HIV ja AIDS

HI-virus voi tarttua ihmisestä toiseen veren tai siemennesteen välityksellä. Odottavasta äidistä HI-virus voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana emättimen ja kohdunkaulan eritteiden välityksellä.

Suojaamattoman seksin kautta tarttuvalta HIV:ltä suojaa kondomi. Veriteitse virustartunnan voi saada esimerkiksi pistettäessä suonensisäisiä huumeita yhteisillä neuloilla. Terveen ihon läpi HI-virus ei pääse, joten tavanomaisissa sosiaalisissa kontakteissa ei ole tartuntavaaraa.

Jos HIV:lle altistuu työn kautta, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunta, poliisit, turvamiehet tai siivoojat, pitäisi ottaa välittömästi yhteys joko päivystävään lääkärin tai työterveyshuoltoon. Työperäisissä altistustilanteissa pitää noudattaa työpaikan ohjeistusta ja toimia välittömästi niiden ohjeiden mukaisesti.

Jos riski altistua HIV-virukselle on korkea, henkilölle voidaan määrätä HIV:tä ennaltaehkäisevä PREP-lääkitys (pre-exposure prophylaxis) tai PEP-jälkiehkäisylääkitys (post-exposure propylaxis).

PREP (pre-exposure prophylaxis) on HIV:tä ennaltaehkäisevä lääkitys, joka on tarkoitettu HIV-negatiivisten, seksuaalisesti aktiivisten henkilöiden käyttöön ehkäisemään HIV-tartuntaa. Ennaltaehkäisevää lääkitystä suositellaan henkilöille, jotka ovat korkeassa HIV-riskissä. PREP-lääkitys otetaan ennen HI-virukselle altistumista ja oikein käytettynä se ehkäisee tehokkaasti HIV-tartuntoja. Suomessa julkisen terveydenhuollon piirissä PREP-hoito (lääkkeet ja seuranta) on käyttäjilleen maksuton.

PEP (post-exposure propylaxis) on HIV:n jälkiehkäisylääkitys, jonka lääkäri voi määrätä tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada HIV-tartunta. Kun lääkitys aloitetaan 72 tunnin sisällä altistuksesta, se pienentää HIV:n tarttumisriskiä. Suomessa infektiolääkärit ovat antaneet suosituksen suojaamattomaan seksiin liittyvästä hivin jälkiehkäisyn tarpeesta.

HIV-infektion alkuvaiheessa oireet voivat olla moninaisia, kuten kuume, väsymys, kurkkukipu ja päänsärky. Muita mahdollisia HIV-oireita ovat ripuli, lihas- ja nivelsärky sekä imusolmukkeiden turvotus ja näppyläinen ihottuma. Ensivaiheen oireet muistuttavat usein mononukleoosia ja häviävät noin kuukaudessa. Ensivaiheen oireiden alussa tartunta ei vielä välttämättä näy verikokeissa.

Vajaa puolet tartunnan saaneista saa ensioireita 2–6 viikon kuluttua tartunnasta.

Tyypillisiä HIV:n oireita ovat:

• kuume
• kurkkukipu
• ihottuma
• lihaskivut
• nivelvaivat
• päänsärky
• suurentuneet imusolmukkeet

HIV-infektio voi olla useita vuosia oireeton. Kun vastustuskyky heikentyy, osalla potilaista alkaa esiintyä yleisoireita, kuten laihtumista, ripulia, yöhikoilua, toistuvaa tai laajaa herpestä tai vyöruusua.

Jos epäilet HIV-tartuntaa suojaamattoman seksikontaktin tai käytetyn injektioneulan vuoksi, voi HIV-tartunnan selvittää verikokeilla. HIV-testiin kannattaa hakeutua oireettomassa vaiheessa, noin kuukauden kuluttua mahdollisesta altistumisesta. Osa tartunnoista voidaan todeta vasta-ainetesteillä jo kolmen viikon kuluttua tartunnasta. Negatiivinen HIV-testitulos on kuitenkin luotettava vasta kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta.