Lonkan nivelrikko eli lonkkakuluma on yleinen vaiva

Lonkan nivelrikko eli lonkkakuluma on yleinen vaiva, jota sairastaa noin 6% yli 45 -vuotiaista suomalaisista. Tyypilliset oireet ovat nivelen kipu ja liikerajoitus. Nivelrikossa, eli artroosissa, nivelrusto rappeutuu ja ohenee, minkä seurauksena nivelväli hiljalleen kaventuu ja lopulta häviää. Nivelrikon riskitekijöitä ovat mm. korkea ikä, perinnölliset tekijät, ylipaino, raskas työ, nivelen tapaturma sekä erilaisten nivelen kehityshäiriöiden aiheuttamat rakenneviat. Lonkan nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sitä voidaan oireen mukaisesti hoitaa.

Lonkkanivel

Lonkkanivel on hyvin laajaliikkeinen pallonivel, jossa reisiluun pää niveltyy lantioluiden muodostamaan lonkkamaljaan. Niveltä peittää paksu nivelkapseli. Reisiluun nivelnuppia ja lantion nivelkuoppaa peittää rustopinta. Rustossa on kollageenisidekudoksesta koostuva verkkomainen tukirakenne, jonka ympärillä on vettä ja proteoglykaania sisältävä väliaine.

Nivelnesteen sisältämä valkuaisaine, hyaluronaani, vähentää rustopintojen välistä kitkaa erittäin voimakkaasti. Rustokudoksen ravinnonsaanti tapahtuu liikkeen aikana nivelnesteestä, koska rustokudoksessa ei ole omia verisuonia. Rustokudos ei pysty vaurioiduttuaan uusiutumaan.

Lonkkaniveltä liikuttaa runsas lihaksisto, joiden hyvä toiminta, kestävyys ja voima ovat edellytyksenä turvalliselle liikkumiselle.

Lonkan tekonivelleikkaus

Lonkan nivelrikon eli lonkkakuluman ensisijainen hoito on alkuvaiheessa aina ei-leikkauksellinen eli konservatiivinen. Konservatiivisina hoitomuotoina ovat painonpudotus, liikunnan lisääminen, kipulääkitys ja nivelen sisäiset pistoshoidot (kortisoni). Leikkaushoito tulee kyseeseen, kun edellä mainitut hoitokeinot eivät enää pidä kipuja hallinnassa ja toimintakyky heikkenee.

Tekonivelkirurgia on ensisijaisesti elämänlaatua parantavaa kirurgiaa ja sen edellytyksenä on aina hankala kiputilanne. Mikäli kipulääkityksen tarve on jatkuvaa, liikkuminen kipulääkityksestä huolimatta kivuliasta, esiintyy leposärkyjä, yöuni on kivun vuoksi häiriintynyttä tai kävelymatka jo merkittävästi lyhentynyt, kannattaa arvioida tilannetta yhteydessä lonkan tekoniveliä leikkaavan tekonivelkirurgin kanssa. Lonkkanivelen rustopinta on tällöin tyypillisesti kulunut täysin pois ja lonkkanivelessä on ns. luu-vasten-luuta tilanne ja selkeät liikerajoitukset.

Lonkkanivelen tekonivelkirurgia on kehittynyt jatkuvasti. Nykyisin proteesien käyttöikä on noin 20 vuotta ja hyvin onnistuneen leikkauksen jälkeen pidempäänkin. Erilaiset leikkauksiin ja tekoniveliin liittyvät komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta voivat esiintyessään lyhentää tekonivelen ikää merkittävästi. Potilaan elämänlaatu paranee yleensä onnistuneella proteesileikkauksella erittäin paljon. Leikkauksesta toipuminen on yksilöllistä, mutta tyypillisesti leikattu lonkka tulee muutamassa kuukaudessa täysin kivuttomaksi.