Siitepölykausi alkaa - Oletko valmis?

Siitepölyallergia koskettaa useimpia meistä tavalla tai toisella. Varovainen arvio on, että alle 18-vuotiaista suomalaisista noin 15 prosenttia kärsii siitepölyallergiasta. Pelkästään koivuallergisia on Suomessa yli 150.000.

Siitepölyallergiaa on perinteisesti pidetty lasten ja nuorten ongelmana, mutta sitä esiintyy myös keskiikäisillä ja vanhuksillakin. Allergiat ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana. Ilmiö liittyy länsimaiseen elinympäristöön, mutta lisääntymisen tarkemmat syyt ovat vielä epäselvät.

Kausi kestää pitkään

Siitepöly liittyy keskeisesti kasvien lisääntymiseen ja se leviää tuulen mukana. Siitepölyn aiheuttajakasveja kutsutaankin tuulipölyttäjiksi. Keväällä allergikon riesana ovat norkkokukintoiset kasvit kuten leppä, koivu ja pähkinäpensas. Leppä kukkii jo maalis-huhtikuussa monen yllätykseksi - onhan maassa vielä lunta. Jo vappuna ja viimeistään äitienpäivänä tuuli kuljettaa myös koivun siitepölyjä jopa satojen kilometrien kosintamatkoille.

Heinäkasvit pölyävät pitkin kesää: timotei, nadat, nurmikat, koiranheinät jne. Mykerökukkaisista tunnetuin on pujo, joka kukkii loppukesästä. Sen pölyäminen on melko paikallista, minkä vuoksi pujojen hävittämisestä voi olla hyötyä.

Itiökasvit - homeet kuten cladosporium ja alternaria - kuuluvat tyypillisesti syksyyn. Siitepölykausi loppuu siten vasta talven pakkaseen ja lumentuloon.

Siitepölyallergian oireet

Ihmisen limakalvoille jouduttuaan siitepöly saattaa sille herkistyneellä henkilöllä aiheuttaa allergisen tulehdusreaktion silmän sidekalvossa, nenässä, iholla tai keuhkoputkissa. Tämän reaktion seurauksena tulevat allergiaoireet:

• Silmäoireet: kutina, kirvely, punoitus, sidekalvoturvotus, ihottuma
• Nenäoireet: kutina, aivastelu, nuha, tukkoisuus, nieluoireet
• Astmaoireet: yskä, limaisuus, hengenahdistus, vinkuva hengitys
• Iho-oireet: kutina, ihottuma

Allergiavasta-aine saattaa erehtyä reagoimaan kemiallisesti samankaltaisten aineiden kanssa, jolloin ns. ristiallergian oireet syntyvät. Tällä tavalla raa´at hedelmät, juurekset ja mausteet voivat siitepölyallergikolla aiheuttaa suun ja nielun limakalvoilla kutinaa, kirvelyä ja turvotusta. Kypsentäminen auttaa usein, paitsi pähkinän, mantelin ja sellerin aiheuttamaan ristiallergiaan. Ristiallergia on yksilöllinen ilmiö kuten sen hoitokin. Sellaisia ruoka-aineita kannattaa välttää, joista tulee oireita, mutta muita ruoka-aineita voi syödä vapaasti. Siitepölyaikaan oireita on eniten.

Riskitekijät tiedossa

Siitepölyallergian riskitekijät ovat hyvin tiedossa. Allergiset vanhemmat, vauvana sairastettu atooppinen ihottuma ja ruoka-allergia lisäävät riskiä sairastua leikki-ikäisenä siitepölyallergiaan, heinänuhaan ja astmaan.

Siitepölyallergiaa epäiltäessä tehdään tiettyjä lisäselvityksiä diagnoosin varmistamiseksi. Sopivatko oireet allergiseen tautiin? Onko muita tauteja samanaikaisesti, esim. poskiontelontulehdusta? Onko astmaan viittaavaa vai rajoittuvatko oireet silmiin ja nenään?

Allergiatesteillä voidaan selvittää herkistymistä joko määrittämällä allergiavasta-aineen pitoisuutta verestä tai mittaamalla allergisen reaktion aikaansaamaa paukamaa ihopistokokeessa.

Astman olemassaoloa selvitellään keuhkojen toimintakokeilla. Leikki-ikäisillä käytetään oskillometrista menetelmää ja kouluikäisistä lähtien voidaan käyttää perinteistä spirometriaa. Näiden tutkimusten herkkyyttä astman tunnistamisessa voidaan parantaa erilaisilla keuhkoputkien provokaatiokokeilla, joista tunnetuin on juoksurasituskoe. Astmadiagnostiikkaan käytetään toisinaan myös kotipuhallusseurantaa.

Hoito yksilöllistä

Allergiaoireiden hoito on yksilöllistä ja ottaa huomioon sekä taudin vaikeusasteen että siitepölyjen määrän. Paras hoito olisi tietenkin allergeenin eli siitepölyn välttäminen, mikä ulkoilmassa harvoin on mahdollista. Sisäilmaan voidaan vaikuttaa asentamalla allergiasuodattimia ikkunoiden tuuletusluukkuihin sekä ilmastointilaitteisiin. Myös joissakin automalleissa tämä asia on otettu huomioon. Siitepölyallergisen vuodevaatteita pitää kuivattaa sisällä, ettei niihin tarttuva siitepöly pääse ylläpitämään oireita siitepölykauden jälkeenkin. Keväällä ja kesällä kenenkään ei kuitenkaan tarvitse piiloutua sisälle siitepölyallergian takia, kiitos hyvien lääkkeiden ja hoitomenetelmien.

Oireet kuriin oikealla lääkkeellä

Allergiareaktioiden hoitoon löytyy sopivat lääkkeet. Jos yksi lääke ei tehoa, eri lääkkeitä ja hoitomuotoja yhdistämällä saadaan hankalakin allergia aisoihin. Kromoglikaatti vähentää syöttösolujen histamiinivapautusta. Nämä silmätipat, nenäsumutteet ja astmasuihkeet sopivat lievän taudin hoitoon. Antihistamiini estää vapautuneen histamiinin vaikutusta ja on siten allergiahoidon tärkeimpiä kulmakiviä. Saatavissa ovat sekä paikalliskäyttöön tarkoitetut silmätipat ja nenäsumutteet että suun kautta otettavat tabletit ja lasten mikstuurat. Uudet, kolmannen polven antihistamiinit lienevät parhaita, lieventäen jopa kiusallista nenätukkoisuutta. Astmaan antihistamiinilääkitys ei kuitenkaan pure.

Kortisoni on allergiahoidon tärkein kulmakivi. Se estää ja hoitaa allergista tulehdusta vaikuttaen kaikkiin allergiaoireisiin. Kortisoni ei kuitenkaan sovellu pitkäaikaiseen sisäiseen käyttöön mahdollisten sivuvaikutusten takia. Tätä ongelmaa on onnistuttu välttämään käyttämällä mikro-annoksia kortisonia paikallisesti: nenäsumutteet ja astmapiiput ovat turvallisia myös pitkäaikaisessa käytössä. Ne sopivat erityisesti hieman vaikeamman allergian hoitoon. Kortisonisilmätipat sopivat vain tilapäiskäyttöön.

Allergeenikohtaisella siedätyshoidolla pyritään oikaisemaan allergista reaktiotapaa. Siedätyshoito auttaa hyvin silmä- ja nenäoireisiin sekä siitepölyastmaan. Kuuden viikon välein toistuva rokotushoito tehoaa noin 85 prosentissa tapauksista. Hoito kestää kolme vuotta, mutta sen antama hyöty paljon pitempään..

Jokaisesta Mehiläisen toimipisteestä löytyy allergian hoidon asiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä, missä tahansa asiaan liittyvässä kysymyksessä.

Valmistaudu siitepölykauteen:

1. Tarkista lääkekaappi ja poista vanhentuneet lääkkeet. Ne pitää toimittaa apteekkiin hävitettäviksi.

2. Tee vuotuinen lääkärintarkastus ajoissa ennen siitepölykautta. Siitepölyastmaa epäiltäessä ylimääräinen tarkastus on tarpeen oireiden ilmaantuessa.

3. Varmista, että lääkemääräykset ovat voimassa (12 kk) koko arvioidun siitepölykauden, vaikka et ostaisikaan kaikkia lääkkeitä heti alkuun.

4. Hanki tarvittavat silmätipat, nenäsumutteet, antihistamiinitabletit, avaava sekä hoitava astmalääke. Kortisonitabletit toimivat kesämökillä myös kyypakkauksena.

5. Aloita hoitava astmalääkitys hyvissä ajoin, muut lääkkeet voivat odottaa oireiden ilmaantumista. Näin voit tarkkailla omien oireiden vuotuista vaihtelua, välttää turhaa lääkitystä ja samalla olla turvassa, ettei astma pääse yllättämään.

6. Seuraa siitepölyraportteja ja tiedät mitä milloinkin on ilmassa. Kaikkein herkimmät allergikot saattavat reagoida jo ennen virallista siitepölytiedotetta.

7. Ota uudelleen yhteyttä lääkäriin, mikäli oireilet lääkityksestä huolimatta, koet uusia oireita, flunssa pitkittyy, olet poikkeavan väsynyt, urheilusuoritukset huonontuvat tai muuten vaan haluat varmistaa missä mennään.

8. Muista siedätyshoidon mahdollisuus, mikäli oireet ovat hankalia. Varaa aika allergialääkärille ja keskustele asiasta heti allergiakauden jälkeen.