Needs review

Rintasyöpä on naisten yleisin pahanlaatuinen kasvain Suomessa. Suomessa keskimäärin kymmenen naista päivässä saa tietää sairastuneensa rintasyöpään. Rintasyöpäkuolleisuus ei ole viimeisen 40 vuoden aikana lisääntynyt mainittavasti. Tämä katsotaan selittyvän sairauden varhaisemmalla toteamisella ja tehostuneella hoidolla.

Rintasyövän oireet

  • käsin tuntuva kyhmy rinnassa
  • rinnan äkillinen koon muutos
  • nännin tai rinnan ihon sisään vetäytyminen
  • erite nännistä
  • nännin tai nännipihan ihottuma
  • kipu tai kutina taikka muuten poikkeavat tuntemukset rinnassa.

Oireiden ilmaantuessa kannattaa mennä heti tutkimuksiin. Oireilevat henkilöt kuuluvat laajaan mammografiatutkimukseen. Mehiläisestä ajan saa jonottamatta, ja hoitavalla lääkärillä tulokset ovat käytettävissä nopeasti sähköisen tietojärjestelmän kautta.

Kliinisen mammografian yhteydessä voidaan rinnoissa todetuista muutoksista ottaa myös suurennoskuvia, joiden avulla edelleen parannetaan tutkimuksen tarkkuutta ja herkkyyttä. Kasvaimeksi epäiltävistä muutoksista aina kudosnäyte (paksuneulabiopsia, PNB). Jos nännistä tulee veristä tai kirkasta kellertävää eritettä, voidaan selvityksiä jatkaa galaktografiatutkimuksella eli maitokäytävän varjoainekuvauksella, Anttinen selvittää.

Rintasyövän riskitekijät

Rintasyövän riskitekijöitä ovat

  • Säännöllinen alkoholinkäyttö
  • yli 3 v kestävä hormonikorvaushoito

Onko rintasi tutkittu?

Nainen voi itse vaikuttaa varhaisen rintasyövän löytymiseen omatoimisella tarkkailulla. Jos rintasi oireilee tai haluat varmistaa, että rintasi ovat terveet, voit hakeutua lääkärisi lähettämänä Mehiläisen kuvantamisosastoille mammografiatutkimukseen.

5 kysymystä rintasyövästä

Lue 5 kysymystä ja vastausta rintasyövästä. Vastaajana radiologian erikoislääkäri Ilmari Anttinen Töölön Mehiläisestä.

Kuinka yleinen rintasyöpä on?

Noin joka kahdeksas suomalaisnainen sairastaa rintasyövän jossain vaiheessa elämäänsä. Tällä hetkellä se tarkoittaa noin 5 000 tapausta varsinaista syöpää ja muutamaa sataa tapausta rintasyövän esiastetta. Rintasyöpä on lisääntynyt hurjasti. Vuonna 1960 Suomesta löytyi 800 uutta tapausta. Sen jälkeen on ollut tasaista nousua niin, että luku on nyt 5 000. Nousulle ei ole näkyvissä loppua.”

Onko rintasyöpien lisääntymisen syy tiedossa?

Kun elämme hyvinvointivaltiossa, riskitekijät korostuvat ja ihmiset elävät vanhemmiksi. Ikä on merkittävin rintasyöpäriskiä lisäävä tekijä. Rintasyöpä lisääntyy jatkuvasti 85 ikävuoteen asti. Riski on todellinen ja suuri vanhoilla ihmisillä.

Miten rintasyöpä yleensä löytyy?

Tilastojen mukaan 5 000 uudesta tapauksesta 1 300 löytyy seulonnoissa. Seulonta tarkoittaa valtakunnallista kaikille naisille tarjottavaa mammografiakuvausta, joka on 50–59-vuotiaille. Suurin osa ei siis löydy seulonnoissa. Sellaista tilastoa ei ole, joka kertoisi, kuinka suuri osa tapauksista löytyy naisilta, jotka käyvät rutiininomaisesti kuvauksissa. Rutiininomainen kuvaus tarkoittaa sitä, että gynekologit lähettävät oireettomia naisia säännöllisesti kuvaukseen varmuuden vuoksi.

Koska naisten pitäisi viimeistään mennä mammografiaan ja kuinka usein tutkimuksissa pitäisi käydä?

Tutkimukset pitäisi aloittaa 40-vuotiaana, koska siinä iässä alkaa olla aika paljon rintasyöpiä ja syövät lisääntyvät jatkuvasti 40 ikävuoden jälkeen. Tutkimus pitäisi uusia 1,5–2 vuoden välein, mieluummin 1,5 vuoden välein tässä nuoremmassa ikäryhmässä ja kun tulee täyteen 50 vuotta ja valtakunnalliset seulonnat alkavat, seulontaväli on kaksi vuotta. Seulontoja pitäisi jatkaa kahden vuoden välein hamaan loppuun asti.

Lisäksi rintoja pitäisi opetella tarkkailemaan. Lääkärissä käydessään kannattaisi myös pyytää lääkäriä tutkimaan rinnat. Kaikki lääkärit eivät automaattisesti tutki rintoja. Gynekologit kyllä tutkivat rinnat, mutta jos käy yleislääkärillä, voi pyytää, että lääkäri tutkisi rinnat samalla.

Pystytäänkö sanomaan, mikä on varmin tapa rintasyövän toteamisessa?

Varmin tapa olisi magneettikuvaus. Sen herkkyys on 90 prosenttia. Se ei ole kuitenkaan seulontatutkimus, vaan erikoistilanteisiin varattu tutkimus. Erikoistilanne voi olla sellainen, että on nuorehko nainen, jolla on erittäin paha sukurasitus. Eli on oletettavaa, että hänellä voisi olla rintasyövälle altistava geenivirhe. Silloin tällöin on myös tilanne, että kainalosta löytyy etäpesäke, mutta mammografiassa tai ultaäänikuvauksessa ei löydy mitään vikaa.

Jos mammografia on tehty ja siinä ei näy mitään, seuraavaksi tutkimukseksi on otettava ultraääni. Se on ihan yhtä hyvä ja näyttää syöpiä yhtä paljon kuin mammografia, mutta ultraääni ja mammografia täydentävät toisiaan. Mammografiassa jää näkymättä 20 prosenttia syövistä ja ultraäänessä jää näkymättä 20 prosenttia syövistä, mutta ne ovat eri syöpiä. Ne 20 prosenttia, jotka näkyvät mammografiassa, eivät näy ultraäänessä ja toisinpäin.

Kuuntele Ilmari Anttisen haastattelu

 

Jaa