Poika katsoo kaukoputkella viljapellossa
Julkaistu: 
Ma 14.3.2016 klo 13:42

Rokottamiseen yhdistetään monenlaisia mielikuvia ja väittämiä. Missä on perää ja mikä taas ei oikeastaan pidä lainkaan paikkansa? Mehiläisen työterveyslääkäri Ahti Vainio kommentoi 6 yleistä matkailijoiden rokotteisiin liittyvää väittämää.

1. En reissaa muualla kuin Suomessa ja sen lähialueilla. En siis tarvitse erillisiä matkailijan rokotteita.

Tässä väittämässä on hieman perää, mutta sillä on merkitystä millä alueilla liikut. Jos asut tai lomailet Turun saaristossa, Ahvenanmaalla tai Keski-Euroopan luonnossa, kannattaa punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan suojautua rokotteella. Myös Baltiassa tavataan runsaasti punkkeja.

Saastuneen ruoan tai veden kautta tarttuvan hepatiitti A:n riski Pohjois-Euroopassa on pieni, mutta sitä suosittelen herkästi muualle matkaaville. Samoin suojamaattoman seksin ja veren välityksellä leviävää hepatiitti B:tä vastaan voi itsensä rokottaa, vaikkei kaukomaille matkustaisikaan.

2. Riskit sairastua ovat kuitenkin pienet. Onhan sitä ennenkin matkusteltu ilman rokotteita.

Terveenä voi toki selvitä ilman rokotuksiakin, mutta jos harvinaisena pidetty sairaus mahdollisesti osuu kohdalle, se saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia. Esimerkkinä tällaisesta sairaudesta voisin mainita esimerkiksi Japanin aivotulehduksen, joka aiheuttaa Aasiassa vuosittain 50 000 raportoitua tautitapausta.

3. Pienet lapset saavat tarvittavat rokotteet neuvolasta, eikä heitä tarvitse erikseen rokottaa matkalle lähtiessä.

Lapset saavat neuvolasta yleisen rokoteohjelman mukaiset rokotteet, jotka suojaavat kotimaassa esiintyviä sairauksia vastaan. Kuitenkin matkakohteesta riippuen myös lapset saattavat tarvita lisärokotteita.

Puutiaisaivokuume ja A-hepatiitti ovat lapsilla yleensä lievempiä sairauksia kuin aikuisilla, mutta silti on suositeltavaa rokottaa myös lapset niitä vastaan. Lapsena annetut A- ja B-hepatiittirokotukset tarjoavat elinikäisen suojan myös tulevia matkoja ajatellen. 

Eksoottisempiin matkakohteisiin matkustettaessa tulee myös lasten kohdalla käydä erikseen läpi kuhunkin maahan liittyvät rokotesuositukset. Näistä suosittelen keskustelemaan erikseen lääkärin kanssa.

4. Rokottaminen on kallista ja minulla ei ole matkabudjetissani siihen varaa.

Rokotteiden hinta on yleensä pieni osa koko matkan kustannuksista. Tuntuu nurinkuriselta ajatukselta säästää juuri omasta turvallisuudesta. Useat matkailijoiden rokotteet antavat suojan pitkäksi aikaa, joten rokottaminen on pitkäkestoinen investointi terveyteen.

5. Olen reissannut paljon eksoottisissa matkakohteissa. Rokotteeni ovat varmasti kunnossa, vaikka menisin mihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää maakohtaisia rokotesuosituksia. Listalta kannattaa aina tarkistaa se, mitä rokotuksia kullekin alueelle ja maahan suositellaan. Eksoottisempiin matkakohteisiin matkustavan kannattaa keskustella rokotusohjelmasta lääkärin kanssa.

6. En luota rokotteiden turvallisuuteen, enkä siksi rokota itseäni tai lapsiani myöskään matkojen varalta.

Suomessa käytettävät yleiset matkailijoiden rokotteet on testattu ja niiden turvallisuus on taattu. Mahdollisia reaktioita rokotteista voivat olla pistoskohdan kipu, turvotus ja kuumotus sekä toisinaan kuumekin. Hyvin harvoin esiintyy varsinaisia allergisia iho-reaktioita. Vaarallinen heti rokotuksen jälkeen ilmaantuva anafylaksia on onneksi äärimmäisen harvinainen, ja se on hoidettavissa adrenaliiniruiskeella.

Jos jättää rokotukset ottamatta ja sen seurauksena sairastuu johonkin tautiin, se on mahdollisine komplikaatioineen yleensä terveyden kannalta vaarallisempaa, kuin rokotteiden ottaminen. Rokotukset ovat saaneet aikaan sen, että useiden ikävien tautien - esimerkiksi tuhkarokon - oletetaan hävinneen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Euroopassa tuhkarokkodiagnooseja tehdään ajoittain edelleen. Vähintään yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat perusrokotteet: kurkkumätä-jäykkäkouristus ja tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote kannattaa siis varmistaa ennen lomamatkaa.

Jaa