HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

MS-tauti

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on krooninen ja parantumaton keskushermoston autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn. Tauti puhkeaa tavallisesti 20–40-vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä myös lapsilla ja nuorilla.

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella alueeseen, jossa on korkea riski sairastua MS-tautiin. Jopa 10 000 suomalaista sairastaa MS-tautia. Myös maailmalla MS-tauti on yleistynyt viime vuosikymmeninä.

MS-taudin oireet vaihtelevat suuresti, mutta useimmille sairaus aiheuttaa edetessään vaikeuksia liikkumisessa. MS-tauti on nuoressa suomalaisväestössä psyykkisten sairauksien ja tapaturmien jälkeen kolmanneksi suurin syy, joka aiheuttaa ennenaikaisen työkyvyttömyyden.

Mikä aiheuttaa MS-taudin?

Runsaasta tutkimustyöstä huolimatta MS-taudin aiheuttajaa tai sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. On hyvin todennäköistä, että autoimmuunisairauksille altis perimä vaikuttaa MS-taudin syntymiseen. Tämän lisäksi myös ympäristötekijöillä arvellaan olevan merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi sairastetut infektiot ja D-vitamiinin puutos voivat altistaa taudille.

MS-tautia kutsutaan myös pesäkekovettumataudiksi eli nimensä mukaisesti tauti aiheuttaa MS-muutoksia eli kovettumia keskushermostoon, aivojen selkäytimen puolelle. Kovettumat ovat arpia, joiden kohdalla hermoratojen impulssit eivät kulje normaalisti.

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet ovat hyvin monenlaisia ja ennalta arvaamattomia. Tämä johtuu siitä, että oireita aiheuttavia tulehduspesäkkeitä voi kehittyä mille tahansa keskushermoston alueelle ja aiheuttaa näin oireita eri puolille kehoa.

Tyypillisimpiä MS-taudin ensioireita ovat muun muassa

  • tuntohäiriöt
  • näön heikentyminen näköhermon tulehduksen tai silmien liikehäiriön takia
  • uupumus eli fatiikki
  • kömpelyys, tasapainon häiriöt ja huimaus
  • lihasjäykkyys eli spastisuus

Tuntohäiriöt esiintyvät usein puutumisena ja pistelynä. Näön heikentymisen taas aiheuttaa näköhermon tulehdus, joka hämärtää näön ja tekee silmästä valonaran. Hyvin yleinen oire on fatiikki eli uupumus ja väsymys, joka ei mene ohi nukkumalla. Uupumus pahenee yleensä korkeassa lämpötilassa, kuten saunassa, ja helpottaa viileässä.

MS-tautiin kuuluu joskus myös ajatteluun liittyviä pulmia, esimerkiksi keskittymisen häiriöitä. Lisäksi ummetus ja virtsarakon toiminnan häiriöt eli virtsankarkailu ja vaikeudet tyhjentää virtsarakko ovat varsin tyypillisiä oireita. Taudin myöhemmässä vaiheessa tyypillisiä oireita ovat kävelyn ja tasapainon vaikeudet.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos epäilee sairastavansa MS-tautia. Sairauteen on tällä hetkellä yli 15 tehokasta lääkehoitoa, jotka tehoavat sitä paremmin, mitä aikaisemmin ne on aloitettu. Monet sairastuneet hakeutuvat tutkimuksiin työterveyslääkärin kautta, ja neurologi diagnosoi sairauden sekä aloittaa lääkehoidon.

MS-taudin toteaminen ja tutkimukset

Käypä hoito -suosituksen mukaan MS-tauti diagnosoidaan McDonaldin kriteerien mukaisesti. MS-taudin diagnosoinnissa muodostetaan ensin kliininen kuva oireiston ja neurologisen tutkimuksen perusteella. Keskushermoston kovettumat voidaan löytää vain magneettitutkimuksella, sillä ne eivät näy tietokonetomografiassa. Diagnoosia täydennetään lisäksi selkäydinnestetutkimuksella, jossa nähdään immunologiset muutokset.

MS-taudin hoito

MS-taudin hoitoon on käytössä useita eri lääkkeitä, joista sopivin valitaan aina yksilöllisesti Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. MS-tautiin käytettävä lääkitys voidaan jakaa taudin kulkua muuttavaan lääkitykseen ja oireenmukaiseen lääkitykseen. Taudin kulkua muuttava lääkitys aloitetaan taudinkuvan mukaan ja se vähentää sairauden pahenemisvaiheita ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Oireenmukaisella lääkityksellä taas hoidetaan MS-taudin eri oireita, kuten esimerkiksi virtsarakon ongelmia tai lihasjäykkyyttä.

MS-taudin hoitoon liittyy erityisvaatimuksia sopivan hoidon valinnan ja toteuttamisen osalta sekä yleensä myös erilaisia mahdollisia haittavaikutuksia. Tästä syystä hoidon toteutus ja seuranta on hyvä tehdä hoitopaikassa, joka on perehtynyt neurologiaan ja MS-tautiin.

MS-taudin hoitoon ei ole tiettyä ruokavaliota, jolla olisi tutkitusti vaikutuksia. Ruokavaliossa on kuitenkin tärkeä huomioida riittävä D-vitamiinin saanti. Tupakointi lisää MS-taudin aktivoitumisen riskiä ja alkoholi taas voi pahentaa taudin oireita. Räätälöidysti tehdystä kuntoutuksesta on apua MS-tautia sairastavalle.

Valittua hoitoa on tärkeä tarkistaa sairauden edetessä ja vaihtaa tarvittaessa, jos tuntuu, ettei hoito auta. MS-taudin seuranta on tärkeää paitsi potilaan voinnin, myös tiedon keräämisen näkökulmasta. Suomessa kerätään MS-rekisteriä, joka antaa paljon tietoa sairaudesta ja toimii hoitavan lääkärin apuvälineenä. Neuroliitto tarjoaa paljon lisätietoa MS-taudista ja muista neurologisista sairauksista.

Hoitoennuste

MS-taudin lääkehoito on hidastanut taudin etenemistä ja muuttanut MS-diagnoosin jälkeistä tulevaisuutta. Kehittyneestä hoidosta huolimatta MS-tauti on edelleen kroonisesti etenevä, parantumaton tauti, joka on yksi yleisimmistä syistä ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen. Tästä syystä erilaisille lääkevaihtoehdoille on tarvetta, ja tutkimusta uusien hoitojen kehittämiseksi tehdään paljon.

Varaa aika Mehiläisen MS-taudin hoidon asiantuntijoille!

Artikkelia varten on haastateltu LT, dosentti, neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinnaa.