Tarkistettu 27.5.2026
Julkaistu 10.6.2026
Koeputkihedelmöitys eli IVF-hoito on tehokas lapsettomuuden hoitomuoto, jota harkitaan, kun raskauden alkamisen todennäköisyys on alentunut esimerkiksi siemennesteen heikentyneen laadun, endometrioosin tai munanjohdinperäisten ongelmien vuoksi. IVF-hoitoa suositellaan myös silloin, kun kevyemmät hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Raskausyrityksen kestosta ja naisen iästä riippuen IVF-hoito voi olla ensisijainen vaihtoehto, vaikka lapsettomuudelle ei olisi löytynyt selittävää tekijää perustutkimuksissa. Se on tehokkain hoitomuoto lähes kaikkiin lapsettomuusongelmiin.
Valmistautuminen koeputkihedelmöitykseen alkaa lapsettomuuslääkärin ensikäynnillä, jossa kartoitetaan tilanteesi ja tehdään tarvittavat tutkimukset. Ennen hoidon aloitusta on tärkeää huolehtia yleisestä hyvinvoinnista ja noudattaa lääkärin antamia ohjeita.
Koeputkihedelmöityshoito Felicitas Mehiläisessä etenee vaiheittain, ja saat tukea jokaisessa vaiheessa. Hoito alkaa munasarjojen yksilöllisesti suunnitelulla stimulaatiolla jonka tavoitteena on kasvattaa useampia munarakkuloita.
Munarakkulaneste kerätään ultraääniohjauksessa emättimen kautta. Kerätystä nesteestä haetaan mikroskoopin alla munasolut, jotka valmistellaan hedelmöitystä varten solulaboratoriossa.
Kerätyt munasolut hedelmöitetään pesukäsitellyillä siittiöillä laboratoriossa. Tarvittaessa voidaan käyttää mikroinjektiohedelmöitystä (ICSI), jossa yksittäinen siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään.
Hedelmöittyneitä munasoluja viljellään laboratoriossa soluviljelykaapeissa tarkasti valvotuissa olosuhteissa. Kehitysvaiheeltaan paras alkio siirretään kohtuun 2–5 päivän kuluttua. Muut hyvälaatuiset alkiot voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Jo pitkään on kohtuun siirretty pääsääntöisesti yksi alkio kerrallaan. Yhden alkion siirrot eivät ole heikentäneet hoitojen onnistumista, mutta kaksosraskauksien määrä on vähentynyt tehokkaasti, ja niihin liittyvät riskit ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on ollut edelläkävijämaa yhden alkion siirron hoitoperiaatteen osalta ja vaikuttanut näin merkittävästi IVF-hoidolla syntyneiden lasten terveyteen.
Raskauden mahdollisuutta tuetaan keltarauhashormonilääkityksellä, ja raskaustesti tehdään noin kahden viikon kuluttua siirrosta.
Alkion siirron jälkeen on hyvä välttää raskasta fyysistä kuormitusta. Saat tarkat ohjeet jälkihoidosta ja mahdollisesta tukilääkityksestä. Noin joka kolmas alkionsiirto johtaa lapsen syntymään, ja pakastetut alkiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Felicitas Mehiläisen hoitajat ovat tukenasi ja vastaavat kysymyksiisi myös hoidon jälkeen.
Koeputkihedelmöityshoidossa alkioita voidaan myös pakastaa. Näitä pakastettuja alkioita voidaan sitten käyttää myöhemmissä kierroissa, jos ensimmäinen siirto ei johda raskauteen tai jos pariskunta haluaa lisää lapsia tulevaisuudessa. Modernit pakastusmenetelmät, kuten alkioiden vitrifikaatio blastokysti-vaiheessa, takaavat, että yli 98 prosenttia alkioista selviytyy pakastus ja sulatus prosessista.
Pakastetun alkion siirto suunnitellaan yksilöllisesti. Se voidaan tehdä omassa luonnollisessa kierrossa, ovulaatiota tukien tai hormonihoitoa käyttäen.
Pakastetun alkioiden siirrossa kierto monitoroidaan ja kohdunlimakalvon tilanne valmistellaan optimaaliseksi alkion kiinnittymistä varten.
Koeputkihedelmöitys (IVF) on lapsettomuushoito, jossa munasolut hedelmöitetään siittiöillä kehon ulkopuolella laboratoriossa. Hedelmöityksen jälkeen kehittyvä alkio siirretään takaisin kohtuun. Tämä menetelmä auttaa monia pareja saavuttamaan toivotun raskauden.
Koeputkihedelmöityksen onnistumisprosentti vaihtelee yksilöllisesti, mutta noin joka kolmas alkionsiirto johtaa lapsen syntymään. Alle 35-vuotiailla naisilla 50 prosentissa tapauksista tarvitaan vain yksi munasolukeräys lapsen saamiseksi.
Koeputkihedelmöityksen hinta koostuu useista osista, kuten lääkärikäynneistä, lääkkeistä ja laboratoriotutkimuksista. Tarkka hinta-arvio annetaan aina yksilöllisen hoitosuunnitelman perusteella. Felicitas Mehiläisessä saat läpinäkyvän tiedon kustannuksista ennen hoidon aloittamista.
Kyllä, koeputkihedelmöitys on mahdollinen myös sterilisaation jälkeen. Sterilisaatio estää munasolun ja siittiön kohtaamisen luonnollisesti, mutta IVF-hoidossa hedelmöitys tapahtuu kehon ulkopuolella. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden raskauteen, jos perheenlisäystä toivotaan sterilisaation jälkeen.
Koeputkihedelmöitykselle ei ole tiukkaa yläikärajaa, mutta onnistumistodennäköisyys laskee merkittävästi naisen iän myötä. Felicitas Mehiläisessä arvioimme aina yksilöllisesti, onko hoito sinulle sopiva ja realistinen. Keskustele lääkärin kanssa parhaasta ajankohdasta hoitoon hakeutumiselle.
Kyllä voit, HIV- tai hepatiitti-infektio ei lähtökohtaisesti estä hedelmöityshoitoja. Hoidon edellytyksenä on, että infektio on hyvässä hoitotasapainossa ja terveydentila mahdollistaa turvallisen raskauden. Tarvittaessa hoito suunnitellaan yhteistyössä infektiolääkärin tai sisätautilääkärin kanssa.
