Ikäihmisen hoito vaatii kokonaisvaltaista näkemystä
Suomalaisten ikääntyminen heijastuu terveydenhuoltoon hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymisenä. Yhä useammat elävät pitkään terveinä, sillä sairastamisen arvioidaan kasautuvan tulevaisuudessa kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin. Suurimmalla osalla yli 75-vuotiaista on kuitenkin vähintään yksi toimintakykyä heikentävä sairaus.
Tarve vanhustenhoidon erityisosaamiseen lisääntyy jatkuvasti. Hyvä vanhustenhoito edellyttää tietoa normaalista ikääntymisestä, vanhenemisen vaikutuksista elimistön toimintaan ja ikäihmisten sairauksien erityispiirteiden tuntemista. Lisäksi on perehdyttävä potilaan sosiaaliseen verkostoon ja elinympäristöön.
Geriatria on varsin nuori ja useimmille suomalaisille vieras lääketieteen erikoisala, joka on perehtynyt ikääntymi-seen ja ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hoitoon. Geriatrian erikoislääkäreitä on toistaiseksi Suomessa vähän. Geriatrisesta asiantuntemuksesta hyötyvät etenkin monisairaat, runsaasti lääkkeitä käyttävät tai muistihäiriöistä kärsivät ikäihmiset. Geriatri on eräänlainen ikäihmisen yleislääkäri, jonka tehtävänä on arvioida kokonaisvaltaisesti potilaansa terveydentilaa.
Hoitopäätöksiä tehdessään geriatrian erikoislääkäri pyrkii parhaaseen ratkaisuun ottaen huomioon kokonaistilanteen. Tarvittaessa potilas ohjataan hoitoon muille erikoisaloille. Kokonaisvastuu hoidosta on kuitenkin geriatrilla.
Geriatri pääsee harvoin näkemään potilaansa täydellistä parantumista sairaudesta, koska suurin osa ikäihmisten sairauksista on pitkäaikaisia ja parantumattomia. Sen sijaan tavoitellaan parasta mahdollista elämänlaatua hoitamalla oireita hyvin ja säilyttämällä potilaan itsenäinen toimintakyky mahdollisimman pitkään.
Iäkkään potilaan hoito on räätälöitävä yksilöllisesti
Lääketieteen kehittyminen on tuonut käyttöön jatkuvasti uusia hoitomuotoja. Lisää tutkimustietoa kertyy koko ajan ja hoitotavoitteet tiukentuvat. Useimpien hoitomuotojen vaikuttavuus on kuitenkin tutkittu vain työikäisillä ja yhtä sairautta sairastavilla. Myös nykyiset hoitosuositukset perustuvat tällaisiin tutkimuksiin.
Meillä on sen sijaan vähän tai ei lainkaan tutkittua tietoa siitä, miten eri hoidot toimivat monisairaiden vanhusten kohdalla. Esimerkiksi verenpaineen hoitaminen nykysuositusten mukaisesti saattaa ikääntyneillä johtaa huimauksen lisääntymiseen ja kaatuiluun, koska elimistön säätelyjärjestelmät eivät toimi kuten nuoremmissa ikäryhmissä. Myös muut samanaikaisesti käytettävät lääkkeet vaikuttavat kaatuilutaipumukseen.
Iäkkään potilaan hoito on räätälöitävä yksilöllisesti siten, että hän saa kaiken tarvitsemansa avun. Tutkimusten ja hoitojen potilaalle aiheuttama rasitus, niiden haitat ja hyödyt sekä oikea ajoitus on punnittava tarkemmin kuin nuo-remmissa ikäryhmissä. Ilman kokonaisvaltaista näkemystä tilanteesta voi moni ikäihminen ajautua hyvinkin raskaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka vain huonontavat elämänlaatua. Äkilliset sairaudet on ikääntyneellä syytä tutkia ja hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta vältytään toimintakyvyn pysyvältä heikentymiseltä.
Laatimalla kirjallisen hoitotahdon hyvissä ajoin voi varmistua siitä, että omat toivomukset hoidon suhteen huomioidaan myös silloin, kun äkillisen tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi ei kykene itse osallistumaan hoitopäätösten tekemiseen. Hoitotahdon laatiminen voi tuntua helpommalta yhdessä hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Monilääkityksen hallitseminen on geriatrillekin haaste
Monet lääkkeet, joita potilas on saattanut ongelmitta käyttää jo vuosikymmeniä, voivat muuttua ikääntymisen myötä tarpeettomiksi tai jopa haitallisiksi. Tämä voi johtua sekä elimistön ikääntymismuutoksista että sairauksista. Lääkkeiden teho ja vaikutuksen kesto voivat vähentyä tai lisääntyä. Lääkkeiden haittavaikutukset ovat tavallinen iäkkään potilaan sairaalahoitoon joutumisen syy. Pitkään käytössä olleita lääkityksiä ei kuitenkaan usein uskalleta tai osata vaihtaa. Erityisen vaikeaa näyttää olevan pitkäaikaisen lääkkeen lopettaminen.
Keskeinen alue geriatrian erikoislääkärin työssä on potilaan lääkityksen jatkuva arviointi. Vanhuksilla on tavallisesti useita samanaikaisia sairauksia ja siksi myös runsas lääkitys. Lääketiede on nykyisin eriytynyt hyvinkin kapeiksi erityisosaamisen alueiksi. Jokaisen erikoisalan lääkäri pyrkii hoitamaan oman alansa sairaudet mahdollisimman hyvin käyttäen tehokkaita lääkehoitoja.
Mitä enemmän lääkkeitä on käytössä, sitä enemmän tulee ongelmia lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutusten kanssa. Näitä epätoivottuja vaikutuksia hoidetaan taas uusilla lääkkeillä. Ikäihmisten lääkitys pitäisikin toteuttaa kokonaisti-lanteen eikä yksittäisten sairauksien pohjalta. On ensiarvoisen tärkeää, että monisairasta ja -lääkittyä vanhusta hoita-va lääkäri hallitsee kokonaisuuden ja pyrkii löytämään tasapainon lääkityksen haittojen ja hyötyjen välillä. Tämä on geriatrillekin haasteellinen tehtävä. Geriatrin asiantuntemus korostuu varsinkin muistihäiriöpotilaiden lääkehoidon toteutuksessa.
Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät korostuvat ihmisen vanhentuessa
Fyysisten sairauksien hoitaminen lääketieteen keinoin on vain yksi ikäihmisen hyvinvointia edistävä tekijä. On tärkeä ymmärtää, että vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavat suuresti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Ne täytyykin hoitoa suunniteltaessa ottaa yhtä lailla huomioon. Monilla vanhuksilla masennus ja yksinäisyys voivat heikentää toimintakykyä paljon enemmän kuin fyysiset sairaudet, vaikka niitä olisikin objektiivisesti arvioiden paljon.
Yksinäisyys ja turvattomuus saattavat johtaa ennenaikaisesti laitoshoitoon huolimatta siitä, että vanhuksella olisi runsaasti fyysisiä voimavaroja jäljellä. Toisaalta myös vahva tukiverkosto ja oma tunne pärjäämisestä kantavat van-husta kotioloissa pitkään. Itsenäistä selviytymistä pystytään lisäksi parantamaan muokkaamalla elinympäristöä esim. asunnonmuutostöillä ja riittävillä apuvälineillä niin, että se vastaa paremmin ikäihmisen tarpeita. Yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta voidaan lievittää päiväkeskuskäynneillä ja ystäväpalveluilla. Myös päivittäinen liikkuminen ylläpitää fyysisen kunnon ohella henkistä hyvinvointia.
Kotisairaanhoito tuo terveydenhuollon palvelut kotiin
Suurin osa ikääntyneistä toivoo saavansa hoitoa ja palveluita kotiin kunnon heikentyessä. Tunne oman elämän hallinnasta on kotioloissa suurin ja elämänlaatu sairauksista huolimattakin useimmiten paras. Myös valtakunnallisissa vanhustenhoidon laatusuosituksissa pidetään ensisijaisena tavoitteena sitä, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään.
Yleensä vanhuksen suurin tuki ovat omaiset ja ystävät. Apua kotiin on saatavilla myös kunnallisesta tai yksityisestä kotihoidosta. Kotihoito muodostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Kotipalvelu auttaa ja tukee päivittäistä selviytymistä arjessa. Kotisairaanhoito tuo terveydenhuollon palvelut kotiin silloin, kun potilaan on vaikea lähteä itse sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.
Parhaimmillaan kotihoito on nopeasti ja joustavasti saatavilla. Joustavia palveluita kotiin tarvitaan erityisesti van-huksen äkillisesti sairastuessa, elämän loppuhetkinä eli saattohoitovaiheessa ja hoitavan omaisen sairastumisen tai loman vuoksi. Myös sairaalahoidosta kotiutuessa moni tarvitsee kotiin lisää tukea ainakin tilapäisesti.
Tampereella Mehiläinen tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita kotisairaanhoitopalveluita yhteistyössä Suomen Ensiapupalvelu Oy:n kanssa. Tavoitteena on varmistaa mahdollisimman hyvä ja turvallinen hoito kotioloissa. Asiakkaat ovat valvotussa kotisairaanhoidossa, josta vastaa geriatrian erikoislääkäri. Hoito kotiin suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Sairaanhoito- ja lääkäripalvelujen lisäksi kotiin on mahdollista saada tarvittaessa fysioterapiaa. Myös laboratorionäytteiden otto onnistuu kotona.
Hyvin toimiva kotihoito edellyttää tiivistä eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Moniammatillinen työryhmä pys-tyy parhaiten arvioimaan ikäihmisen kokonaistilanteen ja suunnittelemaan kotiin tarvittavat avut yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Saumattomasti asiakkaan hyväksi toimiva tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Esimerkiksi hoidosta vastaava lääkäri saa muilta kotihoitoon osallistuvilta henkilöiltä ensiarvoisen tärkeää tietoa hoitopäätösten-sä tueksi. Käytännössä työ on tekijöilleenkin erittäin palkitsevaa, koska useimmat vanhukset ovat hyvin onnellisia pystyessään toimintakykynsä rajoitteista huolimatta asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään.
