Uusi teknologia tunnisti lähes 600 vakavan sairastumisen riskissä olevaa päijäthämäläistä

Kesäkuun alussa voimaan tulleet lakimuutokset mahdollistavat entistä paremmin ennakoivan terveydenhuollon käytön hyvinvointialueilla. Jatkossa hyvinvointialueet voivat hyödyntää sairaskertomusten tietoja esimerkiksi sairastumisen tai sairauden pahenemisen riskissä olevien potilaiden tunnistamiseksi. Yksityisyydensuojan takaamiseksi potilastietojen tarkastelua koskevat edelleen tarkat säännöt, mutta jatkossa riskissä olevia potilaita voidaan seuloa teknologian avulla entistä paremmin ja näin ennakoida sekä estää esimerkiksi kansanterveyssairauksien puhkeamista.

Harjun terveyden pilotissa tunnistettiin lähes 600 kroonisen munuaistaudin riskipotilasta

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella pilotoitiin loppukeväästä Mehiläisen kehittämää lääkinnällistä laitetta Ainoa kroonisen munuaistaudin seulonnassa. Aino tunnistaa luvan antaneiden henkilöiden laboratoriotuloksista sekä muista potilaskertomuksen tiedoista sairastumisen tai sairauden pahenemisen riskissä olevat henkilöt ja nostaa heidät hoitotiimin työlistalle. Krooninen munuaistauti on Suomessa yleinen, mutta valitettavan usein alidiagnosoitu: Sairaus koskettaa jopa kymmentä prosenttia suomalaisista, mutta jopa kaksi kolmesta sairastuneesta elää ilman diagnoosia ja asianmukaista hoitoa. Krooninen munuaistauti on haastava tunnistaa, sillä se on usein täysin oireeton. Sairauden edetessä osa potilaista joutuu munuaiskorvaushoitoon, kuten dialyysiin tai munuaisensiirtoon.

– Kroonisen munuaistaudin seulonnan pilotin tulokset ovat rohkaisevia. Aino-laite on tunnistanut parin kuukauden pilottijakson aikana lähes 600 sairastumisen riskissä olevaa potilasta. Näistä potilaista olemme jo olleet yhteydessä yli puoleen ja tästä joukosta lähes 70 prosentilla diagnosoitiin krooninen munuaistauti. Lisäksi hoitoa tehostettiin yli 100 potilaalla. Olen erittäin tyytyväinen tuloksiin, sillä oireettoman taudinkuvan vuoksi kaikki potilaat eivät perinteisesti ole tulleet huomatuksi terveydenhuollossa. Aino-laitteen avulla kroonisen munuaistaudin merkit on havaittu potilaista, jotka ovat olleet hoidossa muiden asioiden tiimoilta niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, Harjun terveyden toimitusjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Honkanen kertoo.

Potilaiden elämänlaadun paranemisen ja elinvuosien säästämisen lisäksi ennakoivalla terveydenhuollolla voidaan myös säästää rahaa. Kroonisen munuaistaudin komplikaatiot, kuten sydämen vajaatoiminta ja siihen liittyvät sairaalahoitojaksot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi esimerkiksi dialyysihoito maksaa yhden potilaan osalta noin 60 000–70 000 euroa vuodessa. Mehiläinen on kansainvälisiin tutkimuksiin perustuen arvioinut, että Suomessa voi olla jopa yli 100 000 diagnosoimatonta potilasta, jotka hyötyisivät hoidon tehostuksesta. Näiden potilaiden hoidon tehostuksella voitaisiin saavuttaa jopa 300–500 miljoonan euron vuotuiset säästöt pelkästään välttämällä tai lykkäämällä dialyysiin joutumista.

– Säästöjäkin merkittävämpää on silti varhaisen tunnistamisen merkitys potilaan elämänlaadulle. Varhaisella hoidolla pystytään ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä vakavia tapahtumia ja hidastamaan dialyysiin joutumisen riskiä. Dialyysihoito, jota käytetään loppuvaiheen munuaissairauden tai akuutin munuaisten vajaatoiminnan hoidossa, on varsin rankka ja hankaloittaa monesti arkea, sillä hoitoa on annettava useita kertoja viikossa tuntien ajan. Dialyysi on yksi kuormittavimmista pitkäaikaisista hoitomuodoista, minkä vuoksi sen ennaltaehkäiseminen kroonisen munuaistaudin varhaisella tunnistamisella ja hoidolla on todella tärkeää, Honkanen jatkaa.

– Varhainen tunnistaminen on avain siihen, että kroonisen munuaistaudin etenemistä voidaan hidastaa ja potilaiden elämänlaatua parantaa. On erittäin rohkaisevaa nähdä, miten tässä hankkeessa teknologia tukee kliinistä työtä ja auttaa tavoittamaan potilaat ennen kuin sairaus ehtii edetä pitkälle, toteaa AstraZeneca Oy:n lääketieteellinen johtaja Marika Crohns.

*Lisätietoa yhteistyöpilotista

Harjun terveys on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisyritys, joka tuottaa Lahden, Nastolan, Kärkölän, Iitin ja Hartolan asukkaille sosiaali- ja terveyskeskuspalveluita. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Harjun terveyden, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja AstraZeneca Oy:n kanssa. Harjun terveys on pilotin omistaja ja vastaa potilaiden hoidosta. Päijät-Hämeen keskussairaalan nefrologit toimivat projektissa munuaissairauksien asiantuntijoina. AstraZeneca Oy tukee hanketta kehitys- ja projektityössä. AstraZeneca Oy ei rahoita potilaiden laboratoriomittauksiin tai hoitoon liittyviä kustannuksia, eikä AstraZenecalle siirry mitään potilaiden tietoja.