Joulukuusi
Julkaistu: 
Ti 13.12.2016 klo 10:25

Jouluruokaa syödään pitkään ja hartaasti, usein jopa ähkyyn asti. Vatsaa turvottaa ja monilla myös närästää. Miksi näin? Mehiläisen ravitsemusterapeutti Leija-Lotta Kalaoja vastaa kysymyksiin jouluruokailusta.

1. Miksi jouluruokaa tulee helposti syötyä liikaa?

Mitä useampaa lajia on tarjolla, sitä helpommin syö liikaa. Ominaisuus on perua metsästäjä-keräilijäajalta, jolloin ravintoaineiden saannin turvaamiseksi oli järkevää maistella monipuolisesti kaikkea. Ilmiöstä käytetään nimitystä aistispesifinen kylläisyys: kylläisyys kehittyy tiettyä makua tai vaikkapa väriä kohtaan, mutta toista ruokalajia tekeekin vielä mieli syödä.

Syy voi olla myös psykologinen. Mielessä voi olla ajatus, että runsaasta valikoimasta täytyy syödä reilusti ja kaikkea, kun "tätä saa vain kerran vuodessa".

2. Miten välttää ähky jouluruokailussa?

Kaikkea ei kannata tarjoilla samalla kertaa. Syö vaikkapa aattona kinkkua, joulupäivänä kalkkunaa ja Tapanina kaloja. Herkkujakin voisi olla vain yhtä lajia kerrallaan. Salaattia kannattaa tehdä jouluksikin.
Voit myös päättää ottaa vain yhden lautasellisen pääruokia ja järjellisen annoksen herkkuja.

Oman mielen kanssa voi myös käydä keskustelua. Muistuta itsellesi, ettei kaikkea tarvitse ahnehtia kerralla. Syö hitaasti, nauti tuoksuista ja tunnustele, milloin olet kylläinen.

3. Miten välttää vatsan turvotusta juhla-ajan keskellä?

Syö kohtuudella - hitaasti, rauhallisesti ja kunnolla pureskellen. Jos vatsa on herkkä, kannattaa ehkä välttää pahimpia turvottajia ja vatsanväänteiden aiheuttajia, kuten runsasta vehnää, luumuja, sekahedelmiä ja rosollia. Kinkku, kalat, kalkkuna, riisipuuro laktoosittomaan maitoon ja porkkanalaatikko ovat esimerkkejä herkkävatsaisillekin paremmin sopivista jouluruoista.

4. Miksi jouluruokailun jälkeen monilla närästää? Miten sitä voi ehkäistä?

Närästystä aiheuttavat tyypillisesti liian suuret annoskoot ja tietyt ruoka-aineet, mm. alkoholi, suklaa, piparminttu, sipuli, sitrukset, käristetyt, hyvin mausteiset ja rasvaiset ruoat.

Närästyksen välttää parhaiten syömällä kohtuullisesti ja rauhallisesti sekä jättämällä pois itselle kaikkein pahimpia ruoka-aineita. Ruokailun jälkeen ei kannata kumarrella eikä käydä heti makuuasentoon. Myös kiristävät vaatteet pahentavat närästystä. Ruokalevon sijaan kannattaa kokeilla vaikkapa rauhallista kävelylenkkiä. Satunnaisesti närästystä voi lääkitä apteekin käsikauppalääkkeillä.

5. Uskaltaako jouluna ”antaa mennä” syömisen suhteen? Kuinka nopeasti herkuttelu näkyy elimistössä?

Nyrkkisääntö on, että sillä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä ei ole väliä, vaan sillä, mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä. Toki joulusyöminen voi kerryttää muutaman kilon lähinnä nestettä, mutta ne poistuvat, kun siirtyy takaisin normaaliin syömiseen.

Jos sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta, tilanne on yksilöllinen. Kolesteroli ei muutamassa päivässä hetkahda, mutta esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan on syytä miettiä suolan määrää myös pyhinä. Insuliinihoitoisen diabeetikon pitää muistaa laskea jouluruoan hiilihydraatit ja pistää niiden mukaan. Keliakiaa sairastavan täytyy huolehtia gluteenittomuudesta joulunakin. Omalta lääkäriltä kannattaa kysyä tarvittaessa lisäneuvoa.

Kysymyksiin vastasi Mehiläisen ravitsemusterapeutti Leija-Lotta Kalaoja.

Jaa