Pohjanmaan digiklinikka ei vähentänyt lähivastaanottoja – mutta oliko se tarkoituskaan?

Pohjanmaan hyvinvointialue julkaisi toukokuussa raportin digiklinikkakokeilun tuloksista. Hyvinvointialue iloitsi saatavuuden parantumisesta, mutta mediassa uutisoinnin kärjeksi nousi se, että digiklinikka ei vähentänyt lääkärin lähivastaanottoja. Suomalaisessa digiklinikkakeskustelussa jää usein määrittelemättä digiklinikoiden perimmäinen tarkoitus: Haluammeko entisestään vähentää perusterveydenhuollon palveluita vai pitäisikö tavoitteen kuitenkin olla hoidon saatavuuden kustannustehokkaassa parantamisessa?

Perusterveydenhuollon suuret haasteet Suomessa liittyvät yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn puutteisiin. THL:n tilastojen mukaan alkuvuoden 2026 aikana alle puolet potilaista on päässyt avosairaanhoidon kiireettömälle lääkärivastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Sairaanhoitajan kiireettömälle vastaanotolle on päässyt kahdessa viikossa hieman yli 80 % vastaanottoa tarvinneista. Puhelimitse tapahtuvan yhteydensaannin tilanteesta ei ole kansallisia tilastoja, mutta yksittäisten hyvinvointialueiden julkaisemat raportit kertovat, ettei lakisääteinen yhteydensaanti saman päivän aikana toteudu läheskään aina. Samaan aikaan perusterveydenhuollon palveluverkkoa on supistettu osana säästöohjelmia ja hoitotakuulainsäädännön vaatimuksia löyhennetty.

Aiemmin Suomesta saadut kokemukset kertovat, että sairaanhoitajavetoisella digiklinikalla pystyttiin tuottamaan vastaanotot kustannustehokkaammin ja yhtä vaikuttavasti kuin puhelimesta tai läsnävastaanotoilta alkaneissa kontakteissaUlkoinen linkki. SoteDataLab-hankkeen Pohjanmaan hyvinvointialueella toteuttama tutkimus on koeasetelmana erinomainen ja kunnianhimoinen, ja se tuo tärkeää täydentävää tietoa julkisten digiklinikoiden käytöstä. Tutkimuksessa havaittiin, että digiklinikalla pystytään parantamaan yhteydensaantia ja keskittämään asiointia toiminnallisesti tehokkaaseen kanavaan.

Jos tutkimuksen julkaisun jälkeinen julkinen keskustelu keskittyi lähinnä lääkäreiden lähivastaanottojen määrään, niin mihin me ammattilaiset sitten kiinnitimme huomiota? Alla muutama huomio tutkimuksesta.

1. Chat nopeutti hoitoon pääsyä

Pohjanmaalla avattiin noin 70 000 asukkaalle, eli puolelle alueen kotitalouksista, pääsy chat-pohjaiseen digiklinikkapalveluun yhdeksän kuukauden ajaksi. Samalla tutkittiin, miten digiklinikkapalvelut vaikuttavat hoitoon pääsyyn. Tutkimus on yksi Suomen laajimmista digitaalisten terveyspalveluiden tutkimuksista, ja sen tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa paitsi terveydenhuollon ammattilaisille myös säästöjen kanssa painiville sote-päättäjille.

Tutkimuksessa selvisi, että julkisen terveydenhuollon chat-pohjainen digiklinikka korvasi merkittävässä määrin perinteisiä puhelinkontakteja ja hoidon tarpeen arviointeja. Sataa digikontaktia kohden vältettiin noin 37 perinteistä perusterveydenhuollon kontaktia. Samalla alueen asukkaiden hoitoon pääsy nopeutui dramaattisesti: chatissa odotusaika oli 13 minuuttia, kun taas perinteisellä puhelinvastaanotolla ei-kiireellisessä asiassa odotusaika oli 2–23 tuntia. Se on pitkä aika, vaikka kyse olisi pienemmästä terveyshuolesta.

2. Parempi palveluiden saatavuus lisää kysyntää – ainakin aluksi

Tutkimustulosten julkaisun yhteydessä nostettiin esille kysynnän kasvaminen digiklinikan käyttöönoton myötä. Julkisen terveydenhuollon toimintaa tunteville tuloksissa ei ole mitään yllättävää: kysyntä kasvaa kun palveluiden saatavuus paranee. Perusterveydenhuollon ongelma Suomessa ei ole ollut liian runsas palveluiden tarjonta, vaan pikemminkin haaste vastata potilaiden terveystarpeisiin. Suomessa on EU-alueen maista toiseksi eniten tyydyttymätöntä terveydenhuollon palvelutarvetta. Voisiko kysynnän kasvu ollakin hyvä asia?

Pohjanmaalla potilaskontaktien määrä oli tutkimuksen alkaessa kansallista keskiarvoa alhaisempi, mikä saattaa heijastaa palveluiden rajallisempaa saatavuutta. Kun saatavuutta parannetaan tuomalla uusi, helppokäyttöinen kanava, on odotettavaa, että palveluiden kokonaiskäyttö kasvaa. Se, että pääsy palveluiden pariin helpottuu ja nopeutuu, on asukkaiden kannalta erinomainen asia. Saatavuuden parantaminen vastaamaan kysyntää voidaan toteuttaa digiklinikan kautta kustannustehokkaasti ja sen skaalaaminen on perinteistä kivijalkatoimintaa helpompaa.

On todennäköistä, että pidemmässä seurannassa kokonaiskontaktien määrä tasoittuu, etenkin jos myös muiden palveluiden saatavuutta saadaan parannettua. Myös hoidon tarjoamisella oikeaan aikaan on merkitystä. Kun potilas saa apua ajoissa, pystytään tarjoamaan vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa sekä usein myös välttämään lisäkustannuksia.

3. Digiklinikoista apua moneen pullonkaulaan: prosessi on suunniteltava tavoitteen mukaisesti

Julkisesti ja yksityisesti rahoitettujen digiklinikoiden toimintamallit eroavat usein toisistaan. Hyvinvointialueiden digiklinikoissa etulinjassa vastaamassa ovat tyypillisesti sairaanhoitajat ja heidän tukenaan ovat konsulttilääkärit. Malli vertautuu tyypillisesti hoidon tarpeen arvioon, mutta tuo puheluun verrattuna selkeitä etuja muun muassa diagnostiikkaa helpottavien kuvien ja toiminnallisen tehokkuuden osalta.

Mediassa kokeilun tulosten osalta nostettiin erityisesti sitä, etteivät chat-vastaanotot vähentäneet lääkärin läsnäkäyntejä. Lääkärin läsnävastaanotto sijoittuu tyypillisesti hoitoketjun loppupäähän, jota ennen hoidon tarpeen arvioi sairaanhoitaja. Pohjanmaan digiklinikan kuvailun perusteella toimintamalli vertautuu hoidon tarpeen arvioon, ja se toimi tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Hoidon tarpeen arviointi siirtyi puhelimesta chatiin, mikä takasi potilaille nopeamman pääsyn palveluun, kun ammattilainen pystyi hoitamaan useampaa potilasta samaan aikaan.

Myös lääkärin läsnävastaanottoja voidaan vähentää digiklinikan avulla, mutta siinä tapauksessa koko digitaalinen hoitoketju on suunniteltava tukemaan tätä tavoitetta ja lääkärikonsulttien roolin tulee olla merkittävä. Pohjanmaan tutkimusraportissa ei kerrota lääkärikonsultaatioiden osuutta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että noin 60 % yhteydenotoista voitiin ratkaista kokonaan digitaalisesti ja potilaan asiat saatiin myös kerralla kuntoon, sillä 83 % potilaista ei ollut enää uudelleen yhteydessä seuraavan kahden viikon aikana, ellei siitä ollut aiemmin sovittu.

4. Toimivat työkalut, tyytyväiset ammattilaiset

Hyvinvointialueiden kustannuspaineiden keskellä huomio siirtyy helposti käyntien vähentämiseen ja säästöihin, mutta tärkeää on kuulla myös ammattilaisten tuntoja uudesta digiklinikkapalvelusta. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa puhutaan paljon työn kuormittavuudesta ja työssä jaksamisesta. Uudet ja toimivat työkalut, kuten digiklinikka, helpottavat osaltaan arjen työtaakkaa. Tutkimuksen perusteella ammattilaiset olivat työkaluun tyytyväisiä ja se otettiin ilolla vastaan. Ammattilaiset myös kokivat, että potilaat hyötyivät digivastaanotoista.

Silläkin on merkitystä, mitä ammattilaiset työvälineistään tuumaavat, kun pohditaan, oliko kokeilu onnistunut.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna kokeena (RCT) Pohjanmaan hyvinvointialueella huhtikuusta 2025 tammikuuhun 2026. Kokeilussa 50 prosenttia alueen kotitalouksista sai pääsyn chat-pohjaiseen digiklinikkapalveluun. Otos käsitti noin 70 000 henkilöä ikäryhmässä 0–70 vuotta. Digiklinikka oli avoinna arkisin klo 8–14. Tutkimuksessa tarkasteltiin digiklinikan vaikutusta läsnävastaanottokäynteihin, muihin perusterveydenhuollon kontakteihin, sairaalakontakteihin sekä yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon käyttöön. Kyseessä on ensimmäinen merkittävä terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöönottoa selvittänyt satunnaistettu tutkimusUlkoinen linkki.

Mehiläinen ei osallistunut tutkimushankkeeseen tai Pohjanmaan hyvinvointialueen digiklinikan tuotantoon.

Blogin kirjoittajat:
Alexandra Dahlberg, tutkijalääkäri, Mehiläinen
Petja Orre, Mehiläisen perusterveydenhuollon johtaja ja terveydenhuollon erikoislääkäri