MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi

MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen ja parantumaton keskushermoston autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn. Tauti puhkeaa tavallisesti 20–40-vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä myös lapsilla ja nuorilla.

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella alueeseen, jossa on korkea riski sairastua MS-tautiin. Myös maailmalla MS-tauti on yleistynyt viime vuosikymmeninä. MS-tauti on nuoressa suomalaisväestössä yleisin keskushermoston sairaus, joka aiheuttaa ennenaikaisen työkyvyttömyyden.

Mikä aiheuttaa MS-taudin?

Runsaasta tutkimustyöstä huolimatta MS-taudin aiheuttajaa tai sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta.

On hyvin todennäköistä, että autoimmuunisairauksille altis perimä vaikuttaa MS-taudin syntymiseen. Tämän lisäksi myös ympäristötekijöillä arvellaan olevan merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi sairastetut infektiot ja D-vitamiinin puutos voivat altistaa taudille.

MS-tautia kutsutaan myös pesäkekovettumataudiksi eli nimensä mukaisesti tauti aiheuttaa MS-muutoksia eli kovettumia keskushermostoon, aivojen selkäytimen puolelle. Kovettumat ovat arpia, joiden kohdalla hermoratojen impulssit eivät kulje normaalisti.

MS-tauti – oireet vaihtelevat suuresti

MS-taudin oireet ovat hyvin monenlaisia ja ennalta arvaamattomia. Tämä johtuu siitä, että oireita aiheuttavia tulehduspesäkkeitä voi kehittyä mille tahansa keskushermoston alueelle ja aiheuttaa näin oireita eri puolille kehoa.

Tyypillisimpiä MS-taudin ensioireita ovat muun muassa:

• tuntohäiriöt, kuten puutuminen ja pistely
• näön heikentyminen, hämärtyminen tai valoarkuus näköhermon tulehduksen tai silmien liikehäiriön takia
• fatiikki eli uupumus ja väsymys, joka ei mene ohi nukkumalla
• kömpelyys, tasapainon häiriöt ja huimaus
• lihasjäykkyys eli spastisuus

MS-tautiin kuuluu joskus myös ajatteluun liittyviä pulmia, esimerkiksi keskittymisen häiriöitä. Lisäksi ummetus ja virtsarakon toiminnan häiriöt eli virtsankarkailu ja vaikeudet tyhjentää virtsarakko ovat varsin tyypillisiä oireita.

Taudin myöhemmässä vaiheessa tyypillisiä oireita ovat kävelyn ja tasapainon vaikeudet.

MS-tauti – milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos epäilee sairastavansa MS-tautia. Voit hakeutua tutkimuksiin joko neurologin vastaanoton tai työterveyslääkärin kautta. Neurologi diagnosoi sairauden sekä aloittaa lääkehoidon ja ohjaa sinut kuntoutukseen.

MS-taudin toteaminen ja tutkimukset

MS-tauti diagnosoidaan McDonaldin kriteerien mukaisesti. MS-taudin diagnosoinnissa muodostetaan ensin kliininen kuva oireiston ja neurologisen tutkimuksen perusteella.

Keskushermoston kovettumat voidaan löytää vain magneettikuvauksella, sillä ne eivät näy tietokonetomografiassa. Diagnoosia täydennetään lisäksi selkäydinnestetutkimuksella, jossa nähdään immunologiset muutokset.

MS-taudin hoito

MS-tauti on kroonisesti etenevä, parantumaton tauti, joka on yksi yleisimmistä syistä ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen. MS-taudin lääkehoito on hidastanut taudin etenemistä ja muuttanut MS-diagnoosin jälkeistä tulevaisuutta.

MS-taudin hoito ja kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. MS-taudin hoitoon liittyy erityisvaatimuksia sopivan hoidon valinnan ja toteuttamisen osalta sekä yleensä myös erilaisia mahdollisia haittavaikutuksia. Tämän vuoksi hoidon toteutus ja seuranta on hyvä tehdä hoitopaikassa, joka on perehtynyt neurologiaan ja MS-tautiin.

MS-tauti lääkehoito

MS-taudin hoitoon on käytössä useita eri tehokkaita lääkkeitä, jotka tehoavat sitä paremmin mitä aikaisemmin ne on aloitettu. MS-taudin lääkkeet valitaan aina yksilöllisesti.

MS-tautiin käytettävä lääkitys voidaan jakaa taudin kulkua muuttavaan lääkitykseen ja oireenmukaiseen lääkitykseen.

• Taudin kulkua muuttava lääkitys aloitetaan taudinkuvan mukaan ja se vähentää sairauden pahenemisvaiheita ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.
• Oireenmukaisella lääkityksellä taas hoidetaan MS-taudin eri oireita, kuten esimerkiksi virtsarakon ongelmia tai lihasjäykkyyttä.

MS-taudin hoidon seuranta

Valittua hoitoa on tärkeä tarkastella sairauden edetessä ja vaihtaa tarvittaessa, jos tuntuu, ettei hoito auta. MS-taudin seuranta on tärkeää paitsi potilaan voinnin, myös tiedon keräämisen näkökulmasta. Suomessa kerätään MS-rekisteriä, joka antaa paljon tietoa sairaudesta ja toimii hoitavan lääkärin apuvälineenä. NeuroliittoUlkoinen linkki tarjoaa paljon lisätietoa MS-taudista ja muista neurologisista sairauksista.

MS-taudin kuntoutus – osa kokonaisvaltaista hoitoa

Kuntoutus on osa MS-taudin kokonaisvaltaista hoitoa. MS-taudin kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Kuntouttava hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Mehiläisestä saat kaikki kuntoutuksen palvelut saman katon alta. Teemme moniammatillista yhteistyötä ja etsimme aina parhaan hoitokokonaisuuden juuri sinulle.

MS-taudin kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:

• neurologista fysioterapiaa parantamaan liikkumis- ja toimintakykyä
• neuropsykologista ohjausta kognitiivisten haasteiden ratkaisemiseksi
• toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta