Rintasyöpä

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin joka yhdeksäs nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Myös miehillä voi olla rintasyöpää. Rintasyövän ennuste on parantunut, koska rintasyöpä on mahdollista todeta entistä varhaisemmassa vaiheessa ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Suurin osa sairastuneista pystyy hoidon jälkeen jatkamaan elämäänsä normaalisti; yli 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden jälkeen diagnoosista.

Rintasyövän riski kasvaa iän myötä: kun elämme vanhemmiksi, ehdimme sairastua useampiin sairauksiin. On kuitenkin syytä myös muistaa, että joka viides nainen on alle 50-vuotias sairastuessaan.

Miten rintasyöpä yleensä löytyy?

Osa rintasyöpätapauksista löytyy valtakunnallisissa, kaikille 50–68-vuotiaille naisille tarjottavissa mammografiaseulonnoissa. Huomattava osa tapauksista löytyy kuitenkin seulonnan ulkopuolella esimerkiksi rintaan tulleen kyhmyn tai muun oireen selvittelyssä.

Rintasyöpäriski alkaa kohota 40 ikävuoden jälkeen, jolloin myös oireettomilla voi olla hyvä tehdä mammografiatutkimus kahden vuoden välein. Rintasyöpäriski kasvaa ikääntyessä eli tutkimuksia kannattaa jatkaa myös seulontojen päättymisen jälkeen yli 68-vuotiaana. Rintoja on hyvä tarkkailla myös omatoimisesti ja lääkärissä käydessä kannattaa myös pyytää lääkäriä tutkimaan rinnat.

Varmin tapa todeta rintasyöpä on tunnustelun lisäksi mammografia ja ultraääni, jotka yhdessä löytävät lähes kaikki rintasyövät. Herkin yksittäinen kuvantamismenetelmä havaita rintasyöpä kuvantamisella on magneettitutkimus.

Lue myös:
Mammografia ja muut rintojen kuvantamistutkimukset
Rintojen tutkiminen omatoimisesti kannattaa

Rintasyövän oireet

Rintasyövän yleisimpiä oireita ovat

• Käsin tuntuva kyhmy rinnassa
• Rinnan äkillinen koon muutos
• Nännin tai rinnan ihon sisään vetäytyminen
• Erite nännistä
• Nännin tai nännipihan ihottuma
• Kipu tai kutina taikka muuten poikkeavat tuntemukset rinnassa.

Oireiden ilmaantuessa kannattaa mennä heti tutkimuksiin. Oireileville henkilöille kannattaa tehdä laaja mammografiatutkimus, joka sisältää myös ultraäänitutkimuksen. Alle 30-vuotiaille tehdään aluksi pelkkä ultraäänitutkimus. Mehiläisestä ajan saa jonottamatta, ja hoitavalla lääkärillä tulokset ovat käytettävissä nopeasti sähköisen tietojärjestelmän kautta.

Kliinisen mammografian yhteydessä voidaan rinnoissa todetuista muutoksista ottaa myös suurennoskuvia, joiden avulla edelleen parannetaan tutkimuksen tarkkuutta ja herkkyyttä. Kasvaimeksi epäiltävistä muutoksista otetaan aina kudosnäyte (paksuneulabiopsia, PNB) ultraäänen yhteydessä. Jos nännistä tulee veristä tai kirkasta kellertävää eritettä, voidaan selvityksiä jatkaa galaktografiatutkimuksella eli maitokäytävän varjoainekuvauksella tai rintojen magneettikuvauksella.

Rintasyövän riskitekijät

Vaikka varma syy rintasyöpään sairastumiseen ei ole tiedossa, useita rintasyövän riskitekijöitä tunnetaan.

• Rintasyövän riskitekijöitä ovat muun muassa:
• Kuukautisten varhainen alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet
• Synnyttämättömyys ja myöhäinen ensimmäinen synnytys
• Pitkäaikainen (yli 5 vuotta) vaihdevuosien hormonikorvaushoito
• Suvussa esiintyvä rintasyöpä
• Ylipaino (erityisesti vaihdevuosi-iän jälkeen)
• Runsas alkoholin käyttö
• Erityisen tiivis rintarauhaskudos
• Ionisoiva säteily

Rintasyövän vaaraa vuorostaan pienentävät:

• Säännöllinen kuntoliikunta
• Ensisynnytys nuorella iällä
• Useat täysiaikaiset raskaudet
• Munasarjojen poistoleikkaus
• Rintojen poisto

Onko rintasi tutkittu?

Nainen voi itse vaikuttaa varhaisen rintasyövän löytymiseen omatoimisella tarkkailulla. Jos rinta oireilee tai haluat varmistaa, että rintasi ovat terveet, lääkärin lähetteellä voi hakeutua Mehiläisen kuvantamisosastoille mammografiatutkimukseen.

Lue myös:
Mammografia
Mammografia ja muut rintojen kuvantamistutkimukset
Rintojen tutkiminen omatoimisesti kannattaa

Asiantuntijana artikkelissa Jonas Saraneva, radiologian erikoislääkäri