![](/static/d419d40034592256ee1e5ce4842486bb/7edd8/Seksitaudit%20eli%20sukupuolitaudit.jpg)
HIV ja AIDS
HIV:n voi saada suojaamattoman seksin tai pistosten kautta leviävästä HI-viruksesta. HI-virus saa aikaan pysyvän infektion, joka tuhoaa ihmisen puolustusjärjestelmää. HIV:n aikainen toteaminen testein on tärkeää, jotta hoito onnistuu mahdollisimman hyvin.
HIV ja AIDS tiiviisti
- HIV ja AIDS eivät ole samoja asioita, eikä kaikilla HIV-tartunnan saaneilla ole AIDS:ia.
- HI-virus voi tarttua ihmisestä toiseen veren tai siemennesteen välityksellä.
- Odottavasta äidistä HI-virus voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana emättimen ja kohdunkaulan eritteiden välityksellä.
- HIV:sta ei voi täysin parantua, mutta nykyisen HIV-lääkityksen ansiosta HIV-tartunta ei myöskään lyhennä elinikää.
Palvelut
Jos epäilet HIV-tartuntaa suojaamattoman seksikontaktin tai käytetyn injektioneulan vuoksi, voi HIV-tartunnan selvittää verikokeilla. HIV-testiin kannattaa hakeutua oireettomassa vaiheessa, noin kuukauden kuluttua mahdollisesta altistumisesta. Osa tartunnoista voidaan todeta vasta-ainetesteillä jo kolmen viikon kuluttua tartunnasta. Negatiivinen HIV-testitulos on kuitenkin luotettava vasta kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta.
Varaa aika verinäytteenottoonJos epäilet HIV-tartuntaa tai muuta seksitautia, voit varata ajan ihotautien erikoislääkärille tartunnan selvittämiseksi.
Voit varata ajan ihotautien erikoislääkärillemme verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 414 00. (pvm/mpm)
Varaa aika ihotautilääkärilleMiten HIV tarttuu?
HI-virus voi tarttua ihmisestä toiseen veren tai siemennesteen välityksellä. Odottavasta äidistä HI-virus voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana emättimen ja kohdunkaulan eritteiden välityksellä.
Suojaamattoman seksin kautta tarttuvalta HIV:ltä suojaa kondomi. Veriteitse virustartunnan voi saada esimerkiksi pistettäessä suonensisäisiä huumeita yhteisillä neuloilla. Terveen ihon läpi HI-virus ei pääse, joten tavanomaisissa sosiaalisissa kontakteissa ei ole tartuntavaaraa.
Jos HIV:lle altistuu työn kautta, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunta, poliisit, turvamiehet tai siivoojat, pitäisi ottaa v älittömästi yhteys joko päivystävään lääkärin tai työterveyshuoltoon. Työperäisissä altistustilanteissa pitää noudattaa työpaikan ohjeistusta ja toimia välittömästi niiden ohjeiden mukaisesti.
HIV-lääkitys ennaltaehkäisevästi tai jälkiehkäisynä
Jos riski altistua HIV-virukselle on korkea, henkilölle voidaan määrätä HIV:tä ennaltaehkäisevä PREP-lääkitys (pre-exposure prophylaxis) tai PEP-jälkiehkäisylääkitys (post-exposure propylaxis).
PREP (pre-exposure prophylaxis) on HIV:tä ennaltaehkäisevä lääkitys, joka on tarkoitettu HIV-negatiivisten, seksuaalisesti aktiivisten henkilöiden käyttöön ehkäisemään HIV-tartuntaa. Ennaltaehkäisevää lääkitystä suositellaan henkilöille, jotka ovat korkeassa HIV-riskissä. PREP-lääkitys otetaan ennen HI-virukselle altistumista ja oikein käytettynä se ehkäisee tehokkaasti HIV-tartuntoja. Suomessa julkisen terveydenhuollon piirissä PREP-hoito (lääkkeet ja seuranta) on käyttäjilleen maksuton.
PEP (post-exposure propylaxis) on HIV:n jälkiehkäisylääkitys, jonka lääkäri voi määrätä tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada HIV-tartunta. Kun lääkitys aloitetaan 72 tunnin sisällä altistuksesta, se pienentää HIV:n tarttumisriskiä. Suomessa infektiolääkärit ovat antaneet suosituksen suojaamattomaan seksiin liittyvästä hivin jälkiehkäisyn tarpeesta.
HIV-oireet
Vajaa puolet tartunnan saaneista saa ensioireita 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Tyypillisiä HIV:n oireita ovat:
- kuume
- kurkkukipu
- ihottuma
- lihaskivut
- nivelvaivat
- päänsärky
- suurentuneet imusolmukkeet
Ensivaiheen oireet häviävät noin kuukaudessa. Ensivaiheen oireiden alussa tartunta ei vielä välttämättä näy verikokeissa.
HIV-infektio voi olla useita vuosia oireeton. Kun vastustuskyky heikentyy, osalla potilaista alkaa esiintyä yleisoireita, kuten laihtumista, ripulia, yöhikoilua, toistuvaa tai laajaa herpestä tai vyöruusua.