Ihosyöpä ja melanooma

Melanooman oireet

Suomessa sairastuu vuosittain yli 3 000 ihmistä ihosyöpään. Auringon ultaviolettisäteilylle altistuminen lisää ihosyöpään sairastumisen riskiä, ja siksi ihon suojaaminen auringolta on tärkeää. Yleisimmät ihosyövät ovat melanooma, okasolu- ja tyvisolusyöpä.

Melanooma eli tummasolusyöpä on ihosyövistä pahalaatuisin. Melanooma esiintyy luomissa ja terveessä ihossa. Useimmiten melanooma muodostuu terveeseen kohtaan ihoa, mutta myös vanha luomi voi muuntua melanoomaksi. Runsasluomisuus ja melanooman esiintyminen suvussa lisäävät riskiä sairastua melanoomaan.

Melanooman oireet ovat:

• uuden, melko nopeasti kasvavan tumman luomen ilmestyminen
• vanhan luomen kasvu
• vanhan luomen värin muuttuminen sinimustaksi tai punaruskean kirjavaksi
• kipu, verenvuoto kutina ja punainen väri luomen ympärillä

Osa melanoomista ei kuitenkaan vaihda väriä, vaan iho pysyy syövästä huolimatta tavallisen värisenä, mikä vaikeuttaa syövän havaitsemista.

Tyvisolusyöpä on ihosyövistä yleisin

Tyvisolusyöpä eli basaliooma on yleisin ihon syöpäkasvain, joka kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Tyvisolukasvain ilmestyy usein kasvoihin, nenään tai muulle ihoalueelle, joka on altistunut auringolle runsaasti.

Tyvisolusyöpä jakautuu kasvutavan mukaan kolmeen muotoon, jotka ovat kyhmyinen, pinnallinen ja arpimainen tyvisolusyöpä. Kyhmyinen ja pinnallinen tyvisolusyöpä ovat todettavissa ulkonäön perusteella.

Kyhmyinen tyvisolusyöpä sijaitsee useimmiten kasvoissa tai korvan takana. Se on useimmiten ihonvärinen, ruskea tai musta kyhmy ja siinä voi usein erottaa pienen verisuonen.

Pinnallinen tyvisolusyöpä esiintyy kasvoja yleisemmin vartalolla ja se muistuttaa ihottumaa. Reunalla voi näkyä kapea valli, ja syövän keskusta usein punottaa ja hilseilee.

Hoitamattomana tyvisolusyöpä voi kasvaa ihonalaisiin kudoksiin, mutta se ei yleensä lähetä etäpesäkkeitä muualle kehoon.

Okasolusyövän esiaste yleisin auringonvaloon liittyvä ihomuutos

Ihon okasolusyöpä eli levyepiteelisyöpä on toiseksi yleisin ihosyöpätyyppi. Oksasolusyöpä näkyy usein huulten, kasvojen tai korvien alueella. Toisinaan se voi lähettää etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin ja sisäelimiin.

Aurinkokeratoosi

Okasolusyövän esiaste aurinkokeratoosi (aktiininen keratoosi) on kaikkein yleisin auringonvaloon liittyvä ihomuutos.

Aurinkokeratoosi on usein paikallinen sitkeä hilsekarsta, joka toistuvasti oireilee samassa kohdassa ihoa. Yleisimpiä alueita ovat kasvot, nenä ja huulet sekä erityisesti miehillä päälaki ja korvalehdet. Myös käsivarsien, kädenselkien, säärten ja vartalon ihoon voi tulla aurinkokeratooseja. Niitä voi olla useita, ja hankalissa tapauksissa kasvojen, ja miehillä myös päälaen iho, voi olla laajalti rupeutunut.

Okasolusyövän tunnusmerkkejä ovat:

• punainen piste, joka on karhea, kuiva tai hilseilevä
• kovahkot, punaiset kiinteät tai karstaiset kyhmyt tai läiskät
• haavauma, joka ei parane 2–4 viikossa tai näyttää parantuvan, mutta uusiutuu
• valkoinen, arpikudokselta näyttävä kyhmy

Ihosyövän hoito

Ihotautilääkäri arvioi ja tutkii, mistä ihomuutoksessa on kyse. Lääkäri osaa usein arvioida ihosyövän mahdollisuuden ihomuutoksen ulkonäön perusteella. Tarkka diagnoosi ja hoitokeino selviävät kuitenkin ihomuutoksesta otettavan koepalan perusteella. Ihotähystin eli dermatoskooppi helpottaa terveiden ja hyvänlaatuisten luomien erottamista epäilyttävistä, poistoa vaativista luomimuutoksista.

Ihosyövän hoito riippuu syöpämuutoksesta ja sijainnista. Osa ihosyövistä voidaan hoitaa paikallishoitovoiteilla tai PDT-valohoidolla. Ihosyövän esiastemuutoksia voidaan hoitaa myös jäädytyshoidolla.