Zoonoosi

Zoonoosi on eläimestä ihmiseen tarttuva sairaus tai tartuntatauti. Zoonoosin aiheuttaja voi olla bakteeri, virus tai alkueläin. Virusperäiset zoonoosit ovat harvinaisimpia, sillä virukset eivät yleensä leviä lajista toiseen.

Zoonoosi voi tarttua ihmiseen elintarvikkeiden välityksellä tai suorasta kontaktista eläimeen. Useimmiten zoonoosit eivät tartu ihmisestä toiseen. Kuitenkin suurin osa tartuntataudeista on tarttunut ihmiseen alun perin eläimestä, kuten pandemian aiheuttanut, ilmeisesti alkujaan lepakosta peräisin oleva covid-19-virus.

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat taudit

Kampylobakteeri, salmonella ja listeria ovat bakteeritauteja, jotka tarttuvat tyypillisimmin elintarvikkeista, mutta ne voivat tarttua myös suoraan eläimestä ihmiseen. Zoonooseja aiheuttavia elintarvikkeiden välityksellä tarttuvia loisia ovat muun muassa toksoplasma, kryptosporidium ja trikinella.

Elintarvikkeista saadut zoonoositartunnat johtuvat useimmiten siitä, että elintarvike on saastunut tai se on huonosti kypsennetty. Erityisesti raskaana olevien tulee kiinnittää huomiota elintarvikkeiden hyvään hygieniaan ja kypsennykseen zoonoosien välttämiseksi.

Suoraan eläimestä tarttuvat taudit

Suomessa ei esiinny kotieläimissä ihmisille vaarallisimpia zoonooseja. Kissojen ulosteessa voi esiintyä toksoplasmaa, minkä takia raskaana olevien ei tule käsitellä kissan ulosteita. Toksoplasma voi siirtyä istukan kautta sikiöön, jos äiti saa tuoreen tartunnan raskauden aikana.

Luonnonvaraisten eläinten välittämistä taudeista Suomessa yleisimmät ovat:

  • myyräkuume
  • borrelioosi
  • pogostantauti eli nivelrokko
  • puutiaisaivotulehdus
  • jänisrutto eli tularemia

Näiden lisäksi rabiesta voi esiintyä luonnossa esimerkiksi lepakoilla. Myös luonnonvaraisilla linnuilla on havaittu helposti eläinten välillä leviävää lintuinfluenssaa. Rabies ja lintuinfluessa ovat zoonooseja, jotka voivat tarttua myös ihmiseen.

Puutiaisaivotulehdusrokotteella (TBE-rokote) voidaan estää virusperäiseen puutiaisaivotulehdukseen sairastuminen. Rokotteen ottamista suositellaan etenkin heille, jotka oleskelevat viikkoja tai kuukausia taudin esiintymisalueilla sekä liikkuvat paljon luonnossa.

Zoonoositartunnat, kuten salmonelloosi, borrelioosi, puutiaisaivokuume ja myyräkuume, voivat aiheuttaa myös jälkitauteja ja pitkäaikaisvaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi niveltulehdukset, neurologiset komplikaatiot, sydänlihastulehdukset ja sikiövauriot.

Asiantuntijana artikkelissa yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.