoihin välittäviä hermopäätteitä on joka puolella ihoa sekä sisäelimissä. Joissakin kehon osissa kipureseptoreita on vähemmän kuin toisissa. Aivoista kipuviesti leviää monelle eri alueelle ja kipu voi näin aiheuttaa kipuhermoston kautta esimerkiksi lihasjännitystä, verenpaineen nousua ja hikoilua.

Akuutti kipu

Akuutti eli äkillinen ja lyhytaikainen kipu on yleensä seurausta elimistöön kohdistuneesta ulkoisesta ärsykkeestä, vauriosta, vammasta, tulehduksesta tai elinten toimintahäiriöstä. Akuutin kivun lievittäminen lääketieteellisin keinoin onnistuu yleensä hyvin tai ne paranevat itsestään.

Krooninen kipu

Krooninen kipu on jatkuva ärsytys kipujärjestelmässä. Kipua kutsutaan krooniseksi, kun sitä on kestänyt yli puoli vuotta tai se on ylittänyt ajan, jossa kudosvaurio normaalisti paranee.

Eniten kroonisia kipuja aiheuttavat alaselän ongelmat. Muita yleisiä syitä ovat nivelrikko ja nivelreuma. Kolmantena ryhmänä ovat erilaiset hermovaurioiden ja tapaturmiin liittyvät jälkitilat. Näiden lisäksi on neurologisia sairauksia, joissa ääreishermosto vaurioituu tavalla tai toisella.

Krooninen kipu jaetaan neljään ryhmään:

Jatkuva kipu vaikuttaa monin tavoin elämään

Jatkuva kipu kuluttaa voimavaroja ja huonontaa elämänlaatua. Kipu pakottaa osan potilaista jäämään pois töistä ja yleensä he joutuvat turvautumaan vahvoihin kipulääkkeisiin päivittäin.

Jatkuva kipu voi aiheuttaa muun muassa:

• Ahdistuneisuutta
• Pelkotiloja
• Masentuneisuutta
• Unihäiriöitä
• Alhaisempaa kipukynnystä
• Heikentää sosiaalisia suhteita