Rintojen kohotusleikkaus

Mikä on rintojen kohotusleikkaus?

Rintojen kohotus eli mastopexia tehdään poistamalla liiallista ihoa ja muokkaamalla rintakudosta, jotta rinnat näyttävät kiinteämmiltä, napakammilta ja sopivat kehon mittasuhteisiin. Toimenpiteellä voidaan myös tasapainottaa rintojen mahdollista epäsymmetriaa.

Rintojen kohotusleikkaus tehdään poistamalla ylimääräistä ihoa ja muotoilemalla rintoja napakammiksi ja nuorekkaamman näköisiksi. Toimenpiteen aikana rinnat kohotetaan, ja nännit voidaan siirtää uuteen luonnollisempaan paikkaan. Nännipihaa voidaan myös pienentää leikkauksen aikana.

Mikäli halutaan kasvattaa rinnan volyymia, voidaan käyttää oman rasvan siirtoa tai implantteja. Rintojen kohotusleikkaus ja esimerkiksi implanttien laittaminen tehdään useimmiten erillisinä toimenpiteinä muun muassa arpien minimoimiseksi.

Rintojen kohotusleikkauksella voidaan korjata myös rintojen epäsymmetriaa. On melko tavallista, että toinen rinta on kiinteämpi ja paremmassa asennossa kuin toinen. Vaikka rintojen kohotusleikkauksen tulokset ovat yleensä pitkäikäisempiä pienirintaisilla naisilla, voi toimenpiteestä olla hyötyä naisille rintojen koosta riippumatta.

Kenelle rintojen kohotusleikkaus sopii?

Rintojen kohotusleikkaus sopii kaikenikäisille naisille, joiden rintojen kehitys on valmis. Monet naiset myös siirtävät leikkausta, kunnes lasten hankkiminen ei ole enää ajankohtaista, sillä raskaus ja imetys voivat vaikuttaa tuloksiin. Rintojen kohotusleikkaus ei kuitenkaan yleensä vaikuta imettämiseen, sillä nännejä ja maitokanavia ei leikata.

Rintojen kohotusleikkaus voi tulla kysymykseen esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

• Rintojen koko on sopiva, mutta rinnat ovat laskeutuneet.
• Rinnat eivät ole enää kiinteät.
• Roikkuvat rinnat ja nännit, nännipihat osoittavat alaspäin.
• Nännit roikkuvat rintojen alla ihopoimun alapuolella.
• Rinnat ovat epäsymmetriset.

Valmistautuminen rintojen kohotusleikkaukseen

• Alkukeskustelu. Ensimmäinen askel kohti leikkausta on ajan varaaminen plastiikkakirurgin vastaanotolle. Käynnillä keskustellaan esteettisistä tavoitteista sekä toimenpiteeseen liittyvistä mieltä askarruttavista asioista.
  
• Yleinen terveys. Plastiikkakirurgi arvioi myös yleistä terveyttä. Käynnillä kartoitetaan aikaisemmat ja nykyiset sairaudet, käytössä olevat lääkkeet, ravintolisät ja luontaistuotevalmisteet sekä aikaisemmat leikkaukset.
  
• Fyysinen tutkimus. Vastaanotolla plastiikkakirurgi tutkii rinnat, arvioi niiden kokoa, muotoa, ihon kimmoisuutta sekä nännipihojen sijoittumista. Lääkäri saattaa suositella mammografiatutkimusta ennen leikkausta.
  
• Hoitosuunnitelma. Plastiikkakirurgi laatii yksilöllisen suunnitelman, jossa määritellään sopivin leikkaustekniikka ja toimenpiteen laajuus. Saat myös tarkat ohjeet leikkausta edeltävistä valmisteluista, kuten paastosta ja lääkityksistä.
  
• Ohjeet. Plastiikkakirurgin ohjeiden noudattaminen on tärkeää, jotta leikkauksessa varmistetaan paras mahdollinen tulos.
  
• Tupakointi ja lääkitys. Ennen leikkausta sekä leikkauksen jälkeen tulee olla tupakoimatta vähintään 6–8 viikkoa ja välttää tiettyjä lääkkeitä.
  
• Vaatetus. Leikkauspäivänä kannattaa pukeutua väljään, pehmeään vaatteeseen ja ottaa mukaan tukiliivit, jos lääkäri on niitä suositellut.
  
• Tuki. Huolehdi etukäteen siitä, että saat tarvittaessa apua kotiin palaamisen jälkeen, esimerkiksi pukeutumisessa, kotitöissä ja päivittäisissä asioinneissa.

Rintojen kohotusleikkauksesta toipuminen

• Tukiliivit. Heti leikkauksen jälkeen rintoihin asetetaan tukiliivit, jotka tukevat kudoksia ja vähentävät turvotusta. Tukiliiviä tulee käyttää ympäri vuorokauden yleensä 2–4 viikon ajan.
  
• Turvotus, mustelmat ja kipu. Alueella voi esiintyä turvotusta, mustelmia ja lievää kipua, joita voidaan hoitaa lääkärin määräämillä kipulääkkeillä.
  
• Fyysinen rasitus. Fyysistä rasitusta, kuten raskasta nostamista, urheilua ja saunomista, tulee välttää tilanteesta riippuen n. 3–6 viikkoa. Kevyeen arkeen, kuten kävelyyn ja kevyisiin kotitöihin, voi palata muutaman päivän kuluttua leikkauksesta.
  
• Ompeleet. Ompeleet poistetaan yleensä noin viikon kuluttua, ellei käytössä ole itsestään sulavia ompeleita.
  
• Arpien hoito. Leikkauksen jälkeen syntyvät arvet ovat alkuun punaisia ja hieman koholla, mutta ne haalistuvat ja pehmenevät ajan myötä. Arpien hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi silikonigeeliä tai -laastareita lääkärin ohjeen mukaan. Suoraa auringonvaloa ja solariumia tulee välttää arpialueella ensimmäisten kuukausien ajan.
  
• Yhteys lääkäriin. Jos leikkausalueella ilmenee poikkeavaa kipua, turvotusta, punoitusta, kuumotusta tai eritteitä, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Myös äkillinen kuume, hengityksen vaikeutuminen tai runsas verenvuoto ovat merkkejä, jotka vaativat välitöntä hoitoon hakeutumista.
  
• Seuranta. Jälkitarkastukset ovat tärkeä osa toipumista, ja niissä seurataan haavojen paranemista sekä lopputulosta. Varsinaista kuntoutusta ei yleensä tarvita, mutta rauhallinen toipuminen, lepo ja annettujen ohjeiden noudattaminen tukevat hyvää paranemista.